Uusimmat

Arvostelu Suomalaisvoimin tehty Returnal on viiden tähden huippupeli, joka ei massoja kosiskele

29.04.2021 15:00 Joonas Pikkarainen

Returnal-peli

Suomalaisen Housemarque-studion uusi Returnal-peli esittelee, miltä perinteinen arcade-peli näyttää AAA-tuotantoarvoilla tehtynä. Lopputulos on yksi vuoden 2021 toistaiseksi parhaista peleistä.


Returnal-peliJulkaisupäivä: 30.4.2020
Studio: Housemarque
Julkaisija: Sony Interactive Entertainment
Saatavilla: PlayStation 5
Pelaajia: 1
Ikäraja: 16
Peliä pelattu arvostelua varten: 35 tuntia


”Arcade on kuollut”, julisti Housemarquen toimitusjohtaja Ilari Kuittinen neljä vuotta sitten. Tuolloin kotimaisten pelistudioiden pitkäikäinen veteraani ilmoitti jättävänsä yli kahden vuosikymmenen juuret taakseen luopuessaan arcade-pelien tehtailusta. Housemarquen edessä siinsi uusi uljas tulevaisuus.

Tuo tulevaisuus on nyt viimein täällä.

PlayStation 5:lle yksinoikeudella saapuva Returnal on helsinkiläisstudion vastaus uusiin haasteisiin. Kyseessä on täysiverinen AAA-luokan tuotanto, mikä on jo itsessään valtava harppaus kehittäjien aiemmin vain latauspalveluihin saapuneista tuotoksista. Silti Sonyn tuoreen konsolin tehoja hyödyntävän kromin alta paljastuu jotain perin tuttua.

Ehkä huhut arcaden kuolemasta ovat vahvasti liioiteltuja.

Ytimekkäästi kuvailtuna Returnal on ehta Housemarquen peli AAA-budjetilla toteutettuna. Kolmannen persoonan räiskinnän ei kannatakaan antaa hämätä, sillä pelattavuus on silkkaa Resogunia tai Nex Machinaa. Studion siirtymistä asteen saavutettavammaksi toivoneet joutuvat siis pettymään, mutta vastaavasti neljän vuoden takaista tiedotetta surkutelleet ovat alusta lähtien kuin kotonaan. Tämä suunnittelufilosofia kannattaa myös iskostaa mieleen, sillä alun avaruushaverista lähtien kaikki on rakennettu vain ja ainoastaan sen varaan.

Returnal-peli

Päiväni melkein murmelina

Returnalin juoni seuraa muukalaisplaneetalle pakkolaskun tekevää Seleneä, joka saa pian tuta uuden ympäristönsä vaarallisuudesta. Kuolema ei ole kuitenkaan jostain syystä lopullinen, vaan viikatteen niittäessä Selene herää takaisin juuri haaksirikon tehneeltä avaruusalukseltaan yhä uudestaan, ja uudestaan ja uudestaan.

Mitä luotihelvettiä on oikein tekeillä?

Tarinallinen mekaniikka toimii samalla rehevänä kasvualustana pelin roguelike-elementeille. Kuollessaan pelaaja menettää kaiken ja palaa takaisin lähtöpisteeseen, minkä lisäksi pelimaailma on muuttunut täysin toisenlaiseksi. Yksikään yritys ei siis ole täysin toisensa kaltainen, joten niin alueet, viholliset kuin saatavat parannukset vaihtuvat kerta toisensa jälkeen. Kuuteen eri biomiin jaettu peli pyörittää toki samoja huoneita, joten ennen pitkään samankaltaisuuksia alkaa löytyä. Silti kohdattavat viholliset ja esimerkiksi sisääntulosuunta voi olla aina eri, mikä pitää toiminnan tuoreena. Eteenpäin päästäessä Selenen käyttöön avautuu myös uusia pysyviä kykyjä, jotka avaavat vanhempiin alueisiin uusia etenemisreittejä.

Pelaajan tehtävänä olisi selvittää infernaalisen aikasilmukan syy sekä mieluiten saada se myös rikotuksi. Tämä tapahtuu kyntämällä eteenpäin sekä kuuntelemalla kenttiin kätkettyjä audiologeja ja muukalaistekstejä kääntämällä. Tunnelmaltaan kerronta nojaa mysteerisyyteen ja kauhuun, jossa on hetkensä, mutta joka ei lopulta aivan kannattele kokonaisuutta. Osaltaan tähän vaikuttaa juuri pelin satunnaisuus, joka ei ole omiaan ympäristöpohjaiseen kerrontaan. Kauhua puolestaan laimentaa pelin nopeatempoisuus, jonka vuoksi hyvin suunniteltuja hirviöitä ei ennätä kauhistella. Myös varsinainen mysteeri lässähtää hivenen loppua kohden ja kortit paljastetaan aivan liian aikaisin.

Tarinan olemassaolo ylipäätään on Housemarquelle kuitenkin melko uniikki tapaus ja tukee siltä osin kokonaisuutta hyvin. Studion muiden pelien tavoin Returnalin pääpaino on silti varsinaisessa pelattavuudessa.

Ja miten nautinnollista se onkaan.

Returnal-peli

Viiden tähden toimintaa

Kolmanteen lisäulottuvuuteen siirtyminen ei ole tuntunut haittaavan tekijöitä, jotka ovat käyttäneet ison osan projektin alkuajasta nimenomaan pelattavuuden hiomiseen. Panostuksen huomaa välittömästi, sillä toiminnan osalta Returnal on silkkaa nautintoa. Liikkuminen on sulavaa, kenttäsuunnittelu toimivaa ja räiskinnässä on tuntuvaa potkua. Kattava valikoima vihollisia on napattu suoraan bullet hell -lajityypin edustajilta, joten kontrollien – ja pelaajan reaktioiden – pitää olla responsiiviset. Toisin sanoen eriväriset luodit, laserit ja ohjukset täyttävät ruudun hetkessä, eikä näitä pääse pakoon kuin niiden sekaan sukeltamalla.

