Chrono Trigger (DS)

01.04.2009 16:59 | Tero Lehtiniemi

Chrono Triggeriä pidetään ansaitusti yhtenä JRPG-lajityypin kulmakivistä. Se yhdisti aikoinaan  kahden lajityypin nykyisen suurmiehen, Hironobu ”Final Fantasy” Sakaguchin ja  Yuuji ”Dragon Quest” Horiin kyvyt niin vaikuttavaksi lopputulokseksi, ettei seikkailu ole vielä vanhentunut päivääkään sitten vuonna 1995 tapahtuneen julkaisunsa.

Eurooppalaisia pelaajia on kuitenkin kohdannut suuri vääryys, sillä laillisesti tai helposti tästä kiistattomasta klassikosta ei maapallon tässä kolkassa ole aiemmin päässyt nauttimaan. Nyt ongelma on kuitenkin korjattu: Chrono Trigger on vihdoin täällä, tällä kertaa DS:lle ja laajempana kuin koskaan.

Peli kertoo tarinan Crono-nimisestä pojasta, joka kohtalon oikusta ajautuu häntä ystävineen aina esihistoriallisista ajoista kaukaiseen, synkkään tulevaisuuteen viskovaan seikkailuun. Vaikka jo juoni itsessään on mukaansa tempaava, huomionarvoista on ettei aikamatkailua ja sen aiheuttamia kausaalisia vaikutuksia ole hyödynnetty näin nerokkaalla tavalla missään muussa lajityypin pelissä.

Mielenkiintoisen ennakkoasetelmansa ja aikakikkailujen ulkopuolella Chrono Trigger toimii suhteellisen tavanomaisen JRPG:n tavoin. Cronoa ja tämän ystäviä kuljetetaan pitkin maita ja mantuja. Samalla pieniä puzzleja ratkaistaan, ihmisiä jututetaan ja välillä peli tarjoaa vaihtelua erilaisten minipelien muodossa.

Cronon elämä ei kuitenkaan ole pelkkää rauhaisaa käyskentelyä. Taisteluita piisaa, mutta ne eivät  ala tyhjästä. Suurin osa vihollisista liikkuu kartalla normaalisti, osan pysytellessä piilossa ennalta määritetyissä väijytyspisteissä. Taistelu toimii Active Time Battle -järjestelmän, tuttavallisemmin ATB:n varassa. Näennäisen reaaliaikainen taistelu antaa hahmojen toimia, kun näiden henkilökohtainen, nopeudesta riippuva toimintamittari on täynnä. Final Fantasynsä pelanneet varmasti tunnistavat järjestelmän, käytettiinhän sitä sarjassa aina osasta IV osaan IX saakka.

Ajatonta aikamatkailua

Chrono Triggerin peruspelinkin hienous on jotain, minkä täysin sanoin kuvaileminen on todella vaikeaa. Sen maantieteellisesti pikkuriikkinen pelimaailma huokuu enemmän henkeä ja tunnelmaa kuin lähes mikä tahansa muu JRPG-maailma, ja sen kohtalo alkaa hyvin pian merkitä oikeasti jotain.

Monet vaihtoehtoiset loput, piilotetut salaisuudet ja monien pikkuseikkojen tarjoama uudelleenpeluuarvo ovat tehneet siitä pelin, jonka pariin palaa aina säännöllisin väliajoin yhä uudestaan ja uudestaan. Samaa ei voi sanoa kovin monesta näin vanhasta pelistä.

Vanhaa seikkailua on DS-julkaisua varten myös hieman hiottu. Alkuperäisen version käännösmokia ja kieltä on tarkistettu sulavammaksi. Automaattinen juoksutila ja uusi karttatila tekevät seikkailusta aiempaa miellyttävämpää. Kontrollivaihtoehtoina on klassinen tai uusi. Uudessa mallissa yläruutu on varattu pelinäkymille, kun taas alaruudusta löytyy stylusvetoisen valikon ja automaattikartan yhdistelmä.

Graafisesti Chrono Trigger pärjää iästään hyvin mille tahansa tämän hetken DS-roolipelille. Säveltäjälegendojen Yasunori Mitsudan ja Nobuo Uematsun ajattomat sävellykset luovat pelille ainutkertaisen tunnelman.

Uutta sisältöä löytyy uusien luolastojen ja yhdentekevän hirviöareenan muodossa. Kaksi luolastoista on osa Lost Sanctum-nimistä laajaa tehtäväsarjaa, The Dimensional Vortex taas on kolmelle aikakaudelle levittäytyvä laaja luolastokokonaisuus, joka aukeaa vasta pelin läpäisyn jälkeen.

