Arvostelu: Marvel’s Spider-Man on viiden tähden supersankaripeli ja PlayStation 4:n parhaita julkaisuja

04.09.2018 19:00 | Henrik Savonen

Insomniac Gamesin tulkinta rakastetusta seittisingosta on täydellinen lähtölaukaus mahdollisen Marvel-peliuniversumin nousukiidolle.


Julkaisupäivä: 7. syyskuuta 2018 / Studio: Incomniac Games / Julkaisija Sony Interactive Entertainment / Saatavilla ja testattu: PlayStation 4 / Pelaajia: 1 / Peliä pelattu arvostelua varten: Yli 20 tuntia


Hämähäkkimiehen tähdittämiä seikkailuja on nähty videopeleissä useaan otteeseen – joskin hyvin vaihtelevissa merkeissä. Spyro– ja Ratchet & Clank -sarjoistaan tuttu Insomniac Games on ottanut harteilleen palauttaa Hämis pelimaailman kartalle. Lopputuloksena on ikoniselle hahmolle kunniaa tekevä, seitinohut timantti, josta ei olla ainakaan hetkeen pistämässä paremmaksi.

Marvel’s Spider-Man ei lähde keksimään Hämiksen jo monelle tuttua syntytarinaa uudestaan. Sen sijaan suoraan toimintaan loikkaava toimintaseikkailu esittelee jo kahdeksan vuotta hommaa tehneen, parikymppisen Peter Parkerin, joka pyrkii tasapainottelemaan sankarityön ja siviilielämän välillä.

Valokuvaajan hommat taka-alalle jättänyt Parker on vaihtanut leipätyönsä avustavan tutkijan tehtäviin. Uusi työnkuva näkyy myös monissa pelin tehtävissä esimerkiksi näytteiden keräämisenä ja niiden analysointina. Rakkaasta harrastuksesta ei olla kuitenkaan täysin luovuttu, sillä osassa niin pää- kuin sivutehtävistäkin päästään yhä turvautumaan linssin voimaan. Pelissä on täysin oma itsenäinen tarinansa, joka tarjoaa tarkkasilmäisimmille faneille lukuisia viittauksia niin sarjakuvista kuin elokuvienkin laidalta.

Vaikka PlayStationilla yksinoikeudella perjantaina julkaistava Marvel’s Spider-Man soveltuu erinomaisesti myös Hämiksen maailmaan aiemmin perehtymättömille, on sillä tarjota myös sarjakuvansa lukeneille sekä sarjat ja elokuvat katsoneille ehtaa fanipalvelua.

Pelialueena toimiva New York on mallinnettu varsin todenmukaisesti pieniäkin yksityiskohtia myöten. Wall Streetin, Times Squaren sekä muiden suurkaupungista tuttujen paikkojen lisäksi maisemia koristaa monet Marvel-universumista tutut nähtävyydet, aina korkeasta Avengers Towerista Wakandan suurlähetystöön. Aluksi valtaosa pelialueesta näkyy pelaajan kartassa tummana alueena, jonka aktiviteetit voi kartoittaa näkyviin Oscorpin signaalitorneja synkronoimalla. Pelimaailmasta on pyritty tekemään mahdollisimman autenttinen ja pelaajan ympärillä hengittävä, mikä sai allekirjoittaneen monesti ihastelemaan toviksi New Yorkia ja sen elämää ennen seuraavaan tehtävään siirtymistään.

Pahisten kirjoa värittää useampikin sarjakuvissa nähty arkkivihollinen, joista moni on sankarillemme jo entuudestaan tuttu pelin tapahtumia edeltäviltä ajoilta. Marvel’s Spider-Manin ennakkotestissäkin tavatun Kingpinin lisäksi Hämis saa vastaansa Skorpionista, Elektrosta ja muista superrikollisista koostuvan Kuuden Koplan. Mukana tavataan myös astetta tuoreempi tulokas, reilu vuosikymmen sitten sarjakuvissa debytoinut Mister Negative, joka osoittautuu isoksi tekijäksi koko sopan keskiössä.

Myös Hämiksen kanssa rikosten torjunnassa kättä vääntävä palkkasoturi Silver Sable nähdään mukana kuvioissa.

Rocksteadyn Batman: Arkham -pelien rajattujen taistelukenttien sijaan Hämis kohtaa osan vastustajistaan New Yorkin avarilla, monikerroksisilla alueilla, minkä ansiosta taistelut ovat hektisiä. Toisaalta laajat alueet antavat pelaajalle tarvittaessa myös hieman tilaa hengittää ja puida omaa strategiaansa taistelun tiimellyksessä.

