Uusimmat

Captain America: Super Soldier (PS3, Xbox 360)

20.08.2011 16:00 Juho Anttila

Tekijä: Next Level Games
Julkaisija: Sega
Testattu: Xbox 360
Saatavilla: 3DS, DS, PS3, Wii, Xbox 360
Pelaajia: 1
Pelin kotisivu: http://www.sega.com/captainamerica/us/index.html
Arvostelija: Juho Anttila

 

Voiko olla puhtoisempaa supersankaria kuin tähtisymboli kilvessään ja iso A otsassaan patsasteleva Kapteeni Amerikka? Kelpo kapteeni käy vapauden symbolista siinä missä vaikkapa omenapiirakka tai oikeus kantaa käsiasetta kaupungilla.

Marvelin suuri suunnitelma tuoda superryhmä Kostajat valkokankaalle ensin kunkin sankarin henkilökohtaisen elokuvan kautta kuplii myös pelipuolelle. Iron Manit olivat kauheita, Thor silkkaa kärsimystä mutta Captain America yllättää.

Pelin kehittänyt Next Level Games on ehkä kanadalainen, mutta firman kehitysfilosofia on lainattu japanilaisilta: jos tahdot menestyä, matki parhaita. Batman: Arkham Asylum pisti lisenssipelien säännöt uusiksi, joten mallia katsomalla ei voi astua ainakaan kovin pahasti vikaan.

Muodikkaaseen nykytapaan Captain America: Super Soldier ei toista elokuvan tapahtumia vaan kertoo oman tarinansa niiden ympäriltä. Seikkailu keskittyy yhteen päivään ja yhteen poskelleen menevään hyökkäykseen ilkeää Hydra-järjestöä vastaan.
Baijerilaisen vuoriston kätkemässä tukikohdassa muhii apokalyptinen suunnitelma, jonka vain oikea supersankari voi pysäyttää.

Batman Junior

Amerikan kapteeni on kirjaimellisesti sota-ajan propagandatuote, isänmaallinen vapaan maailman lähettiläs. Geneettisesti muokattu supersotilas ei juuri tuliaseisiin koske. Sen sijaan työkaluksi on valikoitunut lähes tuhoutumattomasta materiaalista valmistettu kilpi, joka toimii sekä suojana että tappavana frisbeenä.

Sankarin luonne heijastuu myös pelimekaniikkaan, joka painottuu vahvasti lähitaistelun puolelle. Läski tummuu tavalla, joka muistuttaa enemmän kuin vähän jo yllä mainittua Batmaniä. Tekijät ovat selvästi viettäneet Arkhamin parantolassa tunnin jos toisenkin.

Perusliikevalikoima koostuu kahdesta lyöntinappulasta, väistöstä ja torjunnasta. Avainsana on ajoitus. Pelkkä rämpyttäminen ei riitä, vaan maksimaalisen tuloksen saavuttaakseen iskut ja väistöt on osattava suorittaa juuri oikea-aikaisesti. Helpommilla
vaikeustasoilla tätä autetaan visuaalisilla vihjeillä, vaikeimmalla tasolla ajoituksen joutuu tulkitsemaan vihollisten liikkeistä.

Onnistuneet suoritukset kasvattavat kombomittaria, jonka avulla on mahdollista suorittaa vahvempia erikoisliikkeitä. Tyrmäysiskun lisäksi aseistetun vihollisen saa myös napattua hellään niskalenkkiin, jolloin tämän tuliluikun voi kääntää vihollisia vastaan. Kombomittarin täyteen saakka lataava pääsee aktivoimaan supersotilastilan, jonka aikana viholliset lakoavat entistä helpommin.

Kilven käyttö tuo toimintaan oman mausteensa. Matkan päässä luimuavia vihollisia voi tyrmätä kilpeä heittämällä. Myöhemmin samalla kimpoilevalla heitolla voi tyrmätä viisikin vihulaista. Varovaisuus on silti valttia. Kun kilpi ei ole hyppysissä, on
kapteenikin suojaton vihollisen tulituksen edessä.

