UUSIMMAT

Colonial Conquest (PC)

18.09.2015 14:00 Jukka O. Kauppinen

colonialconquest_arv_0kansiTekijä: Argonauts Interactive
Julkaisija: Plug In Digital
Testattu: PC Windows 7, Intel Core i5 3,4 GHz, 8 Gt muistia, GeForce GTX 760
Saatavilla: PC
Laitevaatimukset: PC, Windows 7 tai uudempi, 2 Gt muistia
Pelaajia: 1, 2-6 (samalla koneella)
Muuta: Ladattava pelit, hinta 9,99 euroa (Steam)
Pelin kotisivu: Colonial Conquest
Arvostelija: Jukka O. Kauppinen

colonialconquest_arv_03

 

Nyt lapset piiriin, setä kertoo. Sillä setä on pitkän, pitkän linjan strategisti ja tykkäsi nuorena pelipoikana kovasti Colonial Conquest -nimisestä maailmanvalloituspelistä. SSI:n ”kirjoita oma maailmanhistoriasi” -peli (ajattele Hearts of Ironia) ilmestyi vuonna 1985 ja oli todella viihdyttävä kevytstrategia. Kyllä kelpasi vallata maailmaa ikiomaksi.

Ja nyt sitten, herranjestas. Colonial Conquest tehtiin uusiksi. Sama peli, moderni toteutus. Voiko se enää olla hyvä?

Voi, semmoisessa mukavassa pienessä mittakaavassa. Maailmanvalloitusstrategia on pakattu näppärään ja nopeatempoiseen peliin, jossa päätöstenteko on tiivistetty mahdollisimman minimalistiseksi. Kerran vuodessa rakennetaan laivoja ja sotajoukkoja sekä linnoitetaan hallussa olevia alueita. Muina vuodenaikoina sitten vain liikutetaan joukkoja omien territorioiden välillä, joko maitse tai meritse, ja tietenkin hyökkäillään oman alueen laajentamiseksi.

Sotapelin mekaniikka ei tästä juuri voisi enää olla yksinkertaisempi, kun diplomatiaakaan ei ole otettu mukaan häiritsemään. Valtiot kyllä saattavat julistaa toisilleen sotia, mutta sekin tapahtuu vain joko hyökkäämällä toisen kimppuun tai toteamalla sotakartasta, että kappas, mehän ollaankin sodassa noiden kanssa.

 

colonialconquest_arv_03

Tiivistetty strategisointi on tiettyyn pisteeseen saakka oikein mukavaa. Valitaan sopiva siirtokuntia hamuava suurvalta, joka voi olla Venäjä, Saksa, Ranska, Iso-Britannia, USA tai Japani, ja sitten työnnetään rajoja aina vain kauemmas. Joku nojaa siirtomaasodissaan laivaston voimaan, toiset voivat laajentua myös maitse. Luonnolliset suurvaltarajat tulevat jossain kohtaa vastaan ja sitten vain joko katsellaan rajapuomin ylitse, tai yritetään kähveltää naapurilta lääniä. Tuli turpiin tai ei, se on pelin henki – vain suurin ja komein voittaa. Tai se, joka ensimmäisenä ylittää alussa määritellyn voittopisterajan.

Nopsa sodiskelu kuitenkin löytää nopeasti rajansa. Kun peli on sitä yhtä ja samaa joukkojen liikuttelua, niin tekoälyvihollisten pitäisi olla aika näppäriä ja juonia vastapelureita – mutta kun eivät ne oikein ole. Välillä ne yllättävät, mutta useimmiten raasut ovat kovin passiivisia ja antavat pelaajan levittäytyä esteettä. Haaste uupuu.

 

colonialconquest_arv_03

colonialconquest_arv_02

Loppumetreillä Colonial Conquest on nykysilmin nähtynä varsin heppoinen, mutta tietyllä tapaa silti vetoava strategia. Se on lähes seitinohut kokemus, jossa maailmanhistoriaa kirjoitetaan uusiksi puolesta tunnista tuntiin, pariin kestävissä naksuttelusessioissa. Sen kepeys saattaa kuitenkin tarjota mukavia välipaloja sekä perinteiselle sotapelurille, joka haluaa välillä vähän nautiskella, että ihan normaalipelurillekin, josta on mukavaa tavoitella hetken aikaa maailmanvaltiutta. Joten kyllä tämän uskaltaa sen kymppieuron arvoiseksi arvostaa, etenkin kun kehittäjät ovat viilanneet peliään ahkerasti päivityksillä myös julkaisun jälkeen.

 

Lisää upeita pelivideoita (e)Domen videokanavalta osoitteesta https://www.youtube.com/user/wwweDomenet

 

Lisää aiheesta

Company of Heroes 2: Ardennes Assault (PC)

Convoy (Mac, PC)

Magnifico ‘Da Vinci’s Art of War (Android, iOS, PC)

Prison Architect (Linux, Mac, PC)

The Masterplan (Linux, Mac, PC)

Total War: Attila (PC)