Blood Bowl (PC)

23.07.2009 16:35 Miikka Lehtonen

Blood Bowl on jo vuosikausien ajan kuulunut laatutietoisten lautapelaajien vakioviihteeseen. Yhdistelmä Games Workshopin rempseää fantasiaa, hillittömän hyviä pelisääntöjä ja reipasta väkivaltaa ovat riittäneet avaamaan tien lukemattomien pelaajien sydämiin.

Kun tästä aineksesta tehdään peli, joka mallintaa uskollisesti lautapelin säännöt, liigasysteemit ja muut hienoudet, voisi kuvitella, että käsillä olisi vuoden peli. Vaan miten käy, kun kehittäjä on käyttänyt osan kallisarvoistesta kehitysajastaan täysiin turhuuksiin?

Blood Bowl on pohjimmiltaan yksinkertainen peli. Kaksi joukkuetta pelaa keskiaikaista rugbyn ja jenkkifutiksen risteytystä, jossa veri ja hampaat lentävät useammin kuin pallot ilmassa. Voittaa voi paitsi tekemällä touchdowneja, myös hakkaamalla vastustajansa pelikelvottomaksi.

Tämä olisi itsessään jo hyvä peli, mutta Blood Bowliin lisättiin jo aikaa sitten kunnon sarjajärjestelmä. Joukkueet kisaavat liigoissa ja turnauksissa, pelaajat keräävät kokemuspisteitä ja kehittyvät rivimiehistä tähdiksi. Voi sitä fiilistä, kun puoli vuotta kehitetyn tähtipelaajan henki lepää yhden nopanheiton varassa…

Ilahduttavasti Blood Bowlin PC-versio mallintaa tämän kaiken. Pelin kehityksessä on käytetty virallisen sääntökirjan uusinta painosta, joten itse peli toimii vuoropohjaisena upeutena, josta löytyy alkuperäisen pelin kyvyt, hahmonkehitykset ja muut hienoudet. Ei ole mitenkään yllättävää, että näin hyvän pohjan varaan rakennetun pelin runko on mitä erinomaisin. Säännöt ovat loogiset ja toimivat, josta johtuen pelaaminen on pirun lystiä.

PC-versiossa Blood Bowlia voi pelata monin tavoin. Yksittäisten matsien ohella voi pelata itse luomillaan tai valmiilla joukkueilla joko turnauksia, liigoja tai jättimäistä kampanjaa, jossa pelaajan joukkue kiertää turnauksesta toiseen kisaten maljojen kuninkaasta, Blood Bowlista. Tämän lisäksi pelistä löytyy mainio moninpelituki, joka antaa pelaajien joko kisailla keskenään loputtomiin avoimessa online-sarjassa tai tehdä itse omia liigojaan ja turnauksiaan.

Peruspeli onkin kunnossa ja jos arvostelun voisi päättää tähän, pelille paukahtaisi tältä istumalta sen kokoinen suosituspeukku, että Kauppinen raapisi ensi viikollakin päätään sovitellessaan sitä saitin leiskaan. Valitettavasti teksti kuitenkin jatkuu.

Pysykää vanhassa, pahvit

Tuntuu vahvasti siltä, että ranskalainen Cyanide ei ole peliä kehittäessään aivan luottanut perinteisen, vuoropohjaisen Blood Bowlin vetovoimaan. Tämä siitä huolimatta, että pelillä on pitkin maailmaa kymmeniä tuhansia innokkaita faneja, jotka ovat jo vuosia tahkonneet lautapeliä tai ilmaista FUMBBL-tietokoneversiota.

Näin tiimi on käyttänyt osan kehitysajastaan suoranaisiin turhuuksiin. Turhuus numero yksi on eräänlainen remix-tila, jossa Blood Bowlin sääntöjen päälle on pultattu manageripelien ideoita. Pelaajia voi treenata, heidän varusteitaan voi parantaa ja heidän kanssaan neuvotellaan sopimuksista. Ideat ovat periaatteessa hyviä, mutta eivät aivan loppuun asti mietittyjä. Tuloksena on pelitila, joka on monimutkaisempi ja aikaavievämpi, mutta ei merkittävästi – jos yhtään – peruspeliä parempi.

Turhuus numero kaksi on reaaliaikainen pelitila, jossa pelikello tikittää itsestään ja pelaaja käskyttää pelaajiaan. Tätäkin ideaa on selvästi mietitty, sillä suorien käskyjen ohella pelaajilleen voi antaa yleisiä ohjeita, tyyliin ”puolusta” tai ”hyökkää”, jolloin ne säntäilevät itsekseen blokkailemassa ja tappelemassa pallosta.

