Ensituntumat Pentiment on vahvasti omaperäinen seikkailupeli – Obsidianin uutuus ei tosiaankaan ole koko kansan huvia
Kesäkuussa Xboxin ja Bethesdan esittelytilaisuudessa julkistettu Pentiment oli kymmenien pelien joukossa niitä harvoja valopilkkuja. Ei tosin varmasti monelle, sillä peliä kehittävä Josh Sawyer toteaa itsekin sen olevan niche-yleisölle suunnattu sydänprojekti. Sellainen peli, jota vielä muutama vuosi sitten ei olisi voinut edes kuvitella kehittävän.
Roolipelien parhaimmistosta vastanneen Obsidian Entertainmentin uusi projekti poikkeaa paitsi studion, myös Josh Sawyerin aiemmasta repertuaarista. Legendaarisella pelintekijällä on ollut näppinsä mukana genren kermaan luokiteltujen pelien – kuten Icewind Dalen, Neverwinter Nights 2:n, Fallout: New Vegasin sekä Pillars of Eternityn – parissa.
Pentiment on sen sijaan historiallinen seikkailupeli.
Kyseessä on lisäksi vain pienen, noin kolmentoista hengen kokoisen tiimin työstämä projekti, kun muu studio keskittyy muun muassa Groundediin, Avowediin ja The Outer Worlds 2:een. Sawyerille Pentiment on tosin hänen pelinkehityshistorian alusta lähtien pilvilinnoissa odotellut haave, joka on nyt viimein toteutumassa.
”Olen halunnut tehdä historiallisen pelin 1990-luvulta lähtien saavuttuani pelikehitykseen. Luulin sen olevan kuitenkin erilainen, mutta en tiennyt tarkalleen millainen se olisi. Viime vuosina julkaistut Night in the Woods, Oxenfree ja Mutazione auttoivat herättämään mielenkiinnon seikkailupelien suuntaan. Puhuin asiasta Feargus Urquhartin kanssa ja siitä se lähti liikkeelle”, Sawyer kertoi toimittajille järjestetyssä pressitilaisuudessa.
Kolme mainittua esimerkkipeliä eivät ole kuitenkaan syy Pentimentin lähestyvälle julkaisulle, vaan Xbox Game Pass. Sawyer kertoo, kuinka tällaista peliä olisi mahdoton myydä julkaisijalle, sillä kyseessä on nimenomaan niche-yleisölle suunnattu peli. Kukaan ei rahoittaisi tällaista peliä, eikä siinä olisi edes kaupallisesti mitään järkeä. Xbox Game Pass ei toimi kuitenkaan kuin perinteiset julkaisijat, vaan Netflixin, Viaplayn ja muiden suoratoistopalveluiden lailla sisältö ratkaisee. Ja erityisesti sisällön määrä. Pelialalla onkin puhuttu AA-pelien uudelleennoususta.
Pentiment ei ole kuitenkaan mikä tahansa peli, sillä historiallisena seikkailupelinä sillä ei ole juurikaan seuralaisia pelimaailmassa. Peli ei vain sijoitu tiettyyn aikaan historiassa, tai tässä tapauksessa 1500-luvun Ylä-Baijeriin, vaan se myös huokuu historiaa miljöön, taustojen, hahmojen ja tarinankerronnan osalta. Tekijät mainitsevat uskonpuhdistuksen, talonpoikaissodan ja Nikolaus Kopernikuksen aurinkokeskisen maailmankuvan olevan vahvasti läsnä pelin kerronnassa.
”1500-luvun alku tunnetaan levottomuuksien ja sosiaalisen muutoksen aikana, koska silloin käytiin uskonpuhdistukset ja talonpoikaissodat. Ensiksi mainittuun liitetään usein Martti Luther ennen kuin tämä siirtyi aatteesta sivummalle. [Pentimentin aikakausi] on mielenkiintoista aikaa sosiaalisen muutoksen kautta, minkä lisäksi myös painatuksella oli merkityksellinen rooli. [Talonpoikaissodan] kaksitoista artikkelia oli talonpoikien jakamia”, Sawyer kuvaili aikakautta.
”Halusin saada siivun elämästä ja keskittyä yhteen yhteisöön pitkän ajanjakson ajan. Tästä aikakaudesta on jäljellä paljon historiallista tietoa”, hän jatkoi.
