Fantastic 4 (PS2, Xbox, GC, pc)

Vaikka Fantastic 4 onkin teoriassa elokuvalisenssin pohjalta suunniteltu, sen juoni on suurelta osin alkuperäistä materiaalia. Perusidea on kuitenkin sama. Ihmeneloset taistelee tohtori Victor von Doomia ja tämän mutanttiarmeijaa vastaan.

Kuten nimestä voi päätellä, pelaaja ohjaa Ihmenelosia. Käytössä on kumimaisesti venyvä Herra Fantastinen, vahva ja kivikova Möykky, itsensä supernovan kuumuudelle sytyttämään pystyvä Liekki ja Näkymätön nainen, joka osaa muuttaa itsensä näkymättömäksi ja jostain syystä käyttää energiaa varastoivia suojakilpiä. Koko ryhmä on harvoin käytössä, sillä useissa kentissä juoni jakaa nelikon pienempiin osiin. Pelaaja voi kuitenkin vaihdella käytössään olevien trikoosankarien välillä vapaasti.

Vaikka supersankarit vaihtuvat, pelimekaniikka ei. Kentästä toiseen peli on nopeasti puisevaksi muuttuvaa turpasaunaa, jossa vain vihollisten ulkonäkö ja maisemat erottavat kentät toisistaan. Normaalin nyrkinheilutuksen lisäksi jokaisella sankarilla on käytössään supervoimia, joihin tosin vaaditaan virraksi kosmista energiaa. Ilman säteilyvoimaa Liekki ei lepata, eikä Herra Fantastinen veny tavallista suurempiin suorituksiin.

Loputtoman oloisen sokkeloissa tetsauksen välissä pelaajat pääsevät ratkomaan pieniä minipelejä. Ympäristöstä löytyy hakkeroitavien tietokoneiden ja siirrettävien romupinojen kaltaisia esteitä, joita oikeat hahmot voivat hyödyntää. Puzzleja olisi kuitenkin saanut olla joko enemmän tai niistä olisi voinut tehdä haastavampia, jotta ne olisivat todella tuoneet vaihtelua pelin tempoon.

Yli siitä, missä aita on matalin

Jos pelin tarjoama toiminta ei juuri innosta, ei virikkeitä irtoa muustakaan toteutuksesta. Graafisesti peli muistuttaa lähinnä PlayStation 2:n julkaisupelejä vajaan viiden vuoden takaa. Kentistä löytyy jonkin verran tuhoutuvaa ympäristöä ja muita pieniä jippoja, mutta kokonaisuutena nykykoneilta odottaisi tässä vaiheessa jo paljon enemmän, varsinkin God of Warin kaltaisten mestariteosten jälkeen.

Kenttien välissä juonta kuljetetaan vaatimattoman oloisilla esimallinnetuilla animaatioilla, jotka tuovat mieleen 3D-animaattorien harjoitustyöt. Ainoana positiivisena yksityiskohtana elokuvan “tähdet” ovat raahautuneet norsunluutorneistaan nauhoittamaan elokuvaan jonkin verran puhetta, mutta muun toteutuksen puutteita ei näin pienillä keinoilla paikata.

Fantastic 4 on lopulta hyvin elokuvaesikuvansa kaltainen teos, toisin sanoen täysin turhanpäiväinen ja hetkessä unohdettava. Pelin ulkoasu on vaatimaton, pelattavuus toistaa itseään heti alkumetreiltä lähtien ja yleisvaikutelma on laimea. Peli väläyttelee hetkittäin potentiaalia, mutta ei pääse lähellekään lupaustensa lunastamista. Ellei syö, juo ja hengitä Ihmenelosia, peli kannattaa kiertää kaukaa ja sijoittaa pennosensa mainioon X-Men-peliin.