Reaaliaikainen pelitila on kuitenkin järkyttävää kaaosta (eikä siis sitä hyvää, sarvilla ja kahdeksankantaisilla tähdillä varustettua Kaaosta) ja riistää Blood Bowlista kaikki taktiset elementit ja suunnittelun. Toisin sanoen, vaatimattomasti kaikki ne ainekset, joiden varaan peli on rakentanut mainettaan jo vuosikymmenten ajan.

En pystykään kuvittelemaan, että juuri kukaan jaksaa vaivautua reaaliaikaisen tilan parissa. Joko koko aihe on tosiaikaisenakin liian kuiva tai sitten tykästyy Blood Bowliin siinä määrin, ettei viitsi kitata light-versiota.

Jos kehitystiimi olisi voinut viritellä näitä ideoitaan viemättä kehittäjiä pois pääpelistä, en jaksaisi niistä valittaa. Nyt on käynyt kuitenkin niin, että niiden kehittely on selvästi vienyt resursseja pois, mikä näkyy puutteina ja ongelmina.

Cyaniden virallisella keskustelupalstalla on jo reilun sivun mittainen lista erilaisista kyvyistä ja lautapelin säännöistä, jotka eivät toimi joko aivan tai lainkaan kuten niiden pitäisi. Osa on ns. gamebreaker-bugeja, eli ne tappavat vastaan osuessaan peli-ilon. Pelissä riittää myös outoja rajoituksia. Samalta koneelta tai lähiverkossa suoritetussa moninpelissä joukkueitaan ei voi tallentaa eivätkä minkäänlaiset sarjat tai turnaukset ole mahdollisia. Pelaajat kehittävät tähän jo omia kikkojaan, mutta puute on melkoinen – olisihan vaikka kahdeksan pelaajan turnaus mitä parhainta LAN-viihdettä!

Vaikka ei olisi näistä moksiskaan, pelillä on tapana kaatuilla, jumitella ja oireilla tasaiseen, mutta rauhalliseen tahtiinsa. Verkkoyhteyden luominen on huonotuurisille täyttä tuskaa, tekoäly tilttaa joskus kesken pelin ja jää seisomaan paikalleen, kunnes pelin sulkee tai koko roska vaikka kaatuu uutta peliä aloittaessa, jolloin pelaajan joukkue kuittaa tililleen luovutustappion.

Cyaniden kunniaksi on sanottava, että pelin kehitystiimi sykähtelee aktiivisesti bugien perässä ja peliä on päivitetty jo pariinkin otteeseen. Virallinen Saksan ja Ranskan ulkopuolinen julkaisu tapahtuu syyskuussa, joten ehkä siihen mennessä tulee tulostakin. Tällä hetkellä on kuitenkin todettava, että 50 euroa digilatauksessa maksavalta peliltä tämä suoritustaso ei ole tarpeeksi hyvä.

Harkitsemisen arvoinen

Valitusten perusteella voisi nyt helposti kuvitella, että Blood Bowl on täysin kelvoton peli. Näin ei kuitenkaan ole. Toimiessaan se on erinomainen peli, jonka parissa useampi eDomen toimituksen jäsen on viettänyt jo viimeisen parin viikon ajan suurimman osan valveajastaan. Ei tämä ole edes ihme, sillä esikuvana toimiva lautapeli on kenties kaikkien aikojen paras figupeli, jonka huikeudesta peli mallintaa onnistuneesti noin 90-95%.

Palaamme varmasti asiaan syyskuussa, jolloin peli julkaistaan PC:llä halki maailman sekä lisäksi DS:lle, PSP:lle Xbox 360:lle. Jos tuolloin ötökät on tallottu ja systeemi vakautettu, se suosituspeukku napsahtanee selkeästi ja salamannopeasti.

Tällä erää totean kuitenkin vain, että lautapelin ystäville kyseessä on selkä pakkohankinta, muillekin ehdottomasti kokeilemisen arvoinen ja ainutlaatuinen peli, jota varten kannattaa kuitenkin varata aimo annos närästys- ja päänsärkylääkkeitä.

Tekijä: Cyanide
Julkaisija: Cyanide
Testattu: Windows 7, Intel Core 2 Duo E6600, Radeon HD4870, 4 Gt keskusmuistia
Saatavilla: PC
Tulossa: DS, PSP, Xbox 360
Laitevaatimukset: Windows XP/Vista, 2,4GHz prosessori, 1Gt keskusmuistia, 128 Mt DirectX 9.0c -yhteensopiva näytönohjain, joka tukee Shader Model 2.0:aa, verkkoyhteys
Muuta: Myydään tällä hetkellä vain verkon kautta, syyskuussa myös kaupoissa
Pelaajia: 1-2 (sama kone, lähiverkko, internet)
Pelin kotisivu: http://bloodbowl-game.com
Miikka Lehtonen

Toinen mielipide

Cyaniden kehittämä uusi Blood Bowl on kaikkea muuta kuin teknisesti täydellinen suoritus. Parinmuodostus- ja chattihuonekäyttöliittymät ovat aika karmeita käyttää, ajoittaiset verkkovirheet aiheuttavat pulmia joillekin pelaajille ja uuden pelin latautuminen kestää pienen ikuisuuden.

