Disney Infinity 2.0: Marvel Super Heroes (PC, PS3, PS4, Wii U, Xbox 360, Xbox One)

27.01.2015 18:00 Juho Anttila

Tekijä: Avalanche Software
Julkaisija: Disney Interactive Studios
Testattu: PlayStation 4
Saatavilla: PC, PlayStation 3, PlayStation 4, Wii U, Xbox 360, Xbox One
Tulossa: PlayStation Vita
Pelaajia: 1, 2 (samalla koneella, 2-4 (internetissä)
Pelin kotisivu: https://infinity.disney.com
Arvostelija: Juho Anttila

Marvelin supersankariuniversumi on tällä hetkellä kuumaa kamaa leffarintamalla. Emofirma Disney puolestaan puski valtaville lelupelimarkkinoille vuoden 2013 Disney Infinity -pelillä. Jatko-osa tahtoo hyödyntää supersankareiden kultakauden nosteen, Marvelin sankarien avulla.

Marvel Super Heroes ei ole pelkkä uusi setti muoviukkoja vanhan pelin päälle. Samassa yhteydessä myös itse peli on uudistunut ja saanut kylkeensä versionumeron 2.0. Uutta sisältöä, uutta pelattavaa ja ennen kaikkea useamman sadan euron edestä uutta ostettavaa keräilynhaluisten penskojen vanhemmille. Kyllähän tällä reseptillä saadaan isukin luottokortti punaiselle.

Lelupelien ideahan on nimittäin kotiuttaa viimeinenkin sentti yhdistämällä krääsä pelaamiseen. Pelin mukana tulee jännä Infinity Base -alusta. Pelihahmot puolestaan ovat muovisia figuureja, joiden alustaan on piilotettu näppärä mikrosiru. Kun figuurin lätkäisee alustalle, avautuu se käytettäväksi pelin puolella. Samaa ideaa jatkaen erilaisilla figuureilla ja levyillä voi avata uusia seikkailuja, ympäristöjä ja muuta mukavaa.

Ensisijainen kohderyhmä on lapset, mutta pakko se on myöntää, että sekä vanhaa Disney-materiaalia että Marvelin tuotoksia fanittavan aikuisenkin ostosormea syyhyttää, kun tarjolla on hienoja figuureja tutuista sankareista. Mieluustihan tällaista roinaa kerää hyllyyn ihan vain sisustuselementeiksi.

Uudet seikkailut

Figuureista voidaan puhua hieman myöhemmin vielä lisää, mutta ensin on syytä kurkistaa, mitä hahmoilla voi tehdä. Vanhaan tapaan tarjonta voidaan jakaa kahteen pääluokkaan. Playsetit ovat tietyn tarinakokonaisuuden ympärille kasattuja seikkailuja, joissa päästään hyödyntämään vähän rajatumpaa hahmojoukkoa. Toybox puolestaan on vapaa lelulaatikko, jossa pelaaja saa yhdistellä hahmoja ja ympäristöjä täysin vapaasti.

Marvel Super Heroes -peliin on saatavilla tällä hetkellä kolme playsettiä. Lippulaivana toimii Avengers-setti, jonka parissa taistellaan Lokia vastaan. Tätä seikkailua ei valitettavasti päästy kokeilemaan testisessioiden aikana. Erikseen ostettavaksi tarjotaan Spiderman- ja Guardians of the Galaxy -aiheisia seikkailuja.

Kukin seikkailu lupaa pelattavaa noin 5-10 tunnin edestä. Perusmeininki on samanlaista kuin ennenkin. Tarjolla on avoimessa maailmassa harjoitettavaa tehtävien tahkoamista ja salaisuuksien etsimistä. Pelaaminen koostuu lähinnä tasohyppelystä, räiskimisestä ja lähitaistelusta, mutta onpa mukaan mahtunut myös esimerkiksi ajo-osuuksia.