Vaikka uudet luolastot ovatkin osittain työläitä ja kärsivät hieman vanhan kierrätyksestä, erityisesti Dimensional Vortex tarjoaa Chrono Triggerinsä kolunneille reilusti uusia ja mielenkiintoisia haasteita. Luonnollisesti uudet luolastot pitävät sisällään myös uusia, todella tehokkaita esineitä. Vaikka uusi sisältö ei varsinaisesti olekaan tasoltaan alkuperäiseen peliin verrattavaa, on se tervetullutta ylimääräistä vastinetta rahalle pelissä, jonka suurin ongelma on se, että se loppuu.

Chrono Trigger DS on kutakuinkin parasta mitä Nintendo DS:lle on tällä hetkellä tarjolla, jos roolipelit vähänkin kiinnostavat. Se on ajaton, tunteita ja ajatuksia herättävä seikkailu kauas lajityypin kulta-ajoille. Uusi Chrono Trigger on lähes täydellisen pelin vielä täydellisempi versio.

 

Tekijä: TOSE
Julkaisija: Square Enix
Testattu: DS
Saatavilla: DS
Pelaajia: 1
Pelin kotisivu: http://na.square-enix.com/ctds/
Tero Lehtiniemi

Lue myös

Age of Pirates 2 – City of Abandoned Ships -ennakko (PC)

Bounty Bay Online (PC)

Fable II: Knothole Island (360)

Fire Emblem: Shadow Dragon (DS)

Sam & Max Season 1 (Wii)

Sega Ultimate Mega Drive Collection (PS3, 360)

Wallace & Gromit’s Grand Adventures: Fright of the Bumblebees (PC)

Wanted: Weapons of Fate (PC, PS3, 360)

 

Keskustelu

90-luvulla tätä tuli pelattua ja koukkuun jäin. Normaalisti en J-RPG pelejä juurikaan pelaile, mutta tämän pelin erinomainen tarina, aikamatkustamisen toteutus, tunnelmallinen ääniraita ja maailman syvyys ovat mukaansa tempaavia. Pelissä on omat ongelmansa, onhan se tehty yli 10 vuotta sitten, mutta suhteessa pelikokemukseen ne ovat hyvin vähäisiä. Jos et vielä ole pelannut tätä peliä, suosittelen ehdottomasti kokeilemaan. Ja tämä ei ole pelkästään nostalgian ruusunpunaisten lasien luomaa vaikutelmaa. Chrono Trigger yksinkertaisesti vain on niin hyvä.

Itsekin tuli hankittua tämä loistopeli ihan vähän aikaa sitten, ja on suureksi hämmästyksekseni ollut vielä parempi kuin osasin odottaa. Käytännössä on ottamassa henkilökohtaisen parhaan pelin titteliä Golden Sun-sarjalta. Tuntui vaikealta uskoa että DS:lle ilmaantuisi joku The World Ends With You-peliä parempi peli, mutta tämä löi ällikällä. Loistavaa.

Aah, on juuri pelattavana ollut pari viikkoa… Muutamassa päivässä tuli pelattua jo Lavosiin asti mutta pitikin ottaa takapakkia ja käydä seikkailemassa niitä muita juttuja joita löytyykin ihan mukavasti. :)

PAL-versiota CT:stä ei taatusti ollut SNES:lle saatavilla, mutta ennen sentään myivät nuo pikkupelifirmat mm. Citymarkettien ohessa adaptereita ja NTSC-versioita ties mistä peleistä – enemmän tai vähemmän epävirallisesti kaiketi.

Kieltämättä yksi parhaimmista J-ropeista mitä on edelleen tullut pelattua… olisipa ollut vain hieman haastavampi ja sisältänyt pidemmän päätarinan.

Vielä kun tulisi Xenogears Eurooppaan ja päivitetyn 2CD:n kera.

Ihan laillisesti ja yhtä helposti kuin mitä tahansa muutakin peliä tätä pelasin tuolloin 1995. Kävelin pelikauppaan, ladoin markat tiskiin ja eikun kotiin pelaamaan.

Miten niin tästä ei ole aiemmin päässyt nauttimaan laillisesti? Minä ainakin pelasin tätä kaverin supernintendolla jo 90-luvun puolessavälin.

Tuskinpa tuo peukkukaan lienee aprillipila. Kyseessä kuitenkin on perkuleen hyvä peli.

Muropaketin uusimmat