Arvostelu: Mosaic on upea taideteos, joka pistää miettimään omaa elämäänsä – Kaikkien herkuksi ei tästä pelistä kuitenkaan ole
Konsoleille kääntynyt Mosaic on puhutteleva indiepeli, joka kyseenalaistaa kaiken – jopa itse pelaamisen. Taiteellisesti kunnianhimoinen teos ei varmasti kaikkia pelaajia miellytä, mutta ehkä juuri siksi se kannattaisi pelata.
Julkaisupäivä: julkaistu
Studio: Krillbite Studio
Julkaisija: Raw Fury
Saatavilla: PC, Nintendo Switch, PlayStation 4, Xbox One (testattu)
Pelaajia: 1
Ikäraja: 12
Peliä pelattu arvostelua varten: 2,5 tuntia
Loppuvuodesta PC:lle ilmestynyt Mosaic kääntyi tammi- ja helmikuussa myös kaikille nykykonsoleille hieman laajennettuna 1% Edition -versiona. Tärkeintä eivät kuitenkaan ole pienet (lähinnä humoristiset) lisäykset peliin, vaan se, että tämä upea indiepeli on nyt saatavilla useammille alustoille.
Norjalaisen Krillbiten kehittämä Mosaic on tarinallinen ”taidepeli” yksinäisyydestä ja päämäärättömästä elämästä. Pelissä ohjastetaan nimetöntä, keski-ikäistä tyyppiä, joka tekee merkityksetöntä toimistotyötä päivästä toiseen vailla kontaktia muihin ihmisiin. Ympäröivä kaupunki synkkä ja muiden yhtä kasvottomien hahmojen kansoittama, ja luppoaika täytetään kännykkäsovelluksia räpläämällä.
Tällainen elämä ei kuitenkaan voi kestää, ja jotain pelihahmon mielessä alkaakin hajota. Hän saa kumppanikseen puhuvan kultakalan, joka kyseenalaistaa kaiken hänen toimintansa. Samalla kaupungin sivukujilta ja ihmismassan lomasta alkaa löytyä pieniä sirpaleita kadonneesta luonnosta ja inhimillisyydestä.
Mosaic on surrealistinen teos, joka on synkästä aiheestaan huolimatta riemastuttava ja yllättävä kokemus. Nauroin monesti ääneen oivaltaville ja vaikuttaville hetkille, joita pari-kolmituntisessa pelissä on enemmän kuin monissa kymmenien tuntien massiivipeleissä.
Mosaicin syvintä nerokkuutta on se, kuinka peli pakottaa pelaajan katsomaan peiliin. Jaksatko odottaa 15 sekunnin hissimatkan vai kaivatko heti kännykkäpelin esiin? Klikkailetko toistuvasti turhautuneena Tinder-tyylistä sovellusta kerrasta toiseen, vaikka se ei johda mihinkään? Alkaako nimettömän pelihahmon masentava päivärutiini tuntua ikävän tutulta?
Käytännössä Mosaic on lineaarinen peli, jonka tarina kerrotaan valtaosin sanattomasti, ja eteneminen on vaikeimmillaankin yksinkertaisten puzzle-tehtävien ratkomista. Näistä keskeisin on pelaajan työ, joka esitetään erillisenä pulmapelinä. Resurssien tuotantoa ja hallintaa kuvaava minipeli on oikeastaan ihan viihdyttävä, mutta Mosaic havahduttaa myös kysymään, miksi se on viihdyttävä. Minipelissä ei nimittäin lopulta ole kyse oikein mistään, eikä siinä saavuteta oikein mitään.
Samaa linjaa on pelihahmon puhelimesta löytyvä BlipBlop, joka on terävä satiiri mobiilipeleistä pahimmillaan. Käytännössä päättymättömältä tuntuvassa, simppelissä pelissä ansaitaan pisteitä rämpyttämällä samaa painiketta, mutta pisteillä vain lunastetaan tehokkaampia tapoja ansaita lisää pisteitä. BlipBlopilta puuttuu siis viime kädessä varsinainen sisältö ja pelaamisen tarkoitus.
Kaiken lisäksi Xboxin Achievement-järjestelmä palkitsee BlipBlopin pelaamisesta säälittävillä parin gamerscoren palkinnoilla. Kun palkintoja tipahtelee, tulee pelaajalle tavallaan tarve pelata mobiilipeliä, vaikka se on oikeasti tylsä ja merkityksetön kokemus. (BlipBlop on muuten julkaistu ilmaiseksi Androidille ja iOS:lle. Siitä vaan kokeilemaan!)
Mosaic siis havahduttaa miettimään, miksi ja millaisia asioita elämässä oikeastaan teemme ja millä asioilla täytämme aikamme. Samalla se on yllättävä ja vapautta pelikertomus, jonka surrealistiset kohtaukset ovat täynnä symboliikkaa ja vertauskuvia: tässä pelissä ihmisistä tehdään kirjaimellisesti pelkkiä järjestelmän rakennuspalikoita.
Pieniä bugeja on valitettavasti tarttunut matkaan ainakin Xbox-versiossa. Välillä tahmean ohjattavuuden ja muutaman kuvakulmiin liittyvät ärsyttävyydet antaa kuitenkin helposti anteeksi, jos peli vie sellaiselle matkalle kuin Mosaic. Se on oivaltava teos, joka jää pyörimään mieleen pitkäksi aikaa pelaamisen jälkeen.
Ehkäpä jokainen meistä kaipaisi joskus visiittiä puhuvalta kultakalalta.
MOSAIC 1% EDITION
”Mosaic on oivaltavaa pelitaidetta, ja siksi väistämättä vain pienen yleisön herkkua.”
