Call of Duty 2 (pc, Xbox 360)

Valtion kustantama maailmankiertue vie tällä kertaa verrattomat varusmiehemme jokavuotisiksi kohteiksi muodostuneisiin Normandiaan ja Stalingradiin. Yllätysvetona mukana ovat myös Pohjois-Afrikan hiekkaerämaat. Eikö hiljalleen voisi keksiä jo jotain uutta?

Jos maisemat ovat tuttuja, niissä tapahtuvat aktiviteetit ovat sentään hetkittäin piristävän uudenlaisia. Normaalin tetsailun ohella pelaaja pääsee torjumaan natsien hyökkäyksiä muun muassa Crusader-panssarivaunun ja kenttätykistön tulenjohtajan perspektiiveistä. Muutenkin pelissä on skaala kohdallaan. Hyökkäyksissä ei säntäile vain pari nurmiporaa, vaan kukkulat ovat mustanaan vihulaisia.

Omaperäisempi ratkaisu on lääkintäpakkausten heittäminen pusikon puolelle. Kun pelaaja ottaa tarpeeksi vahinkoa, ruutu sykkii punaisena ja peli kehottaa hakeutumaan suojaan. Kun pelaaja lymyilee piilossa hetken, kunto kohenee ja taistelu voi jatkua.

Aluksi hölmöltä tuntuva idea osoittautuu erinomaiseksi ratkaisuksi. Kun pelaajan ei tarvitse vahtia haukan lailla kestopisteitään, peli etenee huomattavasti aiempaa nopeatempoisemmin ja sujuvammin. Ja sitä paitsi, mistä lähtien puolta tusinaa ampumahaavaa on hoidettu Pectoralis-pulloilla?

Vastinetta rahoille

Call of Duty 2 ei sovellu vanhempien koneiden omistajille, sillä konehuoneesta pitää löytyä kohtalaisen paljon vääntöä. Rahoilleen saa myös vastinetta, sillä peli kuuluu pc-historian näyttävimpiin peleihin.

Peli hyödyntää kaikkia uusimpien näytönohjainten ominaisuuksia ja järeällä GeForce-kortilla silmäkarkin määrä on valtaisa. Erityisesti savuefektit ovat silmiähivelevää katsottavaa.

Call of Duty 2 kehitettiin pc:n ohella myös Xbox 360:lle ja on erinomainen peli hiljentämään konsoleille naureskelevia pc-miehiä. Jo kuvaputkitelevisiolla peli näyttää äärimmäisen komealta. Monitoriin tai HDTV-vastaanottimeen kytkettynä versioiden erottaminen toisistaan on hankalaa, ellei mahdotonta.

Xbox-version moninpeli on version Akilleen kantapää. Se tukee korkeintaan kahdeksaa pelaajaa, eikä pelityyppiä voi edes säätää haluamansa kaltaiseksi. Kaverien kanssa pelaamisen voi unohtaa, sillä peli täyttyy ensimmäisenä haaskalle ehtivistä. Jään odottamaan innokkaasti päivitystä.

Vaikka Call of Duty 2 ei varsinaisesti sisällä juuri mitään uutta tai edes yritä laajentaa väsynyttä peligenreä, se hoitaa lestinsä paitsi äärimmäisen näyttävästi, myös viihdyttävästi. Itse jäin koukkuun täydellisesti ja väänsin pelin läpi parissa maraton-sessiossa.