Arvostelu: World War 3 on jo Early Accessissa pätevä vaihtoehto Call of Dutylle ja Battlefieldille

13.11.2018 20:30 | Antti Voutilainen

Tänä syksynä räiskintäpelien vaihtoehdot eivät rajaudu pelkästään Call of Dutyyn ja Battlefieldiin. World War 3 tarjoaa vaihtoehdoksi modernia sodankäyntiä ja suuren annoksen asepornoa.


Kehittäjä ja julkaisija: The Farm 51 / Saatavilla: PC (Early Access) / Testattu Intel Core i7-7700K (5,0 GHz), 16 Gb RAM, Geforce GTX 1080 Ti, Win10 / Peliä pelattu arvostelua varten: 8 tuntia


Mitä syntyy, kun yhdistää Battlefieldin suuren skaalan sotimisen ja Escape From Tarkovin aseiden modaamisen? Syntyy World War 3, jossa on erittäin vahvaa potentiaalia muodostua aidoksi kilpailijaksi markkinoita hallitseville AAA-peleille.

Kolmannen maailmansodan juurisyytä ei ainakaan vielä World War 3:n Early Access -vaiheessa taustoiteta. Olettakaamme siis, että konflikti on asevalmistajien osakkeenomistajien masinoima rahankeräyskampanja. Peli jakaa sodan osapuolet itään ja länteen tarkentamatta, että mitkä valtiot mahtavat kuulua mihinkin puoliskoon.

Aistittavissa on kuitenkin vahva Varsovan liitto vastaan NATO-asetelma.

Kustomointi on päivän sana. Sen World War 3 on sisäistänyt todella vahvasti. Oman sotilaan ulkonäkö ja panssarointi on itse päätettävissä. Sama koskee myös aseistusta, johon on panostettu vielä suuremmalla sydämellä. Aseet edustavat nykyaikaisten armeijoiden kalustoa pistooleista rynnäkkökivääreihin ja konekivääreistä tarkkuuskivääreihin. Aseiden muokkaus ei ole kosmeettista vaan valinnat vaikuttavat varustuksen kokonaispainoon, mutta myös rekyyliin. Kiikareiden ja punapistetähtäinten lista on yltäkylläinen. Toki rautatähtäimilläkin pärjää, jos nykyhömpötykset eivät kiinnosta.

WW3:n kustomoinnin laajuus tarkoittaa myös sitä, ettei pelissä ole sotilasluokkia, kuten esimerkiksi lääkintämies ja pioneeri. Oma sotilaspastori varustetaan mieleiseksi aseistuksen ja panssaroinnin osalta. Taistelukentälle siirtyessä valitaan vielä yksi apuväline. Apuvälineiden kirjosta löytyy panssarimiina, ensiapupiikki, ensiapupakkaus muiden käyttöön, panospakkaus – ja niin edelleen. Halutessaan omasta sotilaasta voi tehdä varjoissa kykkivän ja kevyesti varustetun tarkka-ampujan, joka parantaa vain omia haavoja. Vaihtoehtoisesti mosurille voi lyödä käteen konekiväärin, selkään singon ja vielä lisäksi panospakkauksen. Pelaaja siis luo itse omat sotilasluokkansa.

Tässä vaiheessa on hyvä muistuttaa, että World War 3:n Early Accessissa kaikki sotilaan koristeet ja aseiden osat ovat käytettävissä. Lopullisessa pelissä kosmetiikka ja pyssyjen palaset ostetaan pelin sisäisellä valuutalla.

Sen jälkeen, kun oma kuulamörssäri on saatu hienosäädettyä paraatikuntoon, on aika siirtyä taistelukentälle. Early Accessissa tarjolla on kolme karttaa. Ne ovat Moskova, Varsova ja Berliini. Pelinkehittäjien mukaan karttojen maisemat on mallinnettu todellisesta maailmasta. Tämä oli vahvistettavissa ainakin Berliinin osalta, jossa nujakointia oli molemmin puolin Brandenburgin porttia.

World War 3:n tällä hetkellä parhaiten toteutettu osuus on juurikin itse räiskintä.

Aseet tuntuvat sopivan erilaisilta ja räiskiminen miellyttävältä. Aluksi oman mosurin liike tuntui vähän tönköltä, mutta pelituntien karttuessa VMTL (vapautus marssi-, taistelu- ja liikuntakoulutuksesta) väistyi ja liikkuminen alkoi tuntua luontevammalta. Tässä sodassa sotilaat osaavat kurkkia kulmien taakse erinomaisesti, ja osaavatpa he juoksun päätteeksi tehdä liukusyöksyn jopa ylämäkeen.

Vastoin useimpia räiskintöjä, viholliseen ei tarvitse suoltaa koko lipasta. Mokomat talttuvat huomattavasti pienemmälläkin määrällä. Tämä tuo oman pienen ripauksensa realismia. Realismin rippeet karisevat kuitenkin nopeasti pois, kun muutaman metrin päässä olevia vihulaisia kuritetaan singolla (!).

