Arvostelu: Mainio Trials Rising tarjoaa lähes kaikkea, mitä prätkäpelisarjan fani voi toivoa

08.03.2019 09:58 | Joonas Pikkarainen

RedLynx ja Ubisoft Kiev tuo koukuttavan prätkäpelisarjan täydelliseen päätepisteeseen – ennen seuraavaa kertaa.


Julkaistu / Tekijä: RedLynx & Ubisoft Kiev / Julkaisija: Ubisoft / Saatavilla: PC (testattu), PS4, Xbox One & Switch / Pelaajia: 1 – 4 / Ikäraja: 12 / Peliä pelattu arvostelua varten: 20 tuntia


Liidän pitkin taivasta ja huudan riemusta. Vastustajat ovat jääneet katselemaan perävaloani, kun otan nopeasti lähestyvän maan vastaan oikeaoppisesti takarengas edell,ä ja jatkan huimaa vauhtia eteenpäin. Huomaan edessäni poikkeuksellisen pitkän kuilun – ei hätää, pupuloikalla siitä selviää! Paino takarenkaalle, kaasua höllentämättä rohkeasti kuilun reunalle ja nopea painonvaihto eteen. Menee, menee, riittää, riittää…

…ja ei riitä!

Vastaanotan vastakkaisen reunan nätisti kypärä edellä. Sen jälkeen tipun rotkoon, jossa odottaa – tietenkin – kasa räjähtäviä tynnyreitä. Eihän Trials olisi Trials ilman kasaa tynnyreitä. Pienen pomputtelun myötä kaatuvat myös haaveet ykkössijasta. Ei auta kuin ottaa koko rata alusta.

Kahdeskymmeneskuudes kerta toden sanoo, kuten vanha kansanviisaus kuuluu.

RedLynx palaa rikospaikalle muutaman vuoden tauon jälkeen Trials Risingilla, joka on isoin, kaunein ja täyteläisin pelisarjan osa tähän mennessä. Lisäapua on saatu Ubisoft Kieviltä, minkä myötä Trials päristelee pelaajien kätösiin kenties definitiivisimpänä versiona pirullisen koukuttavasta prätkäpelistä. Ratoja on tarjolla heti julkaisussa reilu sata, pelattavuus on hiotumpaa kuin koskaan aiemmin, ja ylimääräistä sälää sekä tekemistä riittää tuntikausiksi. Eikä se ole kuin vasta alkua. Tervetuloa trenditermi pelit palveluna, jolle myös Trials Rising on uhrannut vuohen jos toisenkin.

Jarrutetaanpa hieman.

Trials Rising ei poikkea ytimeltään aiemmista. Kyseessä on tiukka fysiikkapohjainen prätkäpeli, joka on naurettavan helppo oppia ja huumaavan tyydyttävä hallita. Mekaniikka koostuu ainoastaan kaasusta, jarrusta ja painopisteen hallinnasta, mutta pelin koodiin väsätty pikkutarkka fysiikanmallinnus pitää huolen siitä, että nämä kolme toimintoa tarjoavat lukuisia eri tapoja haastaa itseään. Ja kun puhun itsensä haastamisesta, tarkoitan nimenomaan sitä.

Trials Risingin vaikeimmat esteet tuntuvat ensi alkuun täysin mahdottomilta ylitettäviltä. Jos pelin mekaniikan opetteluun riittää viitseliäisyyttä, näiden kukistaminen on lopulta palkinnoista maittavin, sillä se pohjautuu täysin omien kykyjen kehittämiseen – ei statseihin tai muihin perinteisesti pelitasapainoa ylläpitäviin keinotekoisiin arvoihin.

Oppi voi olla silti monelle jyrkkä, minkä takia pelisarjan tuorein osa esittelee todella kattavan ja äärimmäisen opastavan harjoitteluosion. University of Trials -kanavaa YouTubessa vetävän professori Fat Shadyn mentoroima osuus on täysin vapaaehtoinen, mutta sitäkin arvokkaampi väylä Trials-pelien saloihin. Kannustavat sessiot on jaettu yksittäisiin osiin, joissa kerrotaan juurta jaksaen niin pupuloikkien, pystysuorien seinien kuin jyrkkien mäkien kukistamiseen tarvittavia niksejä. Ymmärrys on tosin eri asia kuin oppien sisäistäminen, joten lopputulos jää edelleen täysin pelaajan harteille. Treenit pitävät huolen siitä, että kaikilla on teoriassa mahdollisuus läpäistä pelin vaikeimmat tasot astetta määrätietoisemmin.

Mistä päästään Trials Risingin ensimmäiseen murheenkryyniin.

Pelin radat eivät avaudu enää onnistuneiden läpäisyjen seurauksena, vaan ne on sidottu pelaajan keinotekoiseen kokemustasoon. Alkupuoliskon suoria kaistaleita ajaessa seuraavat aukeavat jokseenkin luonnollisessa tahdissa, mutta tason 40 tietämissä grindaus ottaa vallan, ja tässä vaiheessa ollaan vielä keskivaikeissa radoissa. Seuraavat setit vaativat kuitenkin lähes järjestään kymmenen lisää vyötärölle, eivätkä pelkät kierrosaikojen parantelut tuo lähimainkaan tarpeeksi kiloja – mikä jo itsessään nakertaa hieman koko pelin ydinideaa.

Kun viimeiset Extreme-tasot avautuvat vasta tasolla 88, saa loppupään ratoja varten grindata kokemusta ihan urakalla.

