Blitzkrieg II (pc)

Nopeasti ajateltuna on vaikea uskoa, että erinomainen Blitzkrieg-sarja sai alkunsa vasta pari vuotta sitten. Tiheän julkaisutahdin ansiosta pelin markkina-arvoa on paisutettu lukuisilla lisäosilla, mutta niiden parannuksista huolimatta vanhan moottori oli tullut tiensä päähän jo aikaa sitten. Blitzkrieg II jatkaa edeltäjänsä viitoittamalla tiellä, mutta parantaa peliä monilla tavoilla. Jotenkin ilmassa on kuitenkin lisälevyn tuoksua.

Jatko-osan näkyvin uudistus on täysin kolmiuloitteinen grafiikka. Aiemmissa peleissä kolmiuloitteiset ajoneuvot rälläsivät staattisen, mutta yksityiskohtaisen maiseman päällä. Nyt kaikki koostuu itsenäisistä, kolmiuloitteisista esineistä ja kameraa voi pyöritellä tai zoomailla mielensä mukaan. Positiivisesti pelin komea ulkoasu ei ole tästä kärsinyt pätkääkään, vaan sillä voi yhä todistaa puheet strategiepelien rujoudesta vääriksi.

Myös pelitiloja on hiottu ja paranneltu. Edeltäjänsä tavoin Blitzkrieg II antaa hyvän yleiskuvan sodan tapahtumista. Jenkkifetissin omaavat pääsevät ensi kertaa sarjan historiassa lymyilemään Tyynen valtameren taistelukentille. Euroopassa pelaaja voi komentaa saksalaisia, neuvostoliittolaisia tai brittiläisiä joukkoja. Kuten ennekin, kampanjat ovat pitkiä ja sisältävät pakollisten taisteluiden ohella vapaaehtoisia keikkoja, joissa menestyneet palkitaan paremmilla yksiköillä.

Itse pelattavuuden kannalta tärkeämmät uudistukset koskevat kuitenkin parannettua pelimoottoria. Suurin muutos itse sodankäyntiin on vapaasti taistelun aikana tapahtuva joukkojen täydennys. Aiempi menestys antaa pelaajalle käyttöön resurssipisteitä, joilla hallitsemiinsa avainpisteisiin voi tehtävän aikana tilata vahvistuksia. Useat tehtävät myös vaativat oikea-aikaista vahvistusten tilaamista vihollisen sivustaan tai selustaan, joten uudesta strategisesta mahdollisuudesta otetaan kaikki irti.

Lyijy lentää

Tosiaikastrategialla on asiaan vakavammin suhtautuvien keskuudessa huono maine, eikä syyttä. Historiaan perehtyneelle ajatus jalkaväen kivääritulella tuhoamista Tiger-vaunuista ja 20 metrin kantamalla varustetuista kenttätykeistä tuntuu absurdilta. Blitzkrieg II tuntuu kuin paluulta kotiin pitkän matkan jälkeen. Erinomainen pelimoottori mallintaa vaunujen panssaroinnit, ammusten läpäisykyvyt, räjähdysten sirpalepilvet ja muut taistelun kannalta elintärkeät asiat. Tällä taistelukentällä Tiger on todellakin kuningas ja saa kylmän hien nousemaan pintaan pelkällä läsnäolollaan.

Realistisen pelimoottorinsa ohella peli ihastuttaa erinomaisella tehtäväsuunnittelullaan. Tehtävien tavoitteet ovat paitsi mielikuvituksellisia, myös vaihtelevia. Pelaaja voi joutua maihinnousun torjunnasta pelastamaan saarroksissa olevia asetovereitaan tai käymään epätoivoista viivytystaistelua evakuoitavan kaupungin edustalla. Tehtäviä piristää entisestään hyvä skriptaus, joka pitää huolen siitä, että vihollisen koukkaukset selustaan tapahtuvat juuri ikävimpään aikaan. Harvoin strategiapelin parissa tulee oikeasti hiki, mutta Blitzkrieg II:n taistelukentillä se ei ole edes harvinaista.

