Arvostelu: Limbo ja Inside ovat maineensa veroisia loistopelejä myös Nintendo Switchillä
Playdeadin ylistetyt tasohyppely- ja puzzle-pelit Limbo ja Inside ovat viimein saapuneet myös Nintendon konsolille. Taiteellisesti kunnianhimoiset, tummanpuhuvat pelit ovat yhä mestariteoksia, joita voi suositella lämpimästi uusillekin pelaajille.
Julkaisupäivä: julkaistu / Tekijä: Playdead / Julkaisija: Playdead / Saatavilla: mm. PC, Xbox One, PlayStation 4, iOS, Nintendo Switch / Testattu: Nintendo Switch / Pelaajia: 1 / Ikäraja: Limbo K16, Inside K18 / Pelejä pelattu arvostelua varten: Limbo 2,5 tuntia, Inside n. 3 tuntia
Playdead-studion kehittämät Limbo ja Inside eivät ole enää mitään uusia pelejä: Limbo ilmestyi alun perin jo vuonna 2010 ja Insidenkin julkaisusta on vierähtänyt jo täydet kaksi vuotta. Nyt ylistetyt indiepelit ovat kuitenkin löytäneet uuden elämän saapuessaan Nintendo Switchille aiemmin heinäkuussa. Tämä onkin ensimmäinen kerta, kun kumpikaan peli on ollut Nintendo-pelaajien ulottuvilla.
Hitman-peleistä tunnetun IO Interactive -studion entisen kehittäjän Arnt Jensenin ohjaamat Limbo ja Inside ovat selkeitä sisaruspelejä: molemmat ovat monokromaattisia sidescroller-pelejä, jotka yhdistelevät tasohyppelyä ja pulmaratkaisua. Molemmat myös sijoittuvat synkkään maailmaan ja kertovat minimalistisen tarinan.
Limbo on tietysti Insideen verrattuna hieman alkeellisempi ja yksinkertaisempi, niin visuaalisesti kuin pelisuunnittelultaan. Peli kertoo nimettömästä pojasta, joka etsii siskoaan ”limbosta”, eli jostakin Helvetin laitamilta, kuten katolinen teologia kertoo. Limbon maailma on synkkä paikka täynnä vihamielisiä asukkaita, kuiluja, aivoihin kiinnittyviä toukkia ja hämähäkkiolentoja.
Insiden lähtökohta on hyvin samankaltainen. Senkin pelihahmo on nimetön poika, joka matkaa tuntemattomasta syystä painajaismaisen suurkaupungin sydämeen. Julmassa maailmassa kohdataan esimerkiksi käsittämättömiä ihmiskokeita sekä vesien syvyyksissä vaanivia, murhanhimoisia olentoja.
Sekä Limbo että Inside ovat tyyliltään karuja pelejä, eikä visuaalisesti simppeli tyyli peitä niiden raakuutta ja ahdistavuutta. Pelihahmot pääsevät hengestään brutaaleilla tavoilla ja pelimaailmoissa kohdataan yhtä ja toista lohdutonta. Tiedä sitten millä perusteella Limbon ikäraja on pari vuotta Insidea alempi.
Synkkyydestään huolimatta molemmat pelit ovat silti yllättävän pelaajaystävällisiä. Puzzlet eivät lopulta ole turhan vaikeita, checkpointteja on tiheässä ja uusia yrityksiä on loputtomasti. Inside on kaksikosta hieman helpompi ja intuitiivisempi, missä näkyy Playdeadin pelisuunnittelun kehittyminen projektien välillä.
Kumpikin peli kestää pari-kolme tuntia läpäistä, riippuen tietysti vähän pelaajan älynystyröistä ja taidoista. Uudelleenpeluuarvoa peleillä on valitettavasti aika rajallisesti. Limbosta löytyy keräiltäviä munia, mutta koska Nintendolla ei ole saavutusjärjestelmää, ei näistä palkita mitenkään. Insidessakin on omat keräiltävät salaisuutensa, ja niillä saa sentään auki vaihtoehtoisen loppuratkaisun.
Limbo ja Inside ovat pohjimmiltaan yksinkertaisia pelejä, mutta niiden erityislaatuisuus piilee huolellisen pelisuunnittelun ohella upeassa pelimaailmassa, joka tuntuu laajalta ja syvältä, vaikka siitä paljastetaan lopultakin hyvin vähän. Samalla pelit osoittavat, kuinka vähillä eväillä voi kertoa tunteellisesti vetoavan ja kiehtovan tarinan käytännössä ilman puhetta, tekstiä tai välivideoita, pelkästään ympäristön keinoin.
Playdeadin pelit ovat surrealistia, synkkiä ja vaikuttavia. Molempien pelien käännökset myös toimivat Switchillä kuin unelma, niin tv-ruudulta kuin Switchin omalta näytöltäkin pelattuna. Limbo ja Inside ovat tosin molemmat sen verran tummia pelejä, että Switchin oman näyttö on kirkkaalla säällä turhankin heijastava.
Limbo ja Inside ovat saatavilla erillisinä ostoksina Nintendo Switchille. Limbolta löytyy hintaa 9,99 euroa ja Insidelta 19,99 euroa.
LIMBO
INSIDE
”Limbo ja Inside osoittavat, että peli voi samaan aikaan olla sekä taideteos että viihdyttävää pelattavaa.”