Kehittäjät vakuuttavat tehneensä tutkimustyönsä huolella, mutta he ovat turvautuneet myös pelin kuvaaman aikakauden asiantuntijoihin niin käsikirjoitusten, historian kuin esimerkiksi keskiaikaisen lääketieteen osalta. Joitain poikkeuksia on myös tehty, jotta maailma olisi pelaajalle miellyttävämpi ja tunnelatauksista saataisiin tehtyä voimakkaampina. Esimerkkinä Sawyer nostaa pelin yhtenä tapahtumapaikkana toimivan luostarin.
”Ne on tuotu peliin historiallisesti melko tarkasti. Kyseessä on fiktiivinen luostari ja kaupunki, eivätkä luostarit enää tuolloin periaatteessa kirjoittaneet kirjoja enää käsin. Niitä oli silti olemassa, joten pystyimme hyödyntämään sitä pelissä. Vastaavasti tuplaluostarit olivat tuolloin jo todella harvinaisia, mutta niitä oli edelleen olemassa. Tarkoitan tällä siis sellaista luostaria, jossa munkit asuivat omalla puolellaan ja nunnat toisella, ja heillä oli omat erilliset yhteisöt saman luostarin sisällä. Miksi alue on jämähtänyt menneeseen?” Sawyer kertoi.
Termi ”pentiment” puolestaan, ja ennen kaikkea sen italialainen alkuperäissana ”pentimento”, tarkoittaa suomeksi katumusta. Sanalla on tosin kaksoismerkitys, sillä se on myös maalaus, jossa alkuperäisen maalauksen elementtejä on muutettu tai niiden päälle on maalattu jälkeenpäin. Usein joko poliittisista syistä tai painostuksesta.
Ja juuri tämä – yllättävää kyllä – tuntuu olevan Pentimentin ydin.
”Pentimento on meille tärkeä sekä historiallisena että kirjallisena terminä. Pelimme keskuksessa on taiteen rooli historiassa, ja kuinka historiaa peitellään ja löydetään uusiksi, kadotetaan ja löydetään taas kerran uusiksi. Ajanjakso ei ole myöskään kovin mieluisa ja silloin tapahtui paljon traagisia asioita, joten termin symbolisen merkityksen lisäksi sillä on myös emotionaalisia puolia”, Sawyer kertoi.
Toimittajille järjestetyssä tilaisuudessa ei itse asiassa nähty käytännössä lainkaan pelikuvaa Pentimentistä aiemmin julkaistun trailerin lisäksi. Siten myös tämä artikkeli on hieman toisenlainen kuin ennakoiden rakenteelta on odotettu. Pelikuvan sijaan kehittäjät halusivat keskittyä tilaisuudessa juuri historiallisten taustojen syventämiseen sekä pelin uniikkien piirteiden selittelyyn, mikä kertoo jo osaltaan Pentimentin hyvin omaperäisestä paikasta muiden pelien keskuudessa.
Pentiment on kuitenkin seikkailupeli, jossa on myös joitain roolipelillisiä elementtejä. Näihin lukeutuvat muun muassa päähenkilö Andreaksen taustat, jonka pelaaja voi valita mieleisekseen ja joita voi hyödyntää eri pulmien ratkaisussa. Tekijät tosin huomauttivat, ettei oma tausta ole aina välttämättä paras ratkaisu.
Andreas on älykäs taiteilija, joka ryhtyy selvittämään kylässään tapahtuvaa murhaa. Tarina kattaa 25 vuoden ajanjakson, joten murhatapaus ei tunnu selviävän ihan hetkeen. Miljöönä toimivat luostari ja tämän rinnalle rakennettu pieni kylä, jonka ympäristöä pelaajat pääsevät tutkimaan ja asukkaille keskustelemaan. Vuosien aikana muodostetaan myös ihmissuhteita, joita ylläpidetään muodossa tai toisessa. Vahvan historiallisesta taustasta huolimatta juonen kerrotaan olevan myrskyisä ja kiihkeä henkilökohtainen tarina.
