Arvostelu: X-Plane 11 on lähes täydellinen lentosimulaattori PC-pelaajille

Tekijä: Laminar Research
Julkaisija: Wendros
Testattu: PC Windows 7 64-bit tai uudempi, Intel i3-2100 tai vastaava, 4 Gt muistia, 2 Gt näytönohjain
Saatavilla: Linux, Mac OS X, PC & SteamOS
Laitevaatimukset: PC Windows 7 tai uudempi, Intel Core i3/i5/i7 tai vastaava, 8 Gt muistia, DirectX 11 -näytönohjain 512 Mt muistilla, vähintään 20 Gt levytilaa
Pelaajia: 1, 2-? (internetissä)
Muuta: Saatavilla fyysisenä ja digitaalisena painoksena, hinta noin 65 euroa. Saatavilla ilmainen demo.
Arvostelija: Jukka O. Kauppinen

Microsoft Flight Simulatorin kuoleman jälkeen lentosimulaattorimaailman taivailla on ollut melkoinen aukko, kun siviililentelyn ystäville ei ole ollut tarjolla kunnollista vaihtoehtoa. Pitkän taipaleen taittanut X-Plane nousee kuitenkin lopulta kunnon vaihtoehdoksi ja elämyssimulaattoriksi, joka ilahduttaa niin tosissaan kuin huvikseenkin lentävää ilmailun ystävää.

X-Plane ei ole mikään uusi tulokas, sillä sen historia yltää yli 20 vuoden taakse. Se on kuitenkin ollut aina niin sanottu ”nörttisimulaattori”, monipuolinen viritys, jolla ja johon voi tehdä melkein mitä vain. Simulaattorin fysiikkamallinnus, yksityiskohtaisuus ja laajennettavuus on ollut aina huikean syvää, mutta käyttäjäystävällisyyteen tai seksikkyyteen ei ole kiinnitetty niinkään huomiota. Niinpä X-Plane ei ole noussut koskaan hardcore-säätäjäsimuttajien pienestä piiristä suuren yleisön lentopeliksi.

Nyt on kuitenkin tullut X-Planen aika ottaa paikka lentopelien eturintamasta.

Uusi simusukupolvi

X-Plane 11 nojaa vahvasti omaan simuiluperinteeseensä, mutta samalla se on todella iso ja hieno askel kohti uutta. Sen teknologiaa on työstetty pinnan alla uusiksi, mutta satunnaislentäjille tärkeimpiä syitä tutustumiseen ovat sen käyttöliittymän uusiminen ja uusitut virtuaaliohjaamot. Pieniä juttujahan ne ovat suuressa kuvassa, mutta monesta pikkujutusta kasvaa yhdessä iso fiilispaukku. Kuten se tunne, että simulaattoria on helppo käyttää ja että se suorastaan kutsuu uudet lentäjät pariinsa.

3D-virtuaaliohjaamot puolestaan tukevat myös monia nykyaikaisia pelitekniikoita ja lisälaitteita, kuten virtuaalitodellisuuslaitteita. Lisäksi ihan niinkin yksinkertainen juttu kuin vapaa pään kääntely ja asettelu ohjaamossa nyt vain tuntuu luontevammalta tavalta olla ja lentää.

Siinä sivussa X-Planen versio 11 tuo muassaan myös uusitut lentokoneiden avioniikat ja IFR-järjestelmät, ja ympäröivä maailmakin on muuttunut eläväksi. Onhan se ihan eri asia lentää taajama-alueen ja kaupungin yläpuolella, kun kaduilla on autoja ja liikennettä. Samoin isolla lentokentällä rullaaminen tai sen lähellä lentäminen saa ihan uutta sävyä, kun catering- ja tankkiautot huristavat tehtävissään tai matkalle lähtevää liikennekonetta työnnetään irti terminaalista. Toki kentillä ja ilmatilassa on muitakin lentokoneita, pieniä ja isoja, minkä myötä maailma tuntuu elävältä ja toimivalta.

