Donkey Kong Country: Tropical Freeze (Wii U)

21.03.2014 17:29 | Mikael Miilumäki

Tekijä: Retro Studios
Julkaisija: Nintendo
Testattu: Wii U
Saatavilla: Wii U
Pelaajia: 1, 2 (samalla koneella)
Pelin kotisivu: Donkey Kong Country: Tropical Freeze
Arvostelija: Mikael Miilumäki

 

Kun teksasilainen Retro Studios ilmoitti tekevänsä uuden Metroid Primen sijaan Wii U:lle Donkey Kong –pelin, niin olin monen muun tavoin lievästi pettynyt. Retron tuntien tuleva peli olisi varmasti laadukas, mutta pystyisikö tiimi löytämään kultaa kahdesti samasta suonesta?

Tropical Freezen lopputekstien jälkeen olin enemmän kuin vakuuttunut siitä, että Retro oli paitsi iskenyt uudestaan kultasuoneen, mutta löytänyt siinä sivussa myös pari timanttia.

Tropical Freezen pelattavuus on sitä kuuluisaa parasta A-luokkaa. Hahmo on aina juuri siellä missä pelaaja haluaa sen olevan, kuten tasoloikissa sopii odottaa. Donkey Kongin ohjaustuntuma on kuitenkin erilainen kuin Nintendon toisella suhteellisen kuuluisalla tasoloikkasankarilla. Hahmon liikkeissä on tiettyä raskautta ja apinan liikkeet ovat mukavan omaleimaisia. Kunhan hahmoon saa kunnolla tuntumaa, niin pelaaminen alkaa maistua todella hyvältä.

Tiukoista kontrolleista ei kuitenkaan saa mitään irti ilman teräksen kovaa kenttäsuunnittelua. Retro onneksi hallitsee tämän puolen äärimmäisen hyvin. Alussa olin hieman huolissani siitä, että onko kehittäjillä riittänyt mielikuvitusta vielä toiseen tasoloikintaan, mutta huoleni osoittautuivat turhiksi. Kenttäsuunnittelussa tulee vastaan useampaan kertaan todella ilahduttavia hetkiä, eikä pelaaminen ole koskaan puuduttavaa. Hieman yllättäen yksittäiset kentät ovat melko pitkiä. Yhden kentän pelaamiseen kuluu noin kymmenen minuuttia, olettaen että ei kohtaa sen suurempia vaikeuksia.

Se on myös myönnettävä, että Tropical Freeze ei ole helppo peli. Päinvastoin. Se haastaa pelaajan jo ensimmäisestä maailmasta lähtien, eikä virheisiin ole paikoin varaa ollenkaan. Haaste on kuitenkin toteutettu todella reilusti ja hyvällä tavalla. Kun kuilut tulevat tutuiksi, niin pelaaja voi syyttää vain ja ainoastaan itseään. Usein tietää myös heti kuinka omaa suoritustaan voi parantaa ja miten haastavan kohdan pystyy nujertamaan. Vaikeuksien voittamisesta seuraava fiilis on melkoinen, ja vastaavaa kokee nykyään peleissä todella harvoin.

Pelaamista voi kuitenkin helpottaa Funky Kongin kaupan tarvikkeilla. Pelaajaa ei kuitenkaan työnnetä kaupan suuntaan, vaan tavaroiden ostaminen on täysin vapaaehtoista. Oikeastaan jokaiseen tilanteeseen löytyy apukeinoja, joten seinän noustessa liian korkeaksi, on apua saatavilla.

Chiquita ja kumppanit

Perusloikkimista tauotetaan sarjalle tuttuun tapaan kaivoskärryjen kyydissä taitettavien tasojen muodossa, mutta myös rakettitynnyrin avulla pääsee jälleen matkustamaan. Silloin tällöin ison apinan vanha tuttu Rambi-sarvikuono pääsee mukaan kuvioihin. Erikoisempia kenttiä on ripoteltu peruspelaamisen lomaan sopivaan tahtiin, joten ne eivät tule liian tutuiksi.

Kehittäjät ovat tuoneet seikkailuun mukaan isommankin joukon Kongien suvusta. Donkey Kongia avustavat niin Diddy kuin Dixiekin, mutta myös kärttyinen Cranky Kong. Lisähahmoilla on kaikilla omat erikoisuutensa. Diddyn avulla saa hyppyihin lisää pituutta, Dixien avulla pääsee korkeammalle ja Crankyn keppi puolestaan toimii kuin DuckTalesin Roope Ankalla konsanaan. Näistä kolmesta ehdottomasti hyödyllisin pelin ajan on Dixie, jonka poninhännän avulla saa hyppyihin lisää korkeutta, mutta myös pituutta. Uidessa se toimii myös todella näppäränä propellina.