Pelin ei myöskään kerrota olevan kovin haastava, vaan aiheesta huolimatta se on suunniteltu mahdollisimman monen ihmisen pelattavaksi – jopa pelejä entuudestaan pelaamattomille. Ohjaus onkin tehty mahdollisimman minimaaliseksi ja anteeksiantavaksi. Minipeleistä ei kannata puolestaan odottaa haastetta, vaan niillä pyritään luomaan enemmän tunnelmaa ja syventämään hahmoja. Tarina pysyy fokuksena.
Sitten kehittäjät siirtyivät keskustelemaan pelin fonteista, jolloin viimeistään pelin uniikkius alkoi nousta esiin. Trailerissa nähtävät keskustelut käydään fonteissa, jotka maallikon silmin muistuttavat wanhoilta. Konseptiartisti Hannah Kennedy avasi tosin fonttien ja ylipäätään pelin koko visuaalisen ilmeen mukailevan myöhäiskeskiaikaisia kirjamaalauksia ja varhaisia puupiirroksia, joiden vuoksi Pentiment näyttää juuri niin uniikilta.
Kyseessä ei ole kuitenkaan vain yksinkertainen fonttivalinta, vaan oma pelinsisäinen järjestelmä, josta esittelytilaisuus pitkälti koostui. Tekijät ovat pyrkineet jäljittelemaan musteen fyysisen tunteen peliin. Siksi ruudulle ilmaantuvat tekstit loihditaan sivallus kerrallaan – aivan kuten musteella kirjoittaessa – ja näkyvät alkuun kiiltävinä, mutta tummentuvat näiden imeytyessä digitaaliseen pergamenttiin. Hahmojen – tai pelin kuvitteellisten kirjureiden – tekemät virheet näkyvät myös tekstissä yliviivauksina ja muina virheinä. Vuosien edetessä teksti alkaa muuttua hiljalleen painetuksi, minkä ohella fontit edustavat samalla hahmoja, näiden taustoja ja tyylejä.
Taide on johtanut myös siihen, miksi Pentiment näyttää juuri siltä kuin se näyttää.
”Taidetyylissä luotettiin historiallisiin taiteilijoihin. Taiteesta katsottiin esimerkkejä niin sisustuksesta, asettelusta kuin yhteiskunnallisesta rakenteesta. Liber Chronicarum (Nürnbergin kronikka) oli tärkeä dokumentti sekä kuinka puupiirrokset toimivat. Samoin senaikaisista taideteoksista pystyimme katsomaan, kuinka maisemat piirretään ja miten kolmiulotteisuus toimii”, Kennedy sanoi.
Myös taidepuolta jouduttiin tutkimaan perusteellisesti. Tekijät lähettivät omat löydökset haalimilleen asiantuntijoille ja kävivät keskusteluja, olisiko kyseiset materiaalit tai vaatteet voinut olla käytössä pelin kuvaamana aikana.
”Me saimme idean päähämme ja pyrimme saamaan asiantuntijoilta vahvistuksen siitä, että sitä olisi realistista käyttää pelissä. Covid-pandemia vaikeutti jossain määrin matkustusta ja historiallisissa paikoissa käyntiä, joten valtaosa tutkimustyöstä tehtiin etänä. Teimme silti joitain matkoja katsomaan esimerkiksi jotain alkuperäistä kirjaa tai siinä käytettyä pigmenttiä”, Kennedy jatkoi.
Juuri Pentimentin omaperäinen ilme on herättänyt pelistä kiinnostuneiden mielenkiinnon, sillä se näyttää hyvin poikkeavalta. Tämä oli kehittäjien mukaan myös studion sisällä lopulta se niitti, jolla projekti saatiin ideatasolta eteenpäin kehitykseen. Pelin taide herätti kiinnostuksen ja sitä oli helppo alkaa myydä – aina Xbox Game Passiin saakka.
Ja tämä ennakko todisti hyvin sen, että peliä tuntuu olevan vaikea myydä myös pelaajille (tai edes toimittajille) muutoin kuin sen uniikin ilmeen kautta. Pelattavuuden sijaan tilaisuus keskittyi historiaan, taiteeseen, tutkimustyöhön ja fontteihin. Ja oikeastaan juuri nämä neljä tekijää herättivät ainakin allekirjoittaneen kiinnostuksen Pentimentiä kohtaan, kun peli ensimmäisen kerran julkistettiin.
Nämä ja Obsidian Entertainment.
Pentiment julkaistaan PC:lle ja Xbox-konsoleille 15. marraskuuta.