Spiderman-seikkailu sijoittuu samaan, huomattavan paljon edellisen Disney Infinityn Ihmeperhe-seikkailun esittelemää laajempaan kaupunkiympäristöön kuin Avengers-seikkailukin. Vastassa on Vihreä Menninkäinen klooniarmeijoineen, samalla puolella taas Spidermanin lisäksi vähemmän tunnettu Nova. Rahaa vastaan kaveriksi voi ostaa Venomin, Iron Fistin, Nick Furyn ja itse Vihreän Menninkäisen.

Supersankareiden uudet kyvyt antavat mukavasti potkua tuttuun pelattavuuteen, mutta Spiderman-seikkailu jää silti hieman karuksi hauskempaan Guardians of the Galaxy -playsettiin verrattuna. Jälkimmäisessä taistellaan Star-Lordin ja Gamora-salamurhaajan voimin Knowhere-avaruusasemalle hyökkäävää Ronan the Accuseria vastaan.

Tuttu tekniikka

Pelattavuudeltaan Disney Infinity edustaa yhä tuttua ja toimivaa, mutta ei ehkä ihan loppuun saakka viilattua kevyttä toimintatasohyppelyä. Liikkuminen on kohtuullisen sujuvaa, mutta verrattuna genren suuruuksiin kontrolleihin on jäänyt jonkin verran kankeutta. Yksittäisen playsetin voisi hyvin kuvitella itsenäisenä julkaistavaksi lastenpeliksi, mutta sellaisenaan jokainen seikkailu saisi osakseen korkeintaan keskinkertaisen arvion.

Tekninen toteutus jää myös hieman pettymykseksi. Konsolisukupolvi on vaihtunut pelien julkaisun välillä, mutta ainoa paikka, jossa uusi teknologia näkyy, on pelialueiden suurempi koko. Muuten meininki on aika karua. Ongelma vaivaa ennen kaikkea playsettejä, sillä lelulaatikon puolella luova saa maailmaan kummasti väriä.

Lelulaatikkopuolella nähdään muutenkin enemmän uudistuksia. Tilaa on käytettävissä entistä enemmän, rakentelutyökalut ovat helpompia käyttää ja vaihtoehtojen määrä on kasvanut entisestään. Omaa maailmaansa suunnitellessa pääsee käyttämään niin laajaa valikoimaa jo edellisestä pelistä tuttuja esineitä kuin myös melkoista määrää täysin uusia palikoita.

Koko paletti ei toki ole käytettävissä alusta saakka vieläkään, vaan lelut on ostettava itselleen pelaamalla kerättävällä rahalla. Onneksi valintoja saa tehdä vapaammin kuin ennen. Iso osa esineistä on silti yhä avattava joko playset-tarinoissa etenemällä tai pelimaailmoja muuten koluamalla.

Luovuutta pääsee harjoittamaan täysin uusien maailmojen lisäksi muun muassa eräänlaisen kotileikin parissa. Tässä käytössä on alati kasvatettavissa oleva kartano, jonka parissa pääsee toteuttamaan hurjimmatkin sisustusunelmansa, toki pelimoottorin ja leluvalikoiman asettamissa rajoissa.

Lisää potkua vanhoihinkin hahmoihin

Kuten pelin nimikin antaa ymmärtää, playset-valikoima on tällä kertaa painottunut yksinomaan Marvel-sankareihin ja -roistoihin. Muitakaan ei kuitenkaan ole unohdettu. Peliä myydään myös lelulaatikkoversiona, johon ei sisälly lainkaan kokonaista playsettiä. Sen sijaan paketti sisältää Brave-leffan sankaritan Meridan ja avaruusötökkä Stitchin.

Molempien kylkiäisinä tarjoillaan myös pieni oma, kokonaista playsettiä vaatimattomampi lisäseikkailu. Meridan seurassa tutkitaan vaarallista metsää yläviistosta kuvatun toimintaseikkailun parissa. Stitchin oma minipeli on Orcs Must Die -henkinen, ihan toimiva tower defense -peli. Kovin pitkäikäistä pelattavaa ei kummastakaan irtoa, mutta onpahan tämäkin tyhjää parempi suoritus.

