Uusimmat

Arvostelu: Mortal Kombat 11 kompuroi yksityiskohdissa, mutta tarinamoodi viehättää


29.04.2019 20:36 Skye Borg

Mortal Kombat 11 jatkaa reseptillä, josta legendaarinen pelisarja on tullut tunnetuksi. Toimiva mätkintä yhdistyy hyvinkin raakaan kuvastoon tavalla, jota ei ole edes tarvetta uudistaa suhteettomasti. Näin pelisarjan fanit ovat varmasti tyytyväisiä sen ydintekemiseen, vaikka muutama pieni asia taisteluiden ulkopuolella tekee pelikokemuksesta toisinaan hieman turhauttavan.


Julkaisupäivä: 23.4.2019
Tekijä: NetherRealm Studios
Julkaisija: Warner Bros. Interactive Entertainment
Saatavilla: PlayStation 4 (testattu), Microsoft Windows, Xbox One & Nintendo Switch (tulossa)
Pelaajia: 1 + verkkopeli
Ikäraja: 18
Peliä pelattu arvostelua varten: 11


Sain esimakua Mortal Kombat 11:sta jo huhtikuun alussa, mutta tuolloin päästiin käsiksi vain muutamaan hahmoon sekä pariin eri pelitilaan. Niinpä keskityn nyt enemmän pelin tarinamoodiin sekä pariin hiomattomaan yksityiskohtaan, jotka söivät pelikokemusta.

Mortal Kombat 11:n tarinamoodin juonta ja dialogia voisi moittia tankeaksi jos koko moodilla oikeasti olisi jotain painoarvoa. Muutetussa aikajanassa aikaa manipuloiva Kronika on päättänyt kääntää tapahtumat uuteen suuntaan, ja poistaa Raidenin kokonaan historiasta, ainakin sellaisena kuin pelin muut hahmot hänet tuntevat. Kronika on luonut lukuisia aikajanoja uudestaan ja uudestaan, toivoen itselleen suotuisaa lopputulemaa. Sinällään hyvin tutun kuuloinen tarina saa ytyä Kronikan kätyreistä, jotka ovat tuttuja hahmoja menneisyydestä. Mortal Kombatin sankarit joutuvat taistelemaan itseään vastaan, kun Kronika pistää areenalle menneiden pelien hahmokaartia. Hahmojen ulkoasua on luonnollisesti hiottu modernimmaksi, mutta tietynlainen nostalginen vire on silti läsnä. Se varmasti vetoaa pelisarjan vanhempiin ystäviin.

Vastakkain asettelusta tulevat tarinamoodin parhaat herkuttelut: Johnny Cage törmää vanhempaan ryppyisempään itseensä, ja moni muukin hahmo huomaa katsovansa tulevaa minäänsä lievän epäuskon ja jopa pelon vallassa.

Ajalla leikittely toimii tarinassa hyvin. Vaikka tarinamoodi toimii hyvin otteluiden ympärillä, on itse tarinassa paljon pureskeltavaa. Ajatus lähtee helposti harhailemaan, kun ruudulla hahmot puhisevat aikahypyistä, maagisista kaulakoruista ja kuvastoa vyöryy eteen ilman, että se varsinaisesti kiinnittää huomiota upeudellaan. Juuri tarinatila on Mortal Kombat 11:ssaä parasta, vaikka pitkät välikohtaukset ovatkin pelaajalle pelkkää sormien pyörittelyä.

Tarina etenee 12 kappaleen kautta kohti päätöstä, nostaen aina yhden tai kaksi taistelijaa kohtaamaan juonen keskellä vastustajat matseissa. Näin pelaaja joutuu kokeilemaan useita eri hahmoja, myös sellaisia, joista ei ole koskaan ollut kiinnostunut. Tässä ei ole mitään uutta, mutta on kaikesta huolimatta tervetullut pakottava ominaisuus, jossa pelaaja ravistellaan ulos mukavuusalueeltaan.

