F1 2015 (PC, PS4, Xbox One)
Tekijä: Codemasters Birmingham
Julkaisija: Codemasters
Testattu: PlayStation 4
Saatavilla: PC, Xbox One, PlayStation 4
Laitevaatimukset: PC Windows 7 tai uudempi, neliydinprosessori, 4 Gt muistia, AMD HD5770 / NVIDIA GTS450, DirectX 11 -näytönohjain, internet-yhteys, 20 Gt levytilaa
Pelaajia: 1, 2-? (internetissä)
Pelin kotisivu: http://www.formula1-game.com
Arvostelija: Matti Leinonen
Tie miehen sydämeen käy penkkiurheilun kautta. Sunnuntaisin ihmiset istuvat kirkossa ja formulafanit hiljentyvät telkkarin äärelle. Tämän virtuaalikuskin sapattivapaa venähti pidemmäksi kuin Häkkisellä, miten sujuu paluu? Tuleeko voittoja? Tienaako Bernie tarpeeksi karkkirahaa stoppareista? Onko Minttu Virtanen lisännyt Instagrammiin uusia kuvia? Missä on JJ?
Istutaan tuhnuisen V6-formulan rattiin ja katsotaan saammeko potkittua AMG-kuskit ykköspaikalta.
”Siitä on aikaa kun McLarenin auto on ollut palkintokorokkeella!”
Niin, sapattivapaani virtuaalivormuloista venähti yli 10 vuoden mittaiseksi. Viimeksi kun aktiivisemmin kilpailin, oli moottorina virtuaali-V10 ja alustana PS1 ja F1 Championship 2000. Silloin vielä F1 oli oikeaa kilvanajoa, autot näyttivät miehekkäiltä, moottorien mylvintä sai touhutipat roiskumaan ja feministit olivat käärmeissään grid girlien hameiden mitoista. Nykyformulat ovat kuitenkin pahemman kerran sääntö-suomettuneita. Ulkonäkö on kuin Pripyatissa syntyneellä mursulla, moottorit on käännetty naapurinmummojen autoista ja lajia vaivaa tuhat muuta ”mitä vittua oikeesti?” -sääntöjä.
F1 2015 heittää pelaajan keskelle tämän vuoden formulasirkusta. Jos viime kaudesta on jotain hampaankolossa, löytyy pelistä myös vuoden 2014 tallit ja kuljettajat, jopa edesmennyt Jules Bianchi, rauha hänen sielulleen. Valittavana on pikakisaa, nettipeliä, sekä vähäisimpänä muttei viimeisimpänä täysi kausi. Minkäänlaista uramoodia ei löydy, joka on melko harmittava miinus.
Vaikeustasoja sen sijaan piisaa kaikenlaisille kuljettajille. Helpoimmalla asetuksella auto pysyy kiltisti tiellä ja tekoäly ajaa radalla kuin karavaanarit Kehä 3:lla. Mitä korkeampi vaikeustaso, sitä haastavampaa pelaamisesta tulee. Ajoapuja voi itse kytkeä päälle/pois, miltä nyt vain sattuu tuntumaan. On luistonestoa, jarruapua, parasta ajolinjaa näyttävää viivaa ja niin edelleen.
Ronskina kuskina napsautin luistoneston heti kokonaan pois, vain jotta parin kierroksen jälkeen voin sen kytkeä taas hitusen isommalle, samalla kun korjailen auton kylkivaurioita liiallisen reunavallihalailun jälkeen. Sen isompiin vauriomallinnus ei taivukaan. Kylkiin voi hieman naarmua tulla ja spoilerit lähteä omille teilleen. Kovimmissa mälleissä saattaa jo rengas irrota, joka onkin keskeytyksen paikka.
Graafisesti ja äänellisesti tunnelma jaa melko vaisuksi. Autot on mallinnettu erinomaisesti, mutta äänet ovat suurimmaksi osaksi tympeää V6:n hurinaa ja varikolta satunnaisesti radioon huutavan tyypin toteamuksia. Parhaimmillaan fiilis on keinovalaistuksessa ajetuissa iltakisoissa.