Pelimekaniikat ovat taistelun osalta likimain varsin tuttua kauraa Batmaninsa pelanneille, joskin entistäkin monimuotoisempana.

Perushyökkäys- ja väistöliikkeen lisäksi viholliset voi esimerkiksi singauttaa seitin voimalla kiinni seinään. Seikkailun varrella Hämiksen liikearsenaalia pääsee myös laajentamaan uusilla tempuilla, jotka kolmesta eri kykypuusta riippuen parantavat esimerkiksi hiiviskely- tai lähitaistelutaitoja entisestään. Seitin varassa kaupungin yllä liitely hoituu sekin yksinkertaisesti ohjaimen takaliipaisimella, ja kulkusuunnan voi muuttaa kesken liidon käden käänteessä ohjainsauvan avulla. Pelaaja voi myös tehdä pitkiä loikkia rakennuksen tasanteelta toiselle hyppynapin ajoitetulla painamisella, mikä osoittautui paremmaksi tavaksi edetä katolta toiselle eritoten aikaa vastaan juostavissa tehtävissä.

Taistelut sujuvat pääosin mutkitta ja ovatkin yksi pelin tähtihetkistä. Pieniin ongelmiin voi kuitenkin törmätä hajaantuneita vihollislaumoja mätkitessä, sillä pelin kamera jättää valtaosan aseistautuneista vihollisista kuvaruudun ulkopuolelle. Tämä saattaa ainakin seikkailun ensimetreillä päättää taistelun jos toisenkin pelaajan tappioksi. Vapaasti liikutettavaa kameraa on sitäkin siis pidettävä kurissa taistelun lomassa. Kontrollien iskostuessa lihasmuistiin ominaisuuden kanssa oppii kuitenkin elämään.

Marvel’s Spider-Manin tarina ei ole suinkaan pelkkää roistojen retuuttamista ja seinillä kiipeilyä.

Hämiksen lisäksi seikkailun varrella päästään pelaamaan muun muassa Mary Jane Watsonilla, jonka tutkivan toimittajan (!) keikat käsittävät myös hiiviskelyyn painottuvia osuuksia. Sivuhahmojen tähdittämät pelisessiot eivät tuntuneet lainkaan pakotetulta tai saatika muusta pelistä irrallisilta, vaan istuivat hyvin jaksotettuina tarinan muuhun rytmiin. Esimerkiksi juuri MJ:llä pelattavat kohtaukset olivat myös itse juonen kannalta hyvinkin merkittävässä roolissa, minkä lisäksi ne onnistuivat tasapainottamaan jo noin muuten toiminnantäyteistä kokonaisuutta.

Päätehtävien ohessa tai sen jälkeenkin – miten pelaaja sattuu tarinan aikana reitiltä eksymään – luvassa on vielä myös liuta erilaisia haasteita.

Tarjolla on muun muassa vihollisten piilopaikkojen puhdistamista sekä aikaa vastaan käytäviä tehtävähaasteita. Näistä voitettavilla poleteilla pelaaja voi avata käyttöönsä uusia pukuja. Sarjakuvista ja animaatioista tuttujen asusteiden lisäksi pelin asuvalikoima kattaa myös pari elokuvistakin tuttua asustetta. Lisäksi ympäri New Yorkin kolkkia on sijoitettu löydettäväksi parisenkymmentä reppua. Näistä jokainen lisää tavaraluettelon kokoelmat-osioon palan nostalgista historiikkia Hämiksen männävuosilta.

Marvel’s Spider-Man on läpäistävissä parissa illassa. Tarina saatetaan siis päätökseen juuri silloin, kun sen voi rytmin pysyvyyden kannalta odottaakin tapahtuvan. Peli ei täten käy missään vaiheessa liian pitkäksi, vaan homma pidetään kasassa aina lopputeksteihin saakka.

Mikäli Marvel on aikeissa luoda elokuviensa tapaan myös oma peliuniversuminsa, ei sitä pohjustavia lankoja jo ennakkoon kutovasta Spider-Manista löydy siltäkään osin juuri valittamista. Kuvankaunis New York ja sen tarjoama tekemisen määrä tekevät Incomniac Gamesin Hämähäkkimies-adaptaatiosta tähän mennessä parhaaan Marvel-universumiin sijoittuvista peleistä.

 

MARVEL’S SPIDER-MAN 

“Marvel’s Spider-Manin tarina ja pelattavuus eivät jätä ketään kylmäksi. Kyseessä on pakkohankinta kaikille PlayStation 4:n omistaville.”