Uusimmat

Castlevania: Dawn of Sorrow (DS)

15.11.2005 00:00 Muropaketin toimitus

Pelaajan koukkuun saamiseen on olemassa yksinkertainen kaava. Pelin pitää edetä niin, että pelaaja saa koko ajan käyttöönsä uusia kykyjä tai esineitä, jotka auttavat ongelmien ratkaisemiseen. Näin jokainen uusi kyky pakottaa testaamaan, miten sillä pääsee eteenpäin. Samalla peli voi taas lahjoittaa seuraavan tempun. Pelaaja jää noidankehään, eikä hyvää hetkeä lopettamiselle ole.

Tähän kaavaan perustuu myös Castlevania: Dawn of Sorrow. Vaikka joku linnan kymmenistä reiteistä osoittautuisi umpikujaksi, pelaajalla on mielessään monta muuta vaihtoehtoa. Ja retkellä johonkin niistä tapahtuu yleensä jotain odottamatonta, ja taas tarjolla on monta erilaista reittisuunnitelmaa.

Sama kaavaa rullaa jo niin tehokkaasti, että PlayStationin Symphony of the Nightin jälkeen sitä on käytetty onnistuneesti jo kolmessa GBA-Castlevaniassa. DS-versio on sekä virallinen jatko-osa GBA:n Aria of Sorrow’lle että puhdas henkinen kopio edeltäjistään.

Traditiossa pitäytyminen tuskin haittaa Castlevanian faneja. Päinvastoin, Dawn of Sorrow on suunnittelultaan lähes sarjan paras.Aloittelijakin pääsee vielä mukaan. Ei haittaa, vaikka taustatarina ei olisikaan tuttu. Castlevanioissa tärkeämpää ovat tapahtumat pelin aikana.

Onkin sääli, että taidepuolella on laiskoteltu. DS:n ruuduille on jo piirretty upeaa 2d-laatua, mutta Dawn of Sorrow’ssa taso vaihtelee liikaa. Animaatio on kuitenkin askel eteenpäin PlayStationin ja GBA:n Castlevanioista. Harmi ettei sitä tueta paremmilla spriteillä.

Kosketusnäytön käyttö tuntuu puolestaan pakkopullalta. Pomotaisteluissa ruutuun on lopulta piirrettävä viimeistelyliikkeitä. Se on vaikeampaa ja turhauttavampaa kuin uskoisi. Ajoittain kynällä voi myös rikkoa ruudulta esteitä. Koska peliä pelataan ristiohjaimen ja nappien avulla, joutuu ruutua tökkimään sormella tai pitämään kynää hankalasti valmiudessa.

Kaksi ruutua sopii puolestaan Castlevaniaan kuin luotu. Pelissä joutuu katselemaan karttaa jatkuvasti, joten on onni että yläruutu on pyhitetty sille ja pelaajan hahmotiedoille. Näin toiminta jatkuu saumattomasti.

Dawn of Sorrow on pelottavan laaja peli. Keräilyvietin herättäminen ja hyvin luotu, avoin maailma ovat aina valtteja. Täydellisyyteen pyrkiville tekemistä riittää viikoiksi. Ja jo peruslopun saavuttamalla aukeaa mielenkiintoinen uusi pelitila, joka vetoaa erityisesti vanhempien Castlevanioiden ystäviin.

Dawn of Sorrow on kaikkea mitä uudelta Castlevanialta odotettiin. Täydellisyydestä sitä pidättelevät vain muutamat kauneusvirheet.

Lassi Kurkijärvi

Tekijä: Konami
Julkaisija: Konami
Testattu: DS
Saatavilla: DS
Pelaajia: 1-2 (tukee langatonta moninpeliä)
Laitevaatimukset:
Pelin kotisivu: Castlevania: Dawn of Sorrow