”Alesi keskeyttää. Siihen purkautuivat Alesin paineet ja loput paineethan purkautuvatkin sitten illalla tyttöystävän kanssa hotellihuoneessa.”
Pastormaldonointi kesken kisan ei kannata. Muutama kylkikontakti kanssakilpailijoihin saa lippumiehet liputtamaan keltaista, ja kun destruction derbyä on nähty tarpeeksi, niin lipun väri vaihtuu mustaan. Suuresti romua ei radalle saa, Halpa-Hallin poistopäivien vauriomallinnus rajoittuu muutamista naarmuista irronneisiin siipiin ja renkaisiin.
Muista Codemastersin autoiluista tuttu Flashback-ominaisuus löytyy, pienellä pikakelauksella voi palata hetkeen ennen kolaria. Varikkopysähdystä varten voi etukäteen antaa varikkomiehistölle ohjeita, joko ohjaimella tai mikkiin huutamalla. Mikäs sen realistisempaa kuin rallienglannilla murjaista ”niid njyy tiers, pitting in nau” Ajon aikana kisainsinööri huutaa välillä PS4-ohjaimesta pientä väli-infoa tallikaverin sijoituksesta, säätilan muutoksista sekä varikon tapahtumista, jos toisen tallin varikkomiehistö valmistautuu pit stoppiin. Ja kerrottakoon, että vaikka käskin lotusmaiseen tapaan kisainsinööriä jättämään minut rauhaan, niin ei se perkele kuunnellu. Hyvä se on kesken aika-ajon viimeisen rutistuksen kertoa miten simulaattoriajot ovat merkittävästi poikkeavia tositilanteesta.
Absoluuttista formulointia kaipaavat masokisti-Mazzacanet on myös huomioitu. Pro Season –pelitila antaa haastavimmat vastustajat ja siirtää kuvakulman ainoaan oikeaan, eli kypärän sisälle. Ajoavuista ei tietoakaan ja niin aika-ajot kuin kisat ovat täysimittaisia. Mutkissa ei vedetä lappu lattiassa, vaan kaasupolkimen asentoa mitataan millimetrinkymmenyksen tarkasti. Jos autolle antaa liikaa lenkkaria, osoittaa keula yhtäkkiä kohti päintulevia kilpakumppaneita.
Sadekeli tuo kisoihin oman lisämausteensa. Kesken kiivaan kilpa-ajon iskevä Suomen kesä saa uinuviin varikkomiehiin vauhtia. Kuljettajienkin kuumotus kasvaa, kun Pirellien pito katoaa kuin mopopojat kaupan parkkipaikalta poliisin nähdessään.
”No VOI TURKASEN TULIMMAINEN, kerrassaan harmillista!”
Mutta miten paluu formulasirkukseen meni niinkuin omasta mielestä? Nihkeästi. Vertasin peliä viimeksi kunnolla pelaamaani formula-peliin, eli F1 Champ 2000:een, ja tunnelma ei yltänyt lähellekään samaan. PS1-aikana törsäsin julmettomasti aikaa Benettonin ja Jordanin ratissa, nauttien Mika-Mika-kahinoista. Viikonloppuisin hiljennyin isäukon kanssa seuraamaan kestääkö McLaren maaliin asti.
Graafisesti peli on mukavaa katseltavaa, äänet ovat… Formulasirkuksen ääniä, ja kisailu on parhaimmillaan todella tiukkaa. Tekoäly osaa antaa mukavan vastuksen, ja joskus jopa kolaroivat keskenään.
Mutta se ei riitä. Formula 1 on menettänyt ikävästi hohtoaan, niin oikeassa elämässä kuin virtuaaliradoilla. EA antoi aikoinaan pienen mahdollisuuden koskettaa F1-kuljettajan uraa F1 Challenge -pelissään, tosin vain hikisesti muutaman kauden ajan. Codemastersin, ja heidän erinomaiset Grid ja Dirt-pelit tuntien, olisin toivonut tähänkin jonkinlaista uramoodia. Codemastersin F1 2015:sta jää melko hikinen maku suuhun.