World War 3:n pelisessioiden parhaita hetkiä olivat ehdottomasti ne, kun oma ryhmä eteni suojasta toiseen miehittämään valtauspistettä. Kohdatut viholliset nujerrettiin tuolloin helposti ja tulitaistelun jälkimainingeissa jalkoihin kylvettiin varapanoksia ja ensiapupakkauksia.

Sooloilusta seurasi säännönmukaisesti matka nahkurin orsille. Tiimissä on voimaa.

Kuten monissa Early Access -pelissä, myös WW3:ssa on omat särönsä.

Pelisessioiden aikana vastaan tuli jonkin verran bugeja. Kehittäjä on kuitenkin luvannut korjauksen useimpiin niistä seuraavan päivityksen mukana [arvio kirjoitettu lokakuun 2018 alkupuolella – toim. huom.]. Rikkana rakkaudessa on myös ilmeisen rikki oleva joukkueiden automaattinen tasaus (Autoteam balance). Pahimmillaan toisessa tiimissä oli pelaajia tuplasti mitä toisessa. Se tarkoitti käytännössä pienemmälle tiimille erittäin ankaraa ja epäreilua sakinhivutusta.

World War 3 tarvitsee kipeästi myös muita pelimuotoja.

Battlefieldeistä tuttu valtauspisteiden hallinta on pahimmillaan hillitöntä munaravia pitkin poikin urbaaneja katuja. Toki 64 pelaajan kanssa ehtii juoksemisen ohessa vähän nahistelemaankin. Peliin sopisi erinomaisesti Battlefieldien Rush-pelimuotoa muistuttavat sabotaasitehtävät, joissa taisteluiden painopiste keskittyisi tiettyihin solmukohtiin. Maailmansodan kokoluokassa olettaisi olevan sijaa viestintä- ja huoltoyhteyksien sabotoinnille.

Toinen pelimuotoon liittyvä ongelma on se, että juoksentelulla ja sotimisella ei ole selkeää merkitystä. Useimmin erät loppuivat, kun, erän täysi pituus eli 45 minuuttia tuli täyteen. Voittaja oli se, jolla oli laarissaan enemmän hallintapisteitä. Sota ei yhtä miestä kaipaa, mutta ne muut haluavat vaikuttaa lopputulokseen. Vaihtoehtoiset pelimuodot olisivat vahva lääke tähän vaivaan.

Toki tekemiseen tulee lisämaustetta, kun pelin sisäinen valuutta astuu kuvioon. Jos ei taistele tiimin ja voiton puolesta, niin taistelee ainakin massin puolesta.

WW3:n pinnan alla pyörii Unreal Engine 4. Pelin grafiikka on varsin hyvällä tasolla vaikkakin väriskaala painottunut vahvasti harmaaseen. Toivottavasti elävämpiä maisemia saadaan uusien karttojen myötä. Ajoittain ongelmia oli sotilaiden animaatioissa, sillä juoksu näytti enemmänkin moonwalkilta. Suuresta ongelmasta ei sentään ollut kyse.  Optimoinnissa sen sijaan on vielä tekemistä. Ruudunpäivitys laski intensiivisimpien kahakoiden aikana 40-50 FPS:n tasolle, mikä kävi kieltämättä häiritseväksi.

Äänimaailman suhteen aseäänet kuulostavat hyvältä, vaikka vielä jäädään kauas Battlefieldien huikeasta äänimaisemasta. Elävyyttä äänimaailmaan tuo sotilaiden kommentointi. Tosin kommentit olivat välillä varsin koomisia. Jaloissa räjähtävä kranaatti tuskin saa kommentoimaan, että ”kehvelit osuivat”. Askelääniin toivoisi myös parannusta, sillä kalosseista tuntuu lähtevän sama ääni, vaikka pinta jalkojen vaihtuisi betonista parkettiin.

Nurinasta huolimatta World War 3:ssa on erittäin vahva potentiaali. Tuomalla tarjolle lisää karttoja ja pelimuotoja, voidaan alkaa puhua räiskintäpelien kärkikaartiin nousemisesta. Harmillisesti interaktiiviseen War Map -metapeliin ei Early Accessissa päässyt käsiksi. Kehittäjän mukaan pelaajan menestys heijastuu kartalle, antaen etiäisen WW2 Online -pelin maailmankartasta.

World War 3 -peliä voi tässä vaiheessa suositella kaikille, jotka haluavat päästä pelaamaan modernia räiskintää, jossa tiimipeli näyttelee vahvaa roolia. Toki parhaan tiimin saa muodostettua omien kavereiden kanssa, sillä tuntemattomien motiivit ovat aina ailahtelevia.

WORLD WAR 3 (EARLY ACCESS)

”World War 3:n EA-vaihe povaa pätevää FPS-peliä.”