Cars 2: The Video Game (PC, PS3, Wii, Xbox 360)

10.08.2011 17:49 | Juho Anttila

Tekijä: Avalanche Software
Julkaisija: Disney Interactive Studios
Testattu: PlayStation 3
Saatavilla: DS, PC, PlayStation 3, Wii, Xbox 360
Pelaajia: 1, 2-4 (samalla konsolilla)
Pelin kotisivu: http://www.disney.com/carsvideogames
Arvostelija: Juho Anttila

Puhuvat autot eivät kuuluneet Pixarin suurimpien arvostelumenestysten joukkoon. Se ei silti estänyt takomasta rainalle keskinkertaista jatko-osaa. Putkahtipa sieltä saman tien myös kaikkien pelureiden kauhistus: lisenssipeli.

Ennakkoluulo on kriitikon vihollinen, joten tähänkin tuotteeseen piti tutustua avoimin mielin. Kannatti. Cars 2 yllättää olemalla aivan kelvollinen, porukalla jopa riemastuttava ajopeli.

Leffan juonentapainen pyörittelee kilvan ajamisen ja kansainvälisen vakoilun mutkikkaissa kuvioissa. Paljoa sen enempää ei tarinasta riitä kotona kerrottavaksi, mutta suhaaminen ympäri maailmaa tarjoaa toki oivat kulissit pelisovitukselle. Cars 2 tarjoaakin oivan annoksen rallia mitä erilaisimmissa ympäristöissä.

Turboa temppuillen

Super Mario Kart on oppi-isä tämänkin hurjastelun takana, joskin modernia liippaavasta toteutuksesta on löydettävissä kaikuja myös muun muassa erinomaisesta Blurista. Tarjolla on niin arcademaista kaahausta, aseita kuin myös hieman erikoisempia haasteita. Onpa takataskusta löytynyt myös omia ideoita, mikä on lisenssipeleissä aivan erityisen harvinaista.

Ennen tositoimiin ryhtymistä valitaan auto. Valikoima on elokuvista tuttu ja ajopelien välillä on muitakin eroja kuin pelkkä ulkonäkö. Jokainen kärry on pisteytetty akselilla nopea vastaan painava. Salama McQueen on yleispeli, Martti hidas jyrä ja Luigi puolestaan kevyt mutta vikkelä. Loput vaihtoehdot sijoittuvat jonnekin edellä mainittujen välimaastoon.

Ajaminen tapahtuu auton takaa käsin kevyin arcadekontrollein. Tuntuma on sujuva, mutta samalla hieman muovinen ja persoonaton. Auto kuin auto pysyy näpeissä hyvin, jopa liiankin hyvin. Pieni särmä olisi tehnyt hyvää, nyt autojen ja tien väliseen kosketukseen ei pääse oikein käsiksi.

Rouhetta löytyy sen sijaan turbojärjestelmästä. Peli jos toinenkin tarjoaa nitrotankkiin täytettä sivuluisussa ajaessa, mutta Cars 2 tuntee muitakin temppuja. Ajokin voi nostaa kahdelle pyörälle, jolloin kääntyminen vaikeutuu, tai ajaa voi vaikka takaperin, jos pää vain kestää peilikuvana toimivat kontrollit.

Molemmista tempuista palkitaan tuiki tärkeän turbomittarin täyttymisellä. Ilman turboa on puolestaan turha pyrkiä kärkisijoille, ellei ajosuoritus mene täysin nappiin. Tämän lisäksi autot osaavat myös hyppiä, mikä tuleekin tarpeeseen ainakin korkealla kulkevilla oikoreiteillä.

Sota radalla

Tavalliset kisat testaavat vauhdinnälkää, mutta autoista päästään todella ottamaan mittaa vasta taisteluissa. Lisätään radalle aseita ja räjähdykset seuraavat perässä. Vihollisia voi töniä, niiden eteen voi laskea öljyä ja pääseepä edelle ehtineitä rankaisemaan myös konekivääreillä ja ohjuksilla.

