Uusimmat

DarkStar One: Broken Alliance (Xbox 360)

27.08.2010 14:05 Juho Anttila

Avaruus, tuo kauppamiesten, onnenonkijoiden ja piraattien leikkikenttä. Oman onnen etsiminen asteroidikenttien ja vieraiden aurinkokuntien täyttämästä maailmasta on kiehtonut pelaajia Eliten päivistä saakka.

Pelityyppi on vankasta fanijoukostaan huolimatta vältellyt tähän asti konsoleita. Melkoinen puute, oli syy sitten kohderyhmässä tai teknisissä rajoitteissa. Mutta ei enää, sillä DarkStar One tuo lasereiden räiskeen myös kotisohvalle.

Joku saattaakin jo huomata, ettei kyse ole suinkaan täysin uudesta pelistä. Alkuperäinen DarkStar One julkaistiin PC:lle jo vuonna 2006. Mistään merkkiteoksesta ei ollut kyse, arvostelumenestyskin jäi tasolle ”ihan kiva”, mutta Kalypso Media päätti silti siirtää tutun nimen konsoliaikaan. Oli syynä sitten edullinen lisenssi tai alustalle sopiva yksinkertainen pelattavuus, kyse on lienee silti jonkinlaisesta kulttuuriteosta.

Kayronin isän BMW

Alun Elite-viittaus lupasikin jo vapaamuotoista räiskettä ja kaupankäyntiä avaruusmaisemissa, mutta toiminta tarvitsee silti kehykset. Pelin päähenkilö, nuori lentäjä Kayron, perii isältään huippusalaisen ja -teknologisen avaruusaluksen. Osaattekin varmaan jo arvata vekottimen nimen?

Isukki ei suinkaan ole kuollut vanhuuteen tai huonoihin elämäntapoihin. Korkeintaan vaarallisiin sellaisiin, sillä hengenlähtöön johtanut tapahtumaketju haisee sabotaasilta. Piileeköhän taustamotiivina juurikin mittaamattoman arvokas avaruusalus? Oli miten oli, syyllinen on saatava kiinni ja kuulusteltavaksi. Tämä ajaakin Kayronin puolen galaksin ympäri ulottuvalle retkelle, josta ei räiskettä puutu.

Jos kuulosti vähän väsähtäneeltä, niin sitä se onkin. Sori, mutta ehkäpä prinsessa löytyy seuraavalta planeetalta . Tuntuu kuin tarkoitus olisi mukaansatempaavan tarinankuljetuksen sijaan vain keksiä tekosyitä kuljettaa pelaajaa alueelta toiselle. Eivätkä vanhanaikaiset ja huonosti toteutetut välivideot varsinaisesti auta asiaa.

Ehkä tarinan on tarkoituskin toimia vain kulissina, jonka ulkopuolella jokainen voi rakentaa omanlaisensa Kayronin. DarkStar One on nimittäin pullollaan vapaaehtoisia sivutehtäviä, joita tekemällä luoda uraansa. Maailmankaikkeus on laaja ja aurinkokuntia löytyy kymmenittäin. Mutta voi, pelimekaniikka ei aivan veny muhkean galaksin asettamiin raameihin.

Virittelyä raiteilla

Kun pelin nimi on sankarin aluksen mukaan DarkStar One, tarkoittaa se myös sitä, ettei muiden lentovekottimien ohjaimiin ole asiaa. Sen sijaan tarkoitus on keskittyä oman aluksen virittelemiseen.

Tuunarin tärkein harrastus on artifaktien keräileminen. Maailmankaikkeus kätkee onkaloihinsa yhteensä sata mystistä esinettä, jotka pelaajan alus imaisee löydettäessä sisäänsä. Näin ansaitut päivityspisteet voi sijoittaa haluamallaan tavalla joko Tumman Tähden rungon, siipien tai moottorin kehittämiseen.