Realistisempaa, viimeisen päälle hiottua lentomatkailua kaipaaville tämä onkin varmasti erityisen arvokas lisä, kun matkaa taitetaan oikeiden proseduurien kera, oikeiden reittilentojen tapaan.

Täysrempattu käyttäjäystävällisyys ja lentokokemuksen elävyys tuovat X-Planea ison askeleen kohti valtavirtaa, etenkin siinä mielessä, että ohjelman käyttämiseen ei tarvita enää diplomi-insinöörin papereita. Pinnan alla asiat ovat yhä hyvällä tolalla siinä mielessä, ettei lentomalleista tai fysiikkamallista ole sentään löysäilty, ja niistä löytyy se juttu, mikä tekee X-Planesta tämän päivän parhaimman ja realistisimman simulaattorin.

Se näet mallintaa lentokoneiden käyttäytymistä tavanomaista syvemmin. Äksän aerodynamiikka pohjautuu blade element theory -nimiseen kaavaan, jossa lentokoneen jokaisen osan vaikutus eri lentotiloissa ja nopeuksissa mallinnetaan yksityiskohtaisesti joko reaaliaikaisesti tai etukäteen. Yleensähän lentomallinnuksissa on mukana aimo aste ennalta laskettua aerodynamiikkaa, jota poimitetaan eräänlaisista matemaattisista taulukoista lentotilan mukaan. Erikoisempien koneiden tai ääriolosuhteiden kohdalla taulukot tuppaavat kuitenkin loppumaan kesken, mikä johtaa outoihin tilanteisiin ja käytökseen.

X-Planen mallissa ei siis jouduta tähän tilanteeseen, vaan oudompienkin lentokoneiden kohdalla päästään hyvin lähelle aitoa käyttäytymistä. Tämä onkin mahdollistanut monia jänniä juttuja ja tee-se-itse-koneita, joiden myötä X:ssä on muun muassa kokeiltu lentämistä Marsin kaasukehässä. Haastavaa hommaa, muuten.

Täsmä lentomallinnus tekee lentämistä palkitsevaa ja haastavaa, ainakin kun alle otetaan jokin räväkämpi peli.

Cessnaa kelpaa kieputtaa taivaalla suhteellisen vapaasti, kun kauniisti käyttäytyvä kone pitää huolen siitä ettei törpömpikään lentäjä joudu kovin helposti hallitsemattomaan tilanteeseen. Vaan kun alle otetaan isompi rassi, niin johan saa vähän miettiä tekemisiään. Kolminkertaiseen äänennopeuteen yltävän SR-71-vakoilukoneen hallitsematon lattakierre on simulaattorissakin raju paikka. Ja onhan se vänkää, kun otetaan Malmilta F-4 Phantom -pikavuoro Tallinnaan ja vedetään geetä jälkipoltto päällä vanhan kaupungin yllä.

Bitching Bettyn huomautukset ja läpisakkauksen äärirajalla roikkuminen jäävät taatusti mieleen. Siitä lopuksi laskuun 08:lle. Voi veljet.

Mutta on sekin hienoa elämää, kun rullailee Cessnalla Malmin platalla ja asettuu jonoon odottamaan omaa nousuvuoroaan. Tai kun lennetään nätti ohilento Jämillä vesikoneella.

Missä vain, millä vain

X-Plane 11 luo uskottavan ja monipuolisen ympäristön lentokokemukselle, eikä peli pihistele maisemienkaan suhteen. Koneelleen voi asentaa vaikka koko maailman kattavat maisema- eli scenerypaketit. Kiinnostavatko Afrikan, Aasian, Australian, Euroopan taikka Pohjois- ja Etelä-Amerikan maisemat? Osa tai kaikki? Siitä vain asentamaan. Maisemapaketit ovat toki geneerisiä, mutta sellaisiksi ilahduttavan näyttäviä ja yksityiskohtaisia. Flight Simulator X:ään verrattuna jälki on todella näyttävää ja tarkkaa, ja kyllähän dataa piisaa – koko maailman täysasennuksella kiintolevytilaa saa uhrata liki 60 gigatavua. Kyllä siihen maisema- ja korkeusdataa mahtuu!