Peliä voi pelata myös kaverin kanssa, mutta kaksinpeli on täyttä kaaosta, kuten odottaa saattaa. Kaksinpelissä toinen pelaaja ohjastaa Donkey Kongia ja toinen puolestaan yhtä apureista. Moninpelistä saa irti parit naurut, mutta mitään uutta ja ihmeellistä siinä ei ole. Samaa on nähty jo aiemmin tasohyppelyissä.

Ulkoasu ei revittele sen suuremmin Wii U:n tehoilla, mutta jälki on silti todella hurmaavaa. Alkuun visuaalit tuntuivat konservatiivisilta, mutta mitä enemmän peliä pelasi, sitä paremmalta näytti. Värit ovat kirkkaita, tekstuurit siistejä ja ulkoasu on muutenkin hiottu ja hyvin mietitty.

Peli on myös ahdettu täyteen hauskoja pieniä yksityiskohtia. Taustoilla makoilevat köynnökset liikkuvat, tylsistyessään Donkey nappaa käteen 3DS:n ja alkaa itsekin kuluttaa aikaa videopelien parissa. Kannattaa myös ihastella ainakin hetki hahmojen turkkeja.

Musiikeista vastaa tällä kertaa sarjan parissa aikaisemminkin työskennellyt David Wise ja herran sävellykset kuulostavat mainioilta. Tunnelmaa luodaan hienosti musiikin ja ulkoasun vuorovaikutuksella ja tunnelma heitteleekin kentästä riippuen mukavasti laidasta laitaan. Kaikki kappaleet ovat toimivia, mutta mikään ei noussut ainakaan ensimmäisellä pelikerralla ajattomaksi klassikoksi. Aika näyttää tapahtuuko tämä vielä.

Kylmä tropiikki

Kauniita taustoja ei kuitenkaan ehdi pelatessa liiemmin ihastella, koska meno on paikoin todella hektistä. Muiden pelaamista pääsee kuitenkin ihastelemaan videoiden muodossa. Pelaajat voivat ladata suorituksiaan leaderboardeille, joilla nopein pelaaja kipuaa korkeimmalle palkintopallille. Vaikka ei kiinnostaisi itse lähteä kokeilemaan kenttien pelaamista nopeusennätysten perässä, niin muiden suorituksia katselee silti mielellään. Mekaniikat pääsevät hienosti esiin kun joku osaa todella käyttää niitä. Jos välttämättä haluaa päästä jokaisessa kentässä nopeimpien pelaajien joukkoon, niin pelin parissa saa varmasti hikoilla melkoisen kauan. Kun katselin miten ”oikeat pelaajat peliä pelaavat, niin aloin vakavasti harkita pelaamisen vaihtamista koruompeluun.

Tropical Freeze ei kuitenkaan ole täydellinen paketti. Latausajat ovat paikoin yllättävän pitkiä. Taukojen aikana pyörivät animaatiot eivät myöskään ole niin sulavia kuin toivoisi. Retro ei myöskään ole keksinyt Wii U:n GamePadille sen suurempaa käyttöä. Näyttö on televisiolla pelattaessa täysin pimeänä. Peliä voi kuitenkin pelata ilman televisiota ja tämä toimii vallan näppärästi.

Retro on saanut mainetta Nintendon luottostudiona ja Tropical Freeze on poppoolta hieno taidonnäyte. Kehittäjät eivät keksi pyörää uudelleen, eivätkä ota sen suurempia riskejä, mutta hienon pelin he ovat saaneet aikaiseksi. Seuraavaksi tiimiltä näkisi tosin mielellään jonkin muun genren pelattavaa. *Köh* Metroid *Kröhöm*.

 

 

 

Lisää aiheesta

Mario vs. Donkey Kong: Mini-Land Mayhem (DS)

Donkey Kong Country Returns 3D (3DS)

Donkey Kong Country Returns (Wii)  

Mario vs. Donkey Kong 2: March of the Minis (DS) 

Lue myös

Battlefield 4: Second Assault DLC (PC, PS3, PS4, Xbox One, Xbox 360)

Fable Anniversary (PC, Xbox 360)

Rambo: The Video Game (PC, PS3, Xbox 360)

Super Mario Bros 3 VC (3DS, Wii U)

 

Keskustelu

Voin sanoa, että on rautainen peli. Pitääkin lähteä tästä lenkille välillä kun on tultu time attackia tahkottua niin, että sormiin sattuu.

On kyllä tosiaan hiotun oloinen peli, mutta itsellä on jäänyt vähän vähemmälle. Nämä tasohyppelyt on kuitenkin semmosia pelejä mitä pelataan perheen kanssa ja on auttamatta liian vaikea 6-vuotiaalle pojalle. Noh, onneksi on vielä iso kasa muitakin pelejä pelaamatta.

Mr. Crow,
Ei ole photoshoppia nähnytkään. Automaattinen galleriatyökalu vain ei aina tykkää taiteellisemmista layerikuvista.
-jok

DKC:t on olleet aina kingejä! Tekisi mieli hommata peli mutta en omista Wii U:ta :/

Muropaketin uusimmat