Batman: The Brave & The Bold (DS, Wii)

03.10.2010 15:19 Petteri Kaakinen

Tekijä: Wayforward Technologies
Julkaisija: Warner Bros
Testattu: Wii
Saatavilla: DS, Wii
Pelaajia: 1, 2 (samalla konsolilla)
Pelin kotisivu: www.braveandtheboldvideogame.com
Petteri Kaakinen

Batman Arkham Asylumin erinomaisuus yllätti skeptisimmätkin pessimistit, jotka olivat tottuneet ala-arvoisiin Batman-peleihin. Yllättäen uusi Batman: The Brave & the Bold on jo toinen Batman-peli reilun vuoden sisällä, joka ei saa raapimaan silmiä päästään.

Batman: Brave & The Bold pohjautuu samannimiseen värikkääseen piirrettyyn, joka ottaa enemmän mallia vanhasta 60-luvun Batman tv-sarjasta kuin esimerkiksi Nolanin ja viime vuonna julkaistun Arkham Asylumin vakavammasta visiosta. Pelaajat eivät siis saa ohjattavakseen synkkää Batmania mielisairaalan hullujen keskellä, vaan tällä kertaa taistellaan Kissanaista vastaan. Tämä on näet varastanut ihmiset kissamaisiksi hirviöiksi muuttavan laitteen. The Brave & The Bold on siis paluu 50- ja 60-luvun kevytmielisempään Batmaniin, tosin ilman KAPOWeja.

Melkein syvällinen

Uusin Batman-peli on paluu vanhoihin aikoihin muutenkin kuin tarinankerronnalliselta ja graafiselta tyyliltään. Se on suoraviivainen 2D-beat ’em up. Pelin aikana kohdataan sadoittain ellei jopa tuhansittain vihollisia, joista pitäisi selvitä yksinkertaisten kombojen, tehokkaampien hitaiden iskujen ja erilaisten vempeleiden avulla, joista esimerkkinä Batmanin bumerangit ja ostettavissa olevat lasermiekat.

Wayforward antaa yllättävänkin paljon erilaisia tapoja hankkiutua eroon vihollisista. Aluksi pelin taistelusysteemi tuntuukin jopa syvälliseltä. Ei mene kuitenkaan kauaa kunnes rajat tulevat vastaan ja pelaaja huomaa, ettei tämä olekaan Viewtiful Joen veroinen 2D-toimintapeli, vaan varsin simppeliä mättöä. Lapset eivät varmastikaan osaa valittaa, mutta varttuneemmat pelaajat saattavat tylsistyä pidemmän päälle.

Kentät etenevät hyvin pitkälti samalla kaavalla alusta loppuun. Loputtomia vihollislaumoja ja helpohkoa tasoloikintaa sekä vaarojen väistelyä. Kenttien lopussa taistellaan enemmän tai vähemmän hyvin suunniteltuja loppareita vastaan. Joidenkin niiden voittaminen menee hieman liian kaavamaiseksi touhuksi, kunhan keksii oikean taktiikan, mutta ne tuovat silti mukavasti vaihtelua muuhun peliin verrattuna.

Batman saa tarinan aikana kumppanikseen muutaman eri hahmon Robinin lisäksi, joilla on hieman erilaiset liikkeet ja vekottimet. Ero hahmojen välillä on kuitenkin aivan liian pieni. Jos hahmot olisivat selkeämmin erilaisia, se voisi tarjota syyn pelata kenttiä uudestaan. Koska näin ei ole, tämäkin ominaisuus menee hukatun potentiaalin listalle.

Brave & The Boldilla ongelmat tiivistyvät lopulta siihen, että se on helppo, turhan yksinkertainen ja liian lyhyt, ei niinkään mihinkään pelin rikkoviin bugeihin tai surkeisiin kontrolleihin. Se on jossain määrin ymmärrettävää, koska peli on selvästi suunnattu piirretyn tavoin perheen nuoremmille. Pari vaikeampaa vaikeustasoa ja edes vähän monipuolisempi taistelusysteemi sekä suuremmat erot eri hahmojen välillä olisivat auttaneet tekemään kokemuksesta pitkäikäisemmän.

Nykyisellään sen pelaa läpi pari kertaa ja vaikka päällimmäinen mielikuva pelistä on jälkeenpäin ajateltuna ihan positiivinen, kokemus jää ehkä turhankin pinnalliseksi. Jos kuitenkin janoaa viihdyttävää vanhanaikaista 2D beat ’em up -peliä eikä helppous tai lyhytikäisyys häiritse, Brave & The Bold kannattaa pitää mielessä. Se on nuoremmille pelaajille suunnattu peli, mutta viime vuosien Lego-pelien tavoin se on myös hyvin tehty sellainen, jota vähän vanhempikin jaksaa pelata.