Pelin neljä kampanjaa perustuvat historiallisiin tapahtumiin, mutta jättävät pelaajalle myös yllätyksiä. Alkuperäisen Blitzkriegin tavoin pelaaja kuljettaa mukanaan avainyksiköitä, jotka keräävät kokemusta ja oppivat sodan kuluessa uusia taitoja. Koska kerran menetettyä yksikköä ei saa enää takaisin, pelaajan on löydettävä hyvä tasapaino kokemuksen keräämisen ja eloonjäännin välillä.

Alkuperäistä peliä vaivasi muutama todella ikävä ongelma, näkyvimmin täysin luokaton reititys, hetkittäin onneton tekoäly ja liiallinen tykistön varaan rakennettu pelaaminen. Tykistön käyttöä on tehtävissä rajoitettu mukavasti, eikä joka tehtävässä pysty enää kaivautumaan alkuasemiin ja moukaroimaan vihollisen asemia atomeiksi 150 millin kenttätykeillä.

Uusien ominaisuuksiensa ja tykistön harvenemisen ansiosta myös jalkaväki on vihdoin käyttökelpoista, joskin se kuolee edelleen tankkien lähelle tullessaan muutamassa sekunnissa. Näin moubejen rooliksi jää pääasiassa PST-aseiden miehittäminen, juoksuhaudoissa kykkiminen ja tiedustelu. Kovat jätkät voivat käyttää aselajitaktiikoita ja juoksuttaa miehiä panssarien joukossa torjumassa vihollisen kranaatti/palopommihyökkäyksiä, kuten ajan henkeen sopii.

Reititys toimii pääasiassa kohtalaisesti, joskin kartoista löytyy ongelmakohtia, joista tekoäly yksinkertaisesti ei pääse ohi. Myös tankkeja kannattaa komentaa pienissä ryhmissä, sillä kiinteän massan omaavat vaunut eivät pääse toistensa läpi ja näin muodostavat melkoisen häröpallon välittömästi liikkeelle lähtöä yrittäessään. Harmittavasti ongelma ei vaivaa lainkaan tekoälyä, jonka vaunut ajavat läpi vaikka neulan silmästä.

Keinokenraalia on muutenkin viilailtu ja parannettu, joskin pohjimmiltaan se on yhä sama puupää kuin ennenkin. Saadessaan reippaan kalustoylivoiman se murskaa pelaajan armoitta ja osaa nyt jopa keskittää tultaan sen sijaan, että jokainen kahdestatoista vaunusta ammuskelisi omia maalejaan. Se osaa myös hakea maaleja huomattavasti pelaajan vaunuja aktiivisemmin ja suurin osa tappioista tuleekin aggressiivisesti liikkuville ja nopeasti ampuville vihollisen panssareille.

Lupaava, mutta keskeneräinen

Blitzkrieg II on hyvä jatko-osa ja miellyttää todistetusti sarjaan jo aiemmin hurahtaneita. Salamasodan veteraanit saavat hekumoitavakseen kymmeniä uusia tehtäviä, laajan valikoiman yksiöitä ja ensimmäistä kertaa pelisarjassa mielenkiintoisen, Tyynen valtameren taisteluihin sijoittuvan kampanjan.

Jotenkin peli ei kuitenkaan iskenyt enää yhtä kovaa kuin alkuperäinen Blitzkrieg. Uudistuksistaan ja komeammasta grafiikastaan huolimatta kyse on kuitenkin pohjimmiltaan samasta pelistä, eivätkä eilisen tähteet maistu uudelta vaikka majoneesia kaataisi päälle miten.

Pelillä oli myös taipumus kaatuilla innokkaasti ja usein. Useamman yksikön komentaminen pelin ollessa pysäytystilassa sai joka kerta aikaan paluun työpöydälle. Osa vakausongelmista selittynee arvosteluversion beta-henkisellä versionumerolla, joten toivottavasti syksyn julkaisuun mennessä ötökät ajetaan pois pelistä. Mikäli näin tapahtuu, peliä uskaltaa suositella lämpimästi kaikille toisesta maailmansodasta kiinnostuneille. Muussa tapauksessa jäämme jälleen kerran odottamaan lisälevyjen muodossa julkaistavia päivityksiä.