Mutta arvatkaas mitä? Millään tällä ei ole yhtään mitään merkitystä, kun ottelu vihdoin pyörähtää käyntiin. Itsellänikin ehti kulua lähemmäs kymmenen vuotta siitä, kun viimeksi pelasin alkuperäistä lautapeliä, mutta goblinjoukkueeni marssiessa kentälle ensimmäistä kertaa tuntui, kuin aikaa ei olisi kulunut päivääkään. Tätä on odotettu.

Harva vuoropohjainen peli tuntuu niin elävältä kuin Blood Bowl. Iso kiitos tästä kuuluu pelin säännöille, joita on hiottu jo yli 20 vuotta. Oli vastakkain sitten kääpiöitä, örkkejä, kaaoksen ritareita tai ah niin herkullisen hauraita haltioita, kumpi tahansa voi voittaa ja ennen kaikkea koskaan ei voi tietää, mitä kentällä tapahtuu.

Amerikkalainen jalkapallo fantasiaympäristössä kymmenenteen potenssin korotetulla väkivallalla ja hyvin joustavilla säännöillä on jo konseptina lyömätön. Moottorisahoja, minotaureja, trolleja ja höyryjyrä. Voitte olla varmoja, että veri roiskuu valtoimenaan. Blood Bowl vaatiikin hyviä hermoja. Huolella ja rakkaudella treenattu tähtihyökkääjä voi vammautua tai kuolla koska vain. Toisaalta rivimieskin voi yltää Urheiluruutu-tasoiseen huippusuoritukseen. Brutaalia hauskaa riittää joka tapauksessa.

Pelin päivitystahti on ollut tähän mennessä sangen aktiivista, joten pienet tekniset kuprut saadaan toivottavasti hiottua ajan myötä olemattomiin. Peliseurakin on ollut pääosin asiallista. Kehittäjät ovat päättäneet viisaasti, että luovuttaja jää ilman palkintorahoja, oli syynä sitten verkkovirhe tai pelkuruus. Tämä kannustaa pysymään pelissä loppuun saakka, vaikka katkera häviö häämöttäisi ja sairastupa täyttyisi oman joukkueen tähdistä. Valtaosa tähän saakka pelaamistani otteluista onkin viety kunniallisesti loppuun saakka.

Kaikki eivät varmasti ymmärrä vuoropohjaisen pallopelin päälle, mutta minut Blood Bowlin digitaalinen versio vei oitis mukanaan. Nopat pyörivät välillä unissakin ja läheisten hermot ovat kovilla, kun jokaisesta matsista riittäisi kerrottavaa. Niin joo, olihan tuossa reaaliaikainenkin pelimuoto, mutta oikeasti. Ketä sellainen kiinnostaa, kun vaihtoehtona on aito Blood Bowl?

Juho Anttila

Lisää aiheesta

Blood Bowl – verta pahvikentällä

Videopelien ystävät, huomio. Teitä tullaan pian hemmottelemaan pelitapahtumalla, josta lautapelien ystävät ovat saaneet nauttia jo parin vuosikymmenen ajan, todellisesta ikiaikaisesta klassikosta.

Mitä saadaan, kun yhdistetään jenkkifutista, rugbyä ja hillitöntä väkivaltaa samaan kuppiin ja sekoitetaan mainiolla Warhammer-maailmalla, kunnes cocktail on valmis nautittavaksi? Blood Bowl, kohta myös videopelinä.

Speedball 2: Tournament (PC)

Speedball 2 on taas in. Vuosikausiksi kaikkien muiden kuin wanhojen Amiga-partojen unohtama pelilegenda on julkaistu viime aikoina parinakin versiona. Xbox 360 -uudelleenlämmittely toimi ja osoitti, että 15 vuotta vanhat ideatkin voivat toimia.

Mutta entä jos tämä ei riitä? Mitä, jos halutaan ottaa vanha peli-idea ja siirtää se nykyaikaan 3D-grafiikan ja entistä syvällisemmän pelattavuuden myötä? Riskibisnestä, sillä tuloksena voi olla joko uusi klassikko tai täydellinen hirvikolari. Miten käy Speedball 2:n?