Nykypäivän formuloissa ainoa jännityksen aihe on kuka nappaa 3. sijan, minkä tekosyyn Räikkönen keksii paskalle kisalleen, ja mitä Iltalehden toimittaja keksii kirjoittaa Minttu Virtasesta.
Taidan kaivella wanhan kunnon PS1:n komeron perältä, palata niihin upeisiin Häkän ja Schumin välisiin kahinoihin ja katsella Arrow Emblemia, niin kuin silloin joskus.
Ennen kaikki oli paremmin.
Toinen mielipide (Xbox One)
On mukavaa, että virallinen Formula-peli ilmestyi tehokonsoleille. Sääli vain, että peli meni aika plörinäksi puutteineen ja ongelmineen. Yksinpelaavalle F1 näyttää reteästi kesoa, kun uratilaa ei tämän vuoden versiossa ole ja Classic-muotokin puuttuu. Uraan ja oman pilotin tekemiseen, sekä monen kauden ajamiseen, kun oli jo ehtinyt tottua, niin yhden kauden ja oikeiden kuskien valinnoista ei voi olla innoissaan. Vähän lohtua tuo tietty se, että mahkuja on valita joko meneillään oleva 2015 kausi, tai viime vuoden vastaava. Vaan eipähän mukana ole osien testailua ja niiden tuomaa etua mestaruuskahinaan. Kaudet ovat muutenkin tylsiä kisasta kisaan grindaamista asetusvalikoiden välissä.
Itse kisaaminen on kuitenkin saatu mallilleen. Se on jännää paahtaa Formulalla, kun tilanteet tulevat nopeasti ja refleksejä koetellaan. Ajomalli on hyvä ja pelistä saa myös haastavan ajoapuja karsimalla. Ulkoasusta voisi sen verran nipottaa, että kun on Project Carsia ja Forza 6:tta pelannut, niin Formulat jäävät hieman laimean näköisiksi. Samoin sää- ja valaistusefektit ovat aikaansa jäljessä.
Kun ei enää jaksa kisailla mestaruudesta yksin, niin jäljelle jää moninpeli, joka on ilkeän buginen jopa päivitysten jälkeen. Kisoista tippuu pois satunnaisesti ja varikolla käynti sekoittaa kierrosaikoja sen verran, että bugisuus nostaa kivasti vaikkapa seiskasijalle ajaneen kisan voittajaksi . Koko homma kruunaa mukavan herkkä verkkoviive.
Pari vuotta sitten toivoin, että F1-pelejä julkaistaisiin vähän aikaisemmssa vaiheessa vuotta, kun Formulakuume on korkealla. Niin kävi nyt, mistä henkinen peukku. Harmi vain, että tällä kertaa Codemasters palasi ajassa viisi vuotta taaksepäin ja F1 2010 -peliin, joka oli firman ensimmäinen F1-peli. Se oli hyvä pohja silloin, mutta ei oikein enää.
Viime vuonna ymmärsi vielä, että osa peleistä julkaistaan keskeneräisinä, taikka rampoina, mutta tänä vuonna on tullut jo muutama hyvä, oikeasti uutta sukupolvea edustava ajopeli. Project Cars ja Forza 6 vievät tänä vuonna avopyöräisten kilpureiden kisan mennen ja tullen. Ehkä ensi vuonna natsaa Koodimestareillakin, kun ainakin Forza pitää todennäköisesti välivuotta juhlien taas jollain musafestareilla.
Kalle Laakso
Lisää aiheesta
F1 Race Stars (PC, PS3, Xbox 360)
Wiikon wanha: Formula One Grand Prix
Katsotko Formula 1 -kilpailuja?
| Vastaus | Vastanneiden osuus tällä hetkellä |
|---|---|
| Aina! | |
| Usein | |
| Harvemmin | |
| En koskaan |