Paras keino urakkaan ovat uudet sponsorit, jotka tarjoavat satunnaisesti erilaisia sopimuksia. Yksinkertaisimmillaan nämä ovat vaikka viiden takaperinvoltin tekoa kisan aikana tai radan läpäisyä ilman yhtäkään virhettä. Hankalimmillaan – ja usein nautinnollisimmillaan – ne kieltävät esimerkiksi painopisteen hallinnan kokonaan, tai pakottavat pelaajan ajamaan kaasu pohjassa. Nämä saattavat eittämättä kuulostaa haasteilta suoraan helvetistä, mutta niissä piilee myös pieni nerokkuus: ne pakottavat opettelemaan juuri pelin fysiikanmallinnuksen käyttäytymistä, mikä itsessään auttaa pelissä pärjäämistä.

Suoritetuista sopimuksista saa mainitun kokemusbonuksen lisäksi myös kosmeettista lisäkivaa, jolla voi somistaa omaa kuskia sekä menopeliä. Tämän myötä peliin on tuotu niin ikään trendikkäät ja kaikkien rakastamat loottilaatikot sekä mikromaksut. En kuitenkaan kiellä, etteikö kustomointimahdollisuuksia ole viety äärimmäisen monipuoliseksi, minkä lisäksi omia luomuksiaan voi jakaa toisille alustojen välisellä kauppapaikalla – sama koskee muuten myös tulostauluja, joten omistamastaan peliversiosta huolimatta kaikki kisaavat samoista sadasosasekunneista maailmanlaajuisesti.

Kaikesta huolimatta varastossani lepää reilu viitisenkymmentä avaamatonta arkkua, sillä koko järjestelmä on tehty julkaisussa kovin vaivalloiseksi, eikä itsensä esiintuominen ole Trials-radoilla ollut koskaan kovin tärkeää.

Mutta vaikka itsensä pynttäämistä ei arvostaisikaan, Trials Risingin esille tuonnille voi sen sijaan nostaa hattua.

Futurististen edellisosien jälkeen RedLynxin uutukainen palaa maankimaralle entistä yksityiskohtaisempana. Tosimaailmallisiin kohteisiin sijoittuvat radat ovat täynnä kutkuttavia detaljeja, jos silmä vain ehtisi niitä bongaamaan kesken kuumottavien kisojen. Näyttävät lokaatiot tarjoavat kuitenkin silmänruokaa muun muassa Mt. Everestille kiivetessä tai yöllisessä Japanissa päristellessä, eikä Suomeakaan ole täysin unohdettu. Edesmenneen mäkikotkan perinnettä kunnioittaen täällä pohjoisessa helmessä ajetaan havumetsien katveessa hyppyrin nokasta ponnistaen.

Tekijöiden pikkutarkkuus yltää maisemien lisäksi varsinaiseen kuskiin, joka kerää pölyä, savea ja pärskeitä kisan edetessä. Vaikka nämä toimivat pääosin vain kosmeettisena lisäkivana, voi kanssakisailijoiden punaisena hehkuvista jarrulevyistä sentään ottaa oppia, miten tukalia esteitä voisi mahdollisesti ohittaa.

PC:llä pelatessa ruudunpäivitys otti toisinaan aina osumaa, ja samaa ongelmaa on ollut havaittavissa myös konsoliversioissa nettifoorumeiden perusteella. Nykiminen ei tosin missään vaiheessa noussut merkittäväksi esteeksi, joskin tarkkuutta vaativassa pelissä sulavuus on käytännössä elinehto.

Trials Risingin pohja on silti edelleen vankalla perustuksella, ja tulevaisuus näyttää valoisalta. Palvelumallin mukaisesti tekijät ovat esitelleet jo kattavat lähivuosien jatkosuunnitelmat, joihin lukeutuu reilu puolisen sataa uutta rataa, kosmeettisia esineitä, prätkiä ja kausittaisia kisoja sekä tapahtumia – ilmaiseksi ja lisärahalla. Kattava, joskin opettelua vaativa karttaeditori pitää myös huolen, että yhteisö tuo peliin lisää ajettavaa jatkuvalla tahdilla.

Moninpeli on julkaisussa myös vielä aavistuksen raakile, eikä se tue esimerkiksi lainkaan privapelejä. Henkilökohtaisesti näen suurempana ongelmana karttavalikoiman rajauksen ainoastaan kaikkein helpoimpiin ratoihin sekä toistuvan yhteyksien katkeilun, mutta jotenkin en usko tämän lauseen paikkaansa pitävyyteen enää kuukauden päästä. Tandempyöräily Freemanin tahdissa sekä kavereiden kesken pikkuhaasteilla (häviäjä tarjoaa kahvit tai laulaa karaokea) terästetty Party-tila ovat varmasti myös esimakua tulevasta, ja vaikka ne ovat hupaisaa irrottelua emopelistä, eivät ne lopulta ole lähellekään yhtä koukuttavia kuin varsinainen kierrosaikojen ja oman itsensä parantaminen.

Ja juuri siinä on Trials-pelien addiktiivisuuden salaisuus.

On vaikea nähdä, miten RedLynx onnistuisi viemään jo huippuunsa asti hiottua konseptia mitenkään merkittävällä tavalla enää tästä eteenpäin. Trials Rising tarjoaa onneksi jo nyt lähes täydellisen alustan sen jalostamiselle ja laajentamiselle, mihin palvelumalli sopii erinomaisesti. Jos tämä jää siis helsinkiläisstudion viimeiseksi – päättymättömäksi – Trials-peliksi, niin juuri parempaa ei voi fanina toivoa.

TRIALS RISING

”Trials Rising on suurempi, parempi ja koukuttavampi kuin koskaan aiemmin.”