Taisteluissa riittää tekemistä, koska liikkeet vaihtuvat hahmoittain. Tarinamoodi on kuitenkin hyvin armollinen jopa kömpelöimmillekin pelaajille. Viimeistään toisella kierroksella vastustaja yleensä kaatuu, sillä Mortal Kombat 11 antaa – onneksi – paljon anteeksi. Juoni keskittyy kuitenkin pääosin Raidenin ja Liu Kangin tarinaan, ja kuljettaa pelaajaa kohti viimeisiä turhauttavia matseja. Turhauttavia, koska tarinan aikana mikään ei oikein kuitenkaan valmistanut siihen myllyyn, johon pelaaja lopussa joutuu. Turpaan tulee ja usein, mikä johtaa kypsymiseen ja tarinan lopun toivomiseen. Kun dinosaurus lanaa hahmosi yli, ollaan outojen pelielämysten keskiössä.

Itse sain tarinamoodin tahkoamiseen kulumaan noin 8,5 tuntia. Se voi tuntua lyhyeltä ajalta, mutta on itse asiassa tappelupelissä hyvinkin sopiva määrä ohjattua tekemistä.

Mortal Kombat 11 tarjoaa loppumattomalta tuntuvan variaation hahmoja, asuja ja aseita sekä valmiita asetuksia, joita voi muuttaa mielensä mukaan. Useimmat taisteluliikkeet vaativat vain yhden paikan eli slotin hahmon asetuksissa, mutta luonnollisesti ne paremmat ja tehokkaammat temput syövät useamman paikan. Tällöin myös taktikointi ja omat mieltymykset näyttelevät jonkinlaista osaa eri tiloissa edetessä.

On täysin pelaajatyypistä kiinni, jaksaako valikoissa ja asetuksissa vääntäminen ja kokeilu kiinnostaa paria yritystä pidempään.

Itse huomasin päätyväni pariin tiettyyn suosikkiliikkeeseen, ja toivoin yksinkertaisesti pärjääväni niillä tarpeeksi pitkälle. Iskujen, lyöntien, torjuntojen ja erikoisliikkeiden määrä on Mortal Kombat 11:ssa kattava. Niinkin kattava, että omalla kohdallani niiden hallinta ja muistaminen yksinkertaisesti tuntui mahdottomalta. Vaikka liikkeet perustuvat kaikilla melko paljon samoihin yhdistelmiin, on hahmosta kiinni kuinka tehokas se on juuri tuolloin vastaantulevaa vastustajaa kohti. Koska en ole Mortal Kombat -veteraani, vaan kerran vuodessa muutaman matsin ottava kasuaali hakkaaja, on peli onneksi toimiva myös meille keskinkertaisille pelaajille. Kylmä totuus kuitenkin on, että Mortal Kombat 11 on kokemuksena sitä parempi, mitä enemmän siihen uhraa aikaa, jolloin monimutkaisemmatkin kombot tulevat lopulta selkärangasta.

Tässä peli on kuitenkin myös parhaimmillaan. Se antaa muillekin kuin mättöpelien todellisille taitureille mahdollisuuden hypätä mukaan genren maailmaan ja nauttia siitä häpeilemättä omaa hitauttaan. Tarinamoodi auttaa hienosti alkuun riippumatta pelaajan tasosta. Perinpohjainen tutoriaalimoodi jauhaa käskyjä ja liikkeitä pelaajan nuppiin niin kauan, kuin pelaaja vain jaksaa siihen aikaa uhrata. Tämä on tarpeen, sillä vaikka matseissa voisikin kenties pärjätä perusiskuilla ja potkuilla, on pätevä eteneminen kiinni komboista ja niiden hallitsemisesta. Parempaa tunnetta ei olekaan, kuin kunnon kombon onnistuminen ja vastustajan kaatuminen maahan lopullisesta iskusta.

Siksi onkin harmillista, että peli onnistuu muutamalla ominaisuudellaan tappamaan alun innon ja hurman.