Taistelujärjestelmä toimii erinomaisesti, joskin haastetaso jää hieman matalaksi. Paria hassua pomomatsia lukuun ottamatta sankemmatkin vihollislaumat lakoavat vaivatta. Tiukempi ote olisi pakottanut ottamaan myös taistelujärjestelmän tarjoamista
mahdollisuuksista enemmän irti.

Näennäisvapautta ja kiipeilyä vasta-alkajille

Kaikki pelin osa-alueet eivät valitettavasti toimi yhtä hyvin. Peli sisältää myös tasohyppelyosioita, joita on yksinkertaistettu aivan liikaa. Riittää, että yhtä nappulaa painelee sopivissa kohdin, ja kapteeni hyppii kiltisti kattopalkilta toiselle. Oikeasta
ajoituksesta palkitaan kombopisteillä, vähän heikommasta ei yleensä rangaista millään tavalla. Välillä suuntaa joutuu osoittamaan tatilla, mutta siihen se osallistuminen sitten jääkin. Liian purkitettua, liian tylsää.

Kuten esikuvansa, myös Captain America koostuu laajemmasta alueesta, jossa pääsee liikkumaan teoriassa vapaasti. Sanon teoriassa, koska käytännössä peli kulkee tiukasti raiteilla. Vähän kerrallaan avautuvaa tukikohtakompleksia voi kyllä tutkia
vapaamminkin, mutta mitään syytä moiseen ei ole. Salaisuudet, joiden sijainti merkitään suoraan karttaan, on helppo poimia mukaan juonen seuraamisen lomassa.

Avoimuutta vihjailevan pelimekaniikan hukkuminen lineaariseen toteutukseen lienee seurausta lisenssipelien pahimmasta ongelmasta: ajanpuutteesta. Rocksteady Studios sai hioa Arkham Asylumista viimeistellyn mestariteoksen. Next Level Games puolestaan on joutunut tähtäämään elokuvan julkaisuun ja tällä kertaa kiire näkyy sisällössä.

Erilaisia vihollisia löytyy muutama ja tiukempia supersotilaita vastaan joutuu soveltamaan poikkeaviakin taktiikoita. Peli käyttää kuitenkin paukkunsa jo ennen kuin puolet sen noin kuuden tunnin kestosta on nähty. Tämän jälkeen luvassa on lähinnä
saman toistoa.

Tukikohdan tutkimisesta olisi suonut tiristettävän irti enemmän iloa ja haastetta. Nyt salaisuudet on kätketty huonosti eikä varsinaista etsimisen ja löytämisen iloa juuri ehdi kokemaan. Tämä heijastuu myös pelin saavutuksiin. Täydet 1000 saavutuspistettä irtoaa vaivattomasti jo ensimmäisellä pelikierroksella.

Välimallin juoni ja helpot haasteet

Tähän tiivistyykin Captain American suurin ongelma. Peli on kovin kertakäyttöinen. Juonen läpäisyn jälkeen tarjolla on vain kymmenen lyhyttä haastetehtävää. Nekin on koettu parissa tunnissa, vaikka tavoittelisi korkeinta arvosanaa.

Eikä pelin visuaalinen ilmekään herätä kovin kummoisia tunteita. Kapteenin kilpi kiiltelee asianmukaisesti, mutta muuten anti on kovin harmaata. Välianimaatioita vaivaa myös pökkelötauti, joka on eri asia kuin patrioottinen patsastelu. Jälkimmäinen olisi
pukenut aihepiiriä mitä parhaiten. Tällä kertaa sitäkin nähdään aivan liian vähän.

Captain America onkin lopulta vain lähes kaikilla tavoin laimennettu versio Batman: Arkham Asylumista. Esikuvan tasosta on turha haaveilla, kun teoksesta puuttuu liikaa sekä syvyyttä että persoonaa. Elokuvapelien kovin kuraisessa joukossa Captain America: Super Soldier erottuu silti edukseen. Supersankareista tykkäävälle Captain America kelpaa kevyeksi välipalaksi Arkham Cityä odotellessa.

 

Lue myös

Merchants & Marauders (Lautapeli)

Warhammer 40K: Kill Team (PS3, Xbox 360)

Pride of Nations (pc)

Call of Juarez: The Cartel (PC, PS3, Xbox 360)