Avaruusasemien ostoskeskuskannella voi poiketa tuhlaamassa tehtävien aikana ansaittuja krediittejä parempiin aseisiin, suojakilpiin tai vaikkapa kunnolliseen takatuuppariin. Valinnanvara rajoittuu lähinnä siihen, missä järjestyksessä varusteensa hankkii, erilaisia pelityylejä tukeviin valintoihin ei juuri jää varaa. Kun erilaisia aluksia ei kerran ole tarjolla, olisi sen ainoan virittelemiseen toivonut hieman enemmän vaihtoehtoja.

Samaisilta asemilta käsin voi myös hyväksyä suoritettavakseen tehtäviä tai vaikkapa ostaa lastia lennätettäväksi sinne, missä tarve ja maksettava hinta on suurempi. Tehtävätyyppejä löytyy useampaakin erilaista, mutta lopulta kaikki toistavat samaa kaavaa: lennä tuonne ja räjäytä taivaan tuuliin tusina vihollishävittäjää.

Kevytlentelyä

Välivideot olivat karuja, mutta avaruus näyttää sentään kohtuullisen hyvältä. Ainakin, jos ottaa huomioon sen, että kyse on neljä vuotta vanhan pelin HD-käännöksestä. Värejä ja efektejä riittää, mutta tekstuurit jättävät toivomisen varaa. Laiskuutta käännöstyössä vai teknisiä rajoitteita, sitä emme tiedä.

Tärkeintä ei ole kuitenkaan se, miltä peli näyttää vaan se, miltä se tuntuu. Lentomalli on yksinkertainen. Vasen tatti kääntää näkökulmaa, oikea säätää kaasua. Säätövaraa on vähänlaisesti, valittavana on vain eteen, hiljaa taakse tai eteen jälkipolttimella. Kunnollisesta avaruusfysiikasta on turha haaveilla.

Näin simppelillä mallilla myös taistelut on nähty muutamassa tunnissa. Meininki muistuttaa liian paljon pelkkää savikiekkoammuntaa. Myönnettävä tosin on, että sama vika vaivaa myös monia lajityypin klassikoita. Vaihtelun puute syö peli-intoa, etenkin, kun taisteleminen on jatkuvasti suhteellisen näkyvässä roolissa.

Näennäislaaja avaruuslentely kaatuukin samaan skitsofreeniseen ansaan monen muun hiekkalaatikkopelin kanssa. Laajuutta riittää, tekemistä ei niinkään. Sama toistettuna sata kertaa ei ole yhtä kuin sata kertaa hupia. Puitteista ei edes yritetä saada irti muuta kuin aivan perustason avaruuskaupankäyntiä.

Haukuthan moisella suorituksella ansaittaisiin, jos kyse olisi uudesta PC-pelistä. Boksilla DarkStar One ansaitsee kuitenkin lisäpisteitä jo pelkällä lajityypillään. Puhuin jo Wiin Conduitin arvostelussa yksisilmäisestä sokeiden valtakunnassa. Samalla hevosella ratsastaa myös DarkStar One. Mutta voi, kun joku vääntäisi konsoleillekin aidosti kunnollisen Eliten seuralaisen, sillä kyllähän moiseen tehoja riittäisi, jos riittäisi vain motivaatiota ja uskallusta.

 

Tekijä: Gaming Minds
Julkaisija: Kalypso Media
Testattu: Xbox 360
Saatavilla: Xbox 360
Pelaajia: 1
Pelin kotisivu: http://www.kalypsomedia.com/en-us/games/dso-brokenalliance/
Juho Anttila

 

Lisää aiheesta

Darkstar One (PC)

Tarr Chronicles: Sign of Ghosts (PC)

Lue myös

Kane & Lynch 2: Dog Days (PC, PS3, Xbox 360)

Lead and Gold: Gangs of the Wild West (PC)

Making History II: The War of the World (PC)

Monkey Island 2: LeChuck’s Revenge Special Edition (PC, PS3, Xbox 360)

Rise of Flight (PC)

Silent Hunter 5 (PC)

Superstars V8 Next Challenge (PC, PS3, Xbox 360)

 

Muropaketin uusimmat