Towers of Time osoittautui yllättävän haastavaksi kokemukseksi, huolimatta neliosaisesta tutoriaalista. Siinä missä Klassic Towers on jouhevasti etenevä kokemus, on Towers of Time suorastaan epäreilun vaikea tila, joka asettaa mitä oudoimpia esteitä ja vaikeuksia pelaajan tielle. Tilan tarkoituksena on – itsestäänselvästi – saada pelaaja kuluttamaan keräämiään Konsumables-apukeinoja. Näin etenemisestä tulee jo kerättyjen tarvikkeiden kulutusrumba, jossa apukeinoja ilman ei yksinkertaisesti pärjää. Peliä onkin kritisoitu huomattavasti turhasta pakkopeluuttamisesta, päämääränä vain ohjata kohti mikromaksuja. On vaikea olla yhtymättä tähän kritiikkiin, kun Krypt-tila on jälleen osoitus pelin täydellisestä satunnaisuudesta.

Uudistunut Krypt on toinen pelin kompastuskivistä. Pelaaja saa kuluttaa keräämäänsä valuuttaa aukaisemalla arkkuja. Arkkujen sisältä löytyy usein aseita, lopetusliikkeitä, ominaisuuksia, peliin liittyvää taidetta ja kuoseja. Pelissä valuuttana käytettävät koinsit, sydämet sekä soul tokensit avaavat arkkuja, mutta niiden sisältö on arvoitus ennen avaamista. Näin et voi varsinaisesti hankkia juuri sitä, mitä suosikkihahmosi kenties tarvitsisi, tarjonta on satunnaisesti sinulle sopivaa tai sitten ei. Esimerkkinä mainittakoon, että oma päähahmoni matseissa oli Skarlet, enkä saanut kymmenestä arkusta kertaakaan mitään juuri hänelle sopivaa uutta ominaisuutta tai kuosia. Usein päädyin saamaan täysin turhaa kamaa hahmolle, jota en edes käytä.

Osan varusteista voi ostaa valuutalla tai mikromaksuilla, mutta osa esimerkiksi skineistä ei ole ostettavissa, vaan ne on ansaittava. Tämä olisi hyvä asia, ellei etenemistä ja pärjäämistä olisi toisaalla sidottu vahvasti juuri Konsumables-tarvikkeiden käyttöön, sillä näitä ostamiseen tarkoitettuja valuuttoja saa Towers of Time -tilasta. Pelaaminen ja siinä pärjääminen muodostuu arpapelin ja jauhamisen tuskaiseksi yhtälöksi.

NetherRealm Studios on kuunnellut palautetta Towers of Timesin osalta. Studio Ed Boonin johdolla on jo luvannut pikaista parannusta sekä ToT- että Krypt -tiloihin. Ainakin kehittäjä siis kuuntelee pelaajien tuntemuksia, kuten nykyisessä ilmapiirissä on paikallaan. On vain harmi, että arvosteluun mennessä en päässyt kokemaan hieman sulavampaa, sekä ennen kaikkea miellyttävämpää kokemusta kummassakaan tilassa.

Mortal Kombat 11 jättää sekavan tunnelman.

Sen ydintaistelu Towereissa sekä tarinamoodi ovat viihdyttäviä ja koukuttavia kokemuksia, joiden parissa voi kuluttaa helposti tunteja putkeen. Valikoista avautuu kuitenkin paljon enemmänkin, verkkopelitiloja ja haastetiloja, jopa siihen pisteeseen asti, että mielenkiinto tyrehtyy. Haasteet, online-matsit, sadat asut ja alati uudet hahmot vyöryvät päälle niin, että pelkkää mättämistä kaipaava pelaaja melkein toivoo paluuta hieman yksinkertaisempiin aikoihin.

MORTAL KOMBAT 11

”Mortal Kombat 11 toimii, mutta jättää toivomisen varaa”.