Kotimaan maisematkin tunnistaa tunnistaa oikein hyvin, siitäkin huolimatta ettei Suomeen ole suuremmin sijoiteltu uniikkeja rakennuksia. Mutta kyllä vakkaripytingeilläkin päästään riittävän lähelle aitoa. Ja jos uudet eivät kelpaa, niin vanhempien versioiden sceneryt toimivat tässäkin painoksessa. FSNordic- ja Xplanefinland-yhteisöjen kautta löytyykin paljon hyviä paikallismaisemia.

Toki lennettävääkin tarvitaan. X-Plane 11:n omia, 3D-virtuaaliohjaamoilla varustettuja, uusia ja vanhempien versioiden koneita on yhteensä parisenkymmentä. Vanhempien koneiden ohjaamot ja toiminnallisuudet eivät ole niin hienoja kuin 11:sta koneet, mutta kyllä näitäkin lentää ilokseen.

Perinteiden mukaisesti X-Planeen on myös hurjasti sekä ilmaista että maksullista ladattavaa. Pelin virallisilta sivuilta löytyy monta sataa ilmaista lentokonetta ja ohjaamoa, samoin kuin koneiden maalauksia, maisemia, lentokenttiä, kaupunkeja, paneeleita, aseita, laitteita, maa-ajoneuvoja ja maailman lentoreittejä/lentosuunnitelmia. Kamaa piisaa siis aivan tuhottomasti. Ei ehkä siinä mitassa kuin aikoinaan Flight Simulator X:n aikoina, mutta enemmän kuin millekään muulle nykypäivän kaupalliselle tai ilmaiselle simulaattorille.

Lentämisen riemua

X-Plane 11:n puitteet upealle lentokokemukselle ovat siis äärimmäisen hyvät, eikä varsinainen kokemuskaan jää siitä vähemmäs, etenkään kelpo äänentoiston kera. Tutun Cessnan pörinä ja Pratt & Whitney J58:n möyrinät yhdistyvät renkaiden rullausääniin ja visuaaliseen upeuteen, jopa siipien taipumiseen vedossa. Ison koneen ohjaamon merkkivalojen ja kytkimien meri, alla kiitävät maisemat, navigaatiolaitteistojen ruuduilla vilistävä data ja radiosta kuuluvat lennonjohdon ohjeet nousuun valmistautuville koneille, niistä on upea elämyssimulaatio tehty.

Ja kuten jo jutun alussa ynnäsin, tämä kaikki on paketoitu myös käyttäjäystävälliseen muotoon. Lentämisen uskottavuudesta ei tingitä missään vaiheessa, mutta jos haluat ennemmin vain lennellä pitkin maailmaa ja nauttia maisemista, ole hyvä. Kone odottaa kiitotiellä moottori käynnissä, työnnät vain kaasun eteen ja avaat jarrut.

Edistyneemmälle löytyy navigaatio- ja radiojärjestelmiä, mittarilähestymisiä, lapakulmien ja seosten säätämistä sekä vaikka mitä moottorisäätöjä. Jos oikein kunnon haastetta halajat, niin Yhdysvaltain avaruussukkulalla laskeutuminen ehjänä on se todellinen pro-liitokonelentäjän merkki.

X-Plane on siis lentosimulaattorien kukkulan kuningas, hyvästä syystä. Sitä se on tavallaan ollut jo pitkän aikaa, sillä Microsoft Flight Simulatorin kuoleman jälkeen muitakaan ehdokkaita ei ole ollut. Mutta X-Planen propellihörhömaine on estänyt sitä valtaamasta avautunutta paikkaa. Nyt siihen on oiva tilaisuus, vaikka Flight Simulator X:kin sai jo ainakin toisen koipensa potkittua esille haudastaan. Tutustukaa ihmeessä!