Arvostelu: Jump Force on kehno peli, jossa mangahahmot hakkaavat toisiaan – ja pelaaja päätään seinään

28.02.2019 09:44 | Henrik Savonen

Hyvällä pelattavuudella siunattu Jump Force kärsii suuresta tekemisen puutteesta. Pelkkä mukiinmenevä taistelujärjestelmä ei riitä pelastamaan mätkintää sen muilta osa-alueilta.


Julkaistu / Studio: Spike Chunsoft / Julkaisija: Bandai Namco Entertainment / Saatavilla: PlayStation 4 (testattu), Xbox One & PC / Pelaajia: 1-2 / Peliä pelattu arvostelua varten: Yli 10 tuntia


Japanilaisen Shonen Jump -mangalehden hahmoja yhteen saattavia crossover-tappelupelejä on nähty vuosien saatossa pilvin pimein, joskin hyvin vaihtelevalla laadulla. Edeltäjiensä tapaan myös uusi Jump Force päästää jälleen Dragon Ball-, Naruto- ja One Piece -fanit ottamaan mittaa toisistaan omalla suosikkihahmollaan – hieman Super Smash Bros. -sarjan tapaan. Samalla pelillä juhlistetaan Shonen Jumpin 50-vuotista historiaa, minkä jo osaltaan pitäisi kieliä hyvin hiotusta kokonaisuudesta.

Tekniseltä toteutukseltaan Jump Force tarjoileekin reippaasti hiotumpaa pelikokemusta kuin mitä esimerkiksi parisen vuotta sitten nähty J-Stars Victory. Mistään viimeisen päälle valmistelluista mätkintäpirskeistä ei kuitenkaan voida puhua.

Edellisten Jump-mätkintöjen tapaan Jump Force kattaa liudan eri hahmoja muun muassa Dragon Ballista, Narutosta, Hunter x Hunterista, One Piecesta, JoJo’s Bizarre Adventuresta sekä monesta muusta Shonen Jump -lehdessä esiintyneestä sarjasta. Kaikkiaan taistelijoita riittää noin nelisenkymmenestä eri vaihtoehdosta. Hahmokaartin pitäisi kasvaa vielä myöhemmin saapuvalla lisäsisällöllä.

Heti pelin ensimetreillä pelaaja joutuu keskelle Time Squarella tapahtuvaa, Jump-sankareiden ja vihollisten välistä taistelua. Sen alkajaisiksi pelaaja saa luotavakseen oman hahmonsa. Käyttöliittymältään pelin hahmoeditori osoittautui helposti omaksuttavaksi, joskin mahdollisuudet räätälöidä omaa sankariaan olivat melko rajalliset. Alun hahmoluonnin jälkeen pelaaja liittyy osaksi Gokun, Naruton, Luffyn ja muiden muodostamaa Jump Force -ryhmää, jonka riveissä olisikin sitten lähdettävä pelastamaan maailmaa.

Pelin tehtäviä lähdetään suorittamaan Dragon Ball Xenoverse -pelejä muistuttavalta alueelta, joka toimii myös verkkopuolella tavattavien pelaajien kohtauspaikkana hieman Dragon Ball FighterZin tapaan. Tehtävät rakentuvat pitkälti toinen toistaan samoista, tekoälyä vastaan käytävistä mittelöistä, joista palkituilla kokemuspisteillä pelaaja voi sonnustaa hahmoaan uusilla asuilla ja muulla rihkamalla. Sen kummempaa tekemistä pelillä ei ole yksinpelin saralla liiemmin tarjota. Myös tarinan ainoa tarkoitus on lähinnä oikeuttaa edes jollain järkipakolla pelin idea ja sen ympärillä tapahtuva toiminta.

Juonikuvioita yritetään kuljettaa tehtävien välissä näytettävillä välianimaatioilla, joissa puhuttua dialogia on vieläpä nauhoitettu vain harvojen ja valittujen huulille.

Laiskalta tuntuva toteutus ei rajoitu vain puolitiehen jätettyyn ääninäyttelyyn. Unreal Engine 4:n ympärille rakennettu Jump Force näyttää kyllä päällisin puolin hyvältä, joskin osa pelin realistisiin tekstuureihin puetuista hahmoista näyttävät läpipuskevan piirrosmaisuutensa takia jokseenkin kummallisilta ja ympäristöstään irrallisilta.

Jump Forcen koko pääpaino tuntuu olevan lähinnä moninpelissä, joka tarjoilee mukavaa hupia niin verkon yli kuin saman sohvan ääreltä. Pelistä paljastui myös yllättävän toimiva taistelujärjestelmä. Aiemman Jump-peli  J-Stars Victoryn sekamelskaisesta pelattavuudesta on kokonaan luovuttu ja siirrytty astetta selkeämpään malliin, joka tuntuu lainailleen parhaita paloja muilta lajityypin peleiltä.

Suurilla kentillä oteltavat taistelut käydään kolmen taistelijan tiimeinä, joka mahdollistaa myös hahmojen saumattoman vaihtamisen kesken taistelun. Peruslyönnit- ja potkut on jaettu kahdesta napista tehtäviin hyökkäyksiin. Hahmoilleen uskolliset erikoliikkeet suoritetaan vuorostaan pitkälti Dragon Ball Xenoverse -pelien tapaan, jossa olkanäppäin pohjaan painamalla pelaajalle avautuu käytettäväksi neljä eri painikkeille jaettua, tuhovoimaisempaa iskua. Rakenteeltaan simppeliä, mutta juuri siksi toimivaa pelimekaniikkaa vauhditetaan myös pelin osittain tuhoutuvilla ympäristöillä, mikä osaltaan lisää taisteluihin kaivattua voiman tuntua.

Toimivaksi osoittautunut taistelujärjestelmä kipuaakin reippaasti ylitse muiden osa-alueiden, minkä vuoksi lähes koko muu peli tyytyy näyttämään valitettavan kehnolta. Jopa keskeneräiseltä.

Kokonaisuuden suhteen Jump Forcea on hyvin vaikea lähteä suosittelemaan – ainakaan täydellä hintalapulla. Edeltäjästään suurehkon harppauksen ottanut taistelujärjestelmä sekä myös saman koneen ääreltä luonnistuva moninpeli jaksavat varmasti viihdyttää hyvässä seurassa illan jos toisenkin. Toimivista kontrolleistaan huolimatta pelin muu kokonaisuus jättää kuitenkin kylmäksi.

JUMP FORCE

“Jump Force tarjoilee parin illan viihdettä anime- ja mangasarjojen ystäville.”

Muropaketin uusimmat