Asevalikoimasta ei löydy kovin suuria yllätyksiä, mutta kisoihin saadaan jo nykyisenkin valikoiman avustuksella parhaimmillaan huiman hektinen tunnelma. Ikävän lattea graafinen ilme nakertaa tunnelmaa, mutta vauhti ja vaaralliset tilanteet sekä sujuva pelattavuus pelastavat päivän.

Erikoisempiin haasteisiin kuuluu kelloa vastaan käyty kujanjuoksu, jossa vihollisia listivä palkitaan lisäajalla. Eräänlaisissa areenataisteluissa tarkoituksena on puolestaan selvittää tiensä läpi lukemattomien vihollisaaltojen. Taistelut käyvät vaihtelusta, mutta muuten ne edustavat tarjonnan ankeampaa laitaa.

Kisat tarjoillaan kuuteen eri tasoon jaettuna. Korkeampia tasoja avataan keräämällä kokemusta, jota taas jaetaan kisoissa menestyville. Muuta hyötyä kokemuspisteistä ei sitten olekaan. Jonkinlainen Blur-tyylinen kokemusjärjestelmä olisi tehnyt pelille hyvää.

Ratoihin on sijoiteltu jonkin verran korkeuseroja ja oikoreittien kaltaisia yllätyksiä. Latteahko visuaalinen ilme haittaa kuitenkin kokonaistilanteen hahmottamista eivätkä radat muutenkaan ole mitään mielikuvituksen multihuipentumia. Ympäri maailmaa vaihtelevat tapahtumapaikat voisivat näkyä ratojen toteutuksessa vahvemminkin.

Vain samalla sohvalla

Vaikka toteutus onkin sujuva, ei tämän kaltaisia ralleja jaksa jauhaa yksin kovin pitkään. Selvästi moninpeliksi tarkoitetun Cars 2:n suurin puute onkin, hieman yllättäen, verkkomoninpelin puute. Kisaamaan pääsee parhaimmillaan neljän kuskin voimin, mutta vain samalla konsolilla. Suuri harmi, sillä Mario Kartin perilliset elävät ja kuolevat moninpelinsä kautta.

Jos paikallisia pelikavereita löytyy, nousee meininki aivan uudelle tasolle. Jaetun ruudun rallit ovat hurjan hauskaa viihdettä, jossa tekoälykuskit jäävät statistin osaan ihmispelaajien töniessä toisiaan niin ruudulla kuin sohvallakin. Cars 2 on kahdestaan hauskaa, neljällä hengellä todennäköisesti jopa ratkiriemukasta.

Peli sisältää myös verkko-ominaisuuksia. Oma PSN-tunnus on mahdollista liittää World of Cars Online -verkkoseikkailun tunnukseen. Luvassa on pieniä bonuksia molempien pelien puolelle, mutta ostosyyksi linkki ei vielä riitä.

Cars 2: The Video Game on pirteä yllätys. Aidosti hauska ja viihdyttävä lisenssipeli on valitettavan harvinainen tuttavuus. Verkkopelin puute syö miestä kuitenkin rotan lailla. Jos samalle sohvalle ei löydy kavereita, pelin potentiaalista valuu valtaosa hukkaan. Suuri harmi, sillä toisin kuin valtaosaa lisenssipeleistä, tätä pelaisi ajoittain jopa vapaaehtoisesti. Pienelle Autot-fanille peli maistunee silti yksinkin ajettuna.

 

Lue myös

Harry Potter and the Deathly Hallows – Part 2 (PC, PS3, Wii, Xbox 360)

Harvest Moon: Animal Parade (Wii)

Journey-ennakko (PS3)

Michael Jackson: The Experience (Xbox 360)

Might & Magic: Heroes VI -ennakko (PC)

PlayStation Move: Ape Escape (PS3)

Rango (PS3, Wii, Xbox 360)

 

Muropaketin uusimmat