Myynnissä on myös jo nyt kourallinen erilaisia satunnaisiin Disney-bränderihin liittyviä hahmoja. Esimerkiksi Helinä-keiju lienee faneille pakko-ostos, etenkin, kun tyttönen osaa tietenkin lentää. Angelina Jolien Malificent-leffan päähahmo puolestaan edustaa tuoreempaa Disney-näkemystä.

Mikä parasta, kaikki vanhan Disney Infinityn hahmot toimivat sellaisenaan myös uudessa pelissä. Keräilijälle tämä avaa melkoiset mahdollisuudet ottaa kaikki irti lelulaatikkopelitilasta. Vanhoja playsettejä ei sen sijaan olla lähdetty kääntämään uudelle pelille. Playsettiä pelaamalla ansaitut lelut saa onneksi siirrettyä käytettäväksi uuteenkin peliin, joten aiempi seikkailu ei mene hukkaan.

Hahmoista lienee syytä mainita vielä kykyjärjestelmään tehty muutos. Nyt jokaisella hahmolla on oma kykypuu, josta uusia ominaisuuksia pääsee avaamaan sitä kautta kun hahmo kerää kokemusta playset-seikkailujen ja lelulaatikkohärveltämisen parissa. Hitusen harmillisesti hahmojen persoonallisimmat erikoisominaisuudet vaativat avaamista erikseen, joten saadakseen suosikeistaan kaiken irti on varauduttava käyttämään muutama hetki perinteiseen grindaamiseen. Ilahduttavasti myös vanhoille hahmoille on lisätty uuden mallin mukainen kykypuu.

Takuuvarmaa, mutta kädenlämpöistä

Disney Infinity 2.0 kaikkine leluineen ja härveleineen on jälleen kerran melkoisen massiivinen ponnistus ainakin Disneyn markkinointiosastolta. Pelaajan näkökulmasta teos jätti kuitenkin tällä kertaa aika ristiriitaisen jälkimaun. Pelissä on paljon hyvää, mutta niin paljon asioita, jotka olisi voinut tehdä paremminkin.

Toisella puolella vaakaa painavat hienot lelut. Tuttujen hahmojen fyysiset ilmentyvät ja niiden tuominen mukaan peliin herättää yhä isossakin miehessä pientä jännää kutkaa. Toki Skylanders tekee saman tempun suhteellisen onnistuneesti, mutta esimerkiksi Hulk on silti ihan eri asia kuin joku varta vasten peliä varten kehitetty uusi öttimönkiäinen.

Itse peli sen sijaan jättää hieman kylmäksi. Graafinen ulkoasu, pelattavuus ja sisällön määrä täyttävät tehtävänsä mutta eivät häikäise sitten tippaakaan. Kun kaikesta rahallisesta panostuksesta ja markkinoinnista huolimatta lopputulos tuntuu ison osan aikaa geneeriseltä edellisen sukupolven lastenpeliltä, jättää lopputulos jälkeensä laiskan vaikutelman.

Ostopäätöksen järkevyys määräytyykin lopulta sen perusteella, kuinka paljon Disney Infinityn lelulaatikkotila jaksaa kiehtoa. Tällaista vapaata leikkikenttää ei pahimman kilpailijan tuotteesta löydy, eivätkä muut hiekkalaatikkotyyppiset pelit pysty kilpailemaan Disney-hahmoja esittävien oikeiden muovifiguurien kanssa.

Rakentelunhaluisille Disney-faneille Disney Infinity 2.0: Marvel Super Heroes tarjoaa lisää samaa tuttua tekemistä, hieman hiottuna ja monipuolisemmilla työkaluilla. Tälle ryhmälle ostopäätös lienee selvä. Eurot tiskiin, peli ja nippu muoviukkoja mukaan ja väkertämään vain. Muiden kannattaa laskea ja pohtia ehkä toisenkin kerran, onko Disney Infinity 2.0 kuitenkaan pelilliseltä sisällöltään ihan kaiken siihen upotettavan rahan arvoinen pelipläjäys.