Returnal on siis todella haastava peli. Se ei yllä vaikeudellaan aivan Nex Machinan tasolle, mutta tietyt elementit tekevät kokemuksesta varmasti monille hyvin vaikean ja rasittavan läpäistävän. Pelissä ei esimerkiksi ole käytännössä lainkaan välitallennuksia tai mahdollisuutta tallentaa, joten läpäisy on tehtävä yhdeltä istumalta. Returnal on kuitenkin paljon pidempi peli kuin esimerkiksi Nex Machina, joten tämä vaatii pelaajalta taitotasosta riippuen useita tunteja, mikä rajaa pelaajakuntaa entisestään. Tasot ovat läpäistävissä tosin nopeamminkin ja jopa ohitettavissa kokonaan, mutta tämä vaatii aina ylimääräistä taitoa, sillä pikajuoksu kostautuu muun muassa heikommalla varustuksella, aseilla ja kestävyydellä.

Tässä Returnal poikkeaa jossain määrin viimeaikaisista pelaajaystävällisistä roguelike-peleistä, kuten esimerkiksi kehutusta Hadeksesta, jossa haaste tasoittuu ennen pitkään pelaajahahmon kasvaessa voimakkaammaksi. Selene palaa sen sijaan vanhan koulukunnan mukaisesti aina lähtökuoppiinsa ja keräys aloitetaan nollasta. Jotta hahmonsa saa takaisin voimakkaaksi, on alkupään alueet nuohottava kerta toisensa perään kaikesta, mikä tekee uusintakierrosten etenemisestä aivan yhtä hidasta kuin kaikkina muinakin kertoina. Ainoa tapa päästä eteenpäin onkin siten vain tulla paremmaksi pelaajaksi, mikä on ollut omalta osaltaan aina Housemarque-pelien kantava filosofia.

Kuolemat eivät jää kuitenkaan täysin merkityksettömiksi, sillä pelikerrat avaavat usein taustatarinaa, uusia aseita, kykyjä ja tavaroita käytettäväksi tuleville kerroille. Myös aseisiin avautuu erilaisia modifikaatioita, jotka muuttavat niiden toiminnallisuutta. Nämä ovat kaiken muun tapaan satunnaistettu, joten omaa lempiasetta ei välttämättä edes näe jollain yrityksellä. Vastaavasti juuri oikeat kyvyt lotottuaan pelikerrasta voi muodostua läpijuoksu, joten jääräpäinen pään hakkaaminen seinään tuottanee ennen pitkää tulosta.

Returnal-peli

Ei mikään koko kansan peli

Jos se ei ole tullut vielä selväksi, Returnal ei sovi kaikille huolimatta siitä, kuinka monta tähteä tämän arvostelu alla lepää. Kyseessä on edelleen hyvin pienelle nichelle suunnattu tuotos, joka vetää varmasti puoleensa uusia uskaliaita kiitos asteen lähestyttävämmän ulkoasun. Ja kuten Dark Soulsit ovat sittemmin opettaneet, tämä saattaa hyvinkin riittää. Valtavirran peliksi Returnalista ei kuitenkaan ole.

Vaan näin pitkäaikaisena Housemarque-pelien fanina Returnalin kivenkova pelattavuus, nopeatempoinen ja näyttävä räiskintä sekä haastava luotihelvetti on lähes yhtä hekumallista kolmannessa kuin kahdennessakin ulottuvuudessa. Peli on lisäksi todella kaunista katsottavaa ja hyödyntää PS5:n uusia ominaisuuksia upeasti. DualSensen tärinäefektit luovat hienovaraisesti tunnelmaa ja antavat potkua niin aseille kuin ympäristön efekteille, kun taas 3D-ääni herättää varsinkin kuulokkeilla äänimaailman kokonaan uudella tavalla eloon.

Pelattavaa riittää myös kymmeniksi tunneiksi, ja omalla kohdalla pelin läpäisyyn sai uppoamaan lopulta reilu 25 tuntia. Sen jälkeenkin räiskinnän pariin palaa puhtaasti nautinnollisen tuntuman takia, mutta valitettavasti peli itsessään ei enää tarjoa juuri syitä tulla takaisin.

Ennen kaikkea Returnal saa odottamaan mielenkiinnolla Housemarquen tulevia tuotoksia, sillä studio todistaa uutukaisellaan hallitsevansa mestarillisesti myös kolmannen persoonan räiskinnän.

RETURNAL

”Returnal on upea, haastava ja pelattavuudeltaan rautainen AAA-sovitus Housemarque-laatua.”

Joonas Pikkarainen

"Olen lähetellyt outoja raaputuksiani peleihin ja elokuviin liittyen Muropakettiin vuodesta 2018 alkaen. Läpi elämäni jatkunut intohimo on jostain syystä kiinnostanut myös TechRadarin, Pelaajan, IGN:n, KonsoliFIN:in ja muiden medioiden lukijoita, jotka ovat saaneet sietää turinoitani jo toista vuosikymmentä. Kun en kirjoita peleistä, elokuvista ja/tai teknologiasta, käytän kaiken vapaa-aikani näiden parissa. Pääväylien lisäksi meikäläistä voi seurata myös useimmissa sometileissä tunnuksella @Pjorkkis."

Muropaketin uusimmat