Arvostelu Saturnalian arvosana jää kahteen tähteen, vaikka uudessa kauhupelissä on paljon hyvää
Roguelite-kauhupeli Saturnalia viskaa pelaaja yön pimeyteen pienessä sardinialaisessa kylässä. Piirrostyylinen indiepeli on ensi alkuun vaikuttava, mutta muuttuu pian rasittavaksi.
Julkaisupäivä: 27.10.2022
Studio: Santa Ragione
Julkaisija: Santa Ragione
Saatavilla: PC (Windows), PS4, PS5 (testattu), Xbox One, Xbox Series X/S & Nintendo Switch
Pelaajia: 1
Ikäraja: 16
Peliä pelattu arviota varten: 4 tuntia
Saturnalia on peli, josta haluaisi kovasti pitää. Indiestudio Santa Ragionen kauhupeli on omailmeinen ja hyvällä idealla varustettu, mutta valitettavasti homma tuntuu jääneen puolitiehen. Vaikka joka pelillä on faninsa, tämä tuskin löytää tietään kovin monen pelaajan suosikkeihin.
Saturnalia sijoittuu labyrinttimaiseen Gravoin kylään, ja pelaaja ohjastaa useampaa hahmoa selvittäessään salaperäistä mysteeriä ja etsiessään pakotietä. Kylässä vietetään muinaista roomalaista saturnalian juhlaa, mutta yöksi asukkaat sulkeutuvat koteihinsa, sillä jotain vaarallista liikkuu kylän pimeillä kaduilla. Pelaaja ohjastaa hahmoja, jotka etsivät selitystä tapahtumille ja yrittävät pysyä hengissä tuntemattoman olennon metsästäessä heitä ympäri pelimaailmaa.
Alkuasetelma on jo hyvä, ja tähän on myös lisätty näppärä roguelite-elementti. Jos yksi hahmo jää kiipeliin, siirtyy pelaaja toisen saappaisiin (jos siis sellaisen on jo kohdannut) ja tämä voi jopa auttaa ensimmäistä hahmoa pulasta. Ohjattavaa hahmoa voi myös vaihtaa, mutta jos kaikki hahmot pääsevät hengestään, Gravoin kylä muuttaa muotoaan. Sokkeloinen pelimaailma on nimittäin proseduraalisesti generoitu, ja katujen verkosto voi siis muuttua täysin erilaiseksi. Tämä nostaa panoksia ja haastetta pelissä, tosin yksityiskohtia voi muokata hieman pelin asetuksista.
Saturnalian visuaalinen ilme on omaperäinen, mutta jakaa varmasti mielipiteitä. Tuhruisen piirrosmainen jälki ja lähes monokromaattinen värimaailma ovat aluksi vaikuttavat, mutta muuttuvat pelatessa vähän rasittaviksi. Pelimaailma on oikeasti tuskallisen hämärä ja kadut niin saman näköisiä, että paljon aikaa tuhraantuu hölmönä harhailuun. Lisäksi animaatiotyyli on karkea, mikä alkaa välillä rasittaa silmiä.
Myös tekniikka ja pelisuunnittelun ratkaisut kuormittavat pelikokemusta. Ohjaus on jatkuvasti vähän kankeaa, painikkeiden toiminta jättää toivomisen varaa ja välillä tulee mokanneeksi ihan vaan tekniikan takia. Ja tietysti kamera tottelee huonosti, kuinkas muutenkaan. Samaan aikaan pelin äänimaailma ja usvaefektit bugailevat omia aikojaan.
Pelisuunnittelussa on myös outoja ratkaisuja. Hahmoista esimerkiksi vain yksi voi oikeasti suunnistaa kompassin kanssa, ja vaikka muut voivat kartasta katsoa oikean suunnan, on heillä kärpäsen muisti.
Pulmatehtävätkin on osin pöljästi suunniteltu, eli esimerkiksi siten, että pelaaja tietää mitä tehdä, mutta peli sallii toiminnon vasta myöhemmin tietyssä vaiheessa. Pimeyteen tuodaan valoa tulitikuilla, ja näiden rajallisuus on sekin ajatuksena hyvä, mutta tosiasiassa se johtaa turhauttavaan pyörimiseen pimeydessä. Ja mikä olisi ärsyttävämpää kuin pelihahmon ”ajatuspuheenvuoro”, joka hidastaa kulkemisen kävelyksi juuri silloin kun pitäisi juosta pakoon.
Tekniset ja pelilliset ongelmat ärsyttävät, sillä Saturnaliassa on oikeastaan ihan kiinnostava taustakertomus. Kullakin hahmolla on omat taustatarinansa, jotka tavalla tai toisella liittyvät Gravoin salaperäiseen historiaan. Tyylilaji on folk horroria, josta on kuitenkin vaikea nauttia pelisuunnittelun takia. Muutaman tunnin jälkeen tuntuu, että kehittäjien olisi mieluummin kannattanut tehdä joko suoraviivainen tarinallinen pulmapeli tai sitten haastava roguelite, sillä yhdistelmä ei lopultakaan toimi kovin hyvin. Ja lopputulos tuskin tyydyttää kummankaan tyylilajin ystäviä.
Saturnaliassa on potentiaalia, mutta tunnelma ja pelaamisen ilo lässähtävät lukuisiin ongelmiin. Pelin parissa ei jaksa viihtyä sitten millään. Kehittäjien toivoisi hiovan pelin ongelmat päivityksillä ja lisäävän myös monista muista kauhupeleistä tutun Safe Mode -pelimuodon. Ehkä sitten kiinnostavan tarinan jaksaisi tarpoa loppuun.
SATURNALIA
”Roguelite-kauhupeli Saturnalia jää puolivillaiseksi tekeleeksi, vaikka sen tarinassa ja ideassa on paljon hyvää.”
