Final Fantasy: The 4 Heroes of Light (DS)
Tekijä: Matric Software/Square Enix
Julkaisija: Square Enix
Testattu: DS
Tulossa: DS
Pelaajia: 1
Pelin kotisivu: http://www.ff4heroes.com
Tero Lehtiniemi
Pitkään kaavoihinsa kangistuneena pysynyt japanilaisten roolipelien genre on viime aikoina ottanut päälle suoranaisen turbovaihteen. Lajityypin perinteisiä edustajia ei meinaa enää nähdä ollenkaan, mikä on sääli..
Reaaliaikaisten taistelusysteemien, ylenpalttisten helpotusten ja muun uutta yleisöä kosiskelevan meiningin keskellä olisi välistä kiva nähdä ihan puhdasta JRPG-meininkiäkin. Final Fantasy: The 4 Heroes of Light on juuri sitä, sekä hyvässä että pahassa.
The 4 Heroes of Lightin alun lähtökohdat eivät ensinnäkään voisi olla epäoriginellimmat. Neljä teini-ikäistä sankaria samasta kylästä, jotka kohtalo ajaa ensin yhteen ja sitten pelastamaan kotipitäjäänsä ja koko maailmaa. Porukasta löytyy niin tuittuileva prinsessa, vastuuta ja vaikeita päätöksiä pakeneva pojankloppi, uskollinen sotilas kuin se perinteinen innokas nuorimieskin.
Vaikka alun lähtökohdat ovatkin melko perinteiset, jo pelkästään hahmojen melko äärimmäiset persoonat johtavat toisinaan hiukan yllättäviin toimiin ja juonenkäänteisiin. Vaikka hahmojen tuittuilu ja niistä johtuvat ongelmat aluksi hieman pännivät, loppujen lopuksi epätasapainoisuuden luomaa yllätyksellisyyttä oppii arvostamaan.
Pelimekaniikka ei sekään voisi olla perinteisempi. 4 Heroes of Light jakaantuu esikuviaan kunnioittaen kolmeen osioon: luolastojen tutkimiseen, kaupunkien koluamiseen ja maailmankartalla samoilemiseen.
Luolastoissa ja maailmankartalla taistelut alkavat tyhjästä, joskin suurimman osan ajasta niiden määrä pysyy varsin kohtuullisena. Itse taistelut toimivat vuoropohjaisesti, ja valittu toiminta sekä hahmon nopeus määrittävät sen, missä järjestyksessä toimitaan. Hieman yllättävästi peli valitsee itse kohteet loitsuille ja hyökkäyksillä, mutta oli kyseessä kumpi vain, tekoäly hoitaa homman sen verran hyvin että mitään oikeaa harmia järjestelmästä ei aiheudu. Ellei kontrollin puutetta itsessään halua sellaiseksi laskea.
Ällösöpöläisten kuolinpäivä
Isopäiset, suorastaan hellyyttävän söpöt pelihahmot eivät ihan tee oikeutta sille, minkälainen kokemus oikein on luvassa. Nykymittapuulla The 4 Heroes of Light on vaikeustasoltaan suorastaan brutaali. Hahmot voivat kantaa mukanaan vain hieman päälle kymmentä esinettä kerrallaan, mukaan lukien niin aseet, loitsut kuin muutkin vastaavat. Tämä johtaa siihen, että inventaariomanagerointia saa harrastaa toisinaan kuin Dragon Questeissa konsanaan.
Tallennuspisteet on rajattu suurin piirtein yhteen per luolasto tai kaupunki, eikä maailmankartalla voi tallentaa ollenkaan. Lisäksi taistelut ovat vaikeita: uusille alueilla eksyessään vihollisten kanssa saa olla oikeasti varovainen, sillä hyvä osuma voi kellistää heiveröisemmän sankarin kertaiskulla.
Korkeahko vaikeustaso vielä korostuu crown-järjestelmän avulla. Crownit ovat The 4 Heroes of Lightin vastine Final Fantasyissä yleensä esitellylle job-järjestelmälle. Kruunua vaihtamalla sankarin ammatti muuttuu, ja tarjolla on perinteisten FF-hahmoluokkien lisäksi myös uusia tuttavuuksia, yhteensä yli kaksikymmentä erilaista. Kruunujen ja hahmojen kokemustason pitäminen ajan tasalla on etenemisen kannalta ensiarvoisen tärkeää,. Kokemusta ja jalokiviä joutuukin välistä keräämään ihan asioikseen, mutta vaikeustaso on aika pitkälle sidoksissa oikein valittuihin kruunuihin ja ominaisuuksiin.
Tämä kaikki ei kuitenkaan ihan täydellisesti välity pelaajalle, aluksi ei välttämättä ollenkaan. The 4 Heroes of Lightin tutoriaalijärjestelmä on nimittäin lievästi sanottuna puutteellinen. Tuntuu siltä, että pelin tekijät olisivat olettaneet että peliä pelaavat vain lajityypin veteraanit, mutta ulkoasu ja Final Fantasyn hohdokas nimi houkuttelevat sen pariin varmasti muitakin. Nykytilanteessa nämä ns. noviisit olisivat kirjaimellisesti kusessa ilman esimerkiksi GameFAQsin kaltaisia sivustoja.
The 4 Heroes of Lightiin voi suhtautua monella tavalla. Itse suhtauduin siihen liimautumalla kiinni käytännössä viikoksi. Sen hahmot ovat hyvin suunniteltuja, sitä on kiva katsella ja pelimekaniikka toimii inventaariomanagerointia lukuun ottamatta jouhevasti. Sen sinänsä perinteinen tarina on kerrottu mielenkiintoisesti useasta eri näkökulmasta, ja hahmojen edesottamuksia seuraa suurella mielenkiinnolla.
Ilmiselviin puutteisiin ei silti voi olla kiinnittämättä huomiota. Näin vaikea peli tarvitsisi ehdottomasti kunnon tutoriaalijärjestelmän. Lisäksi sen tapa jakaa neljän ydinsankarin ryhmä osiin ja iskeä näiden vierelle väliaikaisia apureita oltaisiin voi toteuttaa paremmin, esimerkiksi varoittamalla milloin arvon vieraileva tähti päättää pakata kimpsunsa ja kampsunsa lähtien täysi inventaario mukanaan astraalimatkalle tai vaikka äidin/vaimon/siskon luo.
Ristiriitaisista mielipiteistä huolimatta on kuitenkin myönnettävä, että viihdyin pelin parissa todella hyvin. Puutteistaan huolimatta se on kokonaisuutena mukaansa tempaava seikkailu, joka on ikävä kyllä suunnattu lähinnä lajityypin hc-kuluttajille. Kuten allekirjoittaneelle.
Lisää aiheesta
Dragon Quest: Sentinels of Starry Skies (DS)
Golden Sun: Dark Dawn -ennakko (DS)
Lue myös
Enslaved: Odyssey to the West (PS3, Xbox 360)
Medal of Honor (PC, PS3, Xbox 360)
Puzzle Quest 2 (DS, PC, Xbox 360)
Quantum Theory (PS3, Xbox 360)
