Gears of War 4 ylittää odotukset eeppisen viihdyttävällä räiskintäelämyksellään (PC, Xbox One)
Tekijä: The Coalition
Julkaisija: Microsoft Studios
Testattu: Xbox One, PC Windows 10, Intel Core i5 3570K 3.4 GHz, 16 Gt muistia, NVidia GTX 970
Saatavilla: PC, Xbox One
Laitevaatimukset: PC Windows 10 64Bit, Intel Core i5-3470 3,2Ghz, AMD FX-6300 tai vastaava, 8 gigatavua muistia, NVIDIA GTX 750 Ti, AMD Radeon HD 7850 tai parempi näytönohjain
Pelaajia: 1, 2 (samalla koneella), 2-10 (internetissä)
Pelin kotisivu: http://gearsofwar.com
Arvostelija: Juho Anttila
Kutsukaa vain vanhanaikaiseksi, mutta minä pidän muskeleista, isoista aseista ja häpeilemättömän äijäilevästä räiskintämenosta. Erityisesti Gears of War -sarjan kolme ensimmäistä peliä ovat tarjonneet tätä paremmin kuin juuri kukaan muu, joten odotukset neljännelle osalle olivat valmiiksi korkealla.
Gears of Warin arvo tunnetaan myös Microsoftilla, sillä sarjan uutukainen on nostettu näkyvästi Xbox Play Anywhere -kampanjan eturivin soihdunkantajien joukkoon. Mikä nimittäin sen mukavampaa kuin mahdollisuus päästä käsiksi peliin Xbox One -konsolin ohella myös kunnon teho-PC:llä. Pelistä vastaavalla uudella kehitysporukalla, The Coalitionilla, onkin ollut melkoinen määrä odotuksia täytettävänään.
Alkuperäinen Gears of War -tarina vietiin trilogian kolmannessa osassa päätökseen tavalla, josta jatkaminen vaatii hieman pään raapimista. Tarinan lopuksi Sera-planeetan pinnalta pyyhkäistiin niin Locustit kuin Lambentitkin. 25 vuotta alkuperäisen trilogian tapahtumia seuraava Gears of War 4 saakin rakentaa lähtöasetelmansa täysin uusiksi.
Lähtökohta tapahtumille on uudenlainen. Tutun Gears of War -sankari Marcus Fenixin poika J.D. Fenix on kyllästynyt ikävän totalitaristiseksi kääntyneen COG:n meininkeihin ja pyörii nyt niin sanottujen ulkopuolisten riveissä. COG:n tukikohtaan kohdistuva ryöstöretki uusien kavereiden, Delmont ”Del” Walkerin ja Kait Diazin kanssa pyöräyttää käyntiin tapahtumaketjun, jonka aikana nähdään niin kokonaan uusia vihollisia kuin myös vanhoja tuttuja suosikkeja.
Alussa kohdattavat robottivastustajat saavat vielä epäilemään, noinkohan The Coalitionin kutoma tarina pääsee edeltäjiensä tasolle, mutta kun tapahtumat käynnistyvät kunnolla, voi moiset epäilykset heittää suoraan romukoppaan. Luvassa on nimittäin viiden luvun verran huikeaa toimintaa, jota voi kuvata ehkä parhaiten lähes täydellisenä Gears of War -fanipalveluna.
Kukkuluuruu!
Gears of War muistetaan muun muassa pelinä, joka löi suojautumiseen perustuvan kuurupiiloräiskinnän läpi kunnolla. Tällä tarkoitetaan pelitapaa, jossa kenttä on pullollaan erilaisia esteitä, joiden taakse on hyvä piiloutua. Suojan takaa voi sitten kurkistella räimimään vihollisten suuntaan. Päättömän säntäilyn sisään pelaaminen onkin koostunut parhaimmillaan harkitusta siirtymisestä suojasta toiseen sekä taktisista liikkeistä vihollisen sivustaan.
Tämä ei toki tarkoita sitä, etteikö pelaaminen olisi vauhdikasta ja näyttävää. Gears of War 4:n kohdalla näin on ehkä enemmän kuin yhdessäkään aiemmassa sarjan pelissä. Tuttu peruspelaaminen on yhä ennallaan, mutta nyt peliä sotketaan uusilla tempuilla. Suojan takana kykkivän vihollisen voi nyt kiskaista suojan yli omalle puolelleen ja vihollisia voi myös yrittää taklata nurin suoraan liikkeestä.
Osa vihollisista on myös sen kaltaisia, että hengenlähtö on lähes välitön, jos ei muista pysyä jatkuvassa liikkeessä. Suojan takana kykkiminen ei juuri auta, jos ökkimörkiäinen hyppää suoraan niskaan kymmenen metrin päästä tai jos eliittivastustaja on saanut käsiinsä dropshotin, yhden pelin uusista aseista, jonka ampuman kranaatin voi pudottaa napin painalluksella suoraan suojautuneen vihollisen niskaan.
Moni suojautumisräiskintä muuttuu jossain vaiheessa itseään toistavaksi piilotteluksi. Gears of War 4 taistelee tylsistymistä vastaan aivan erinomaisella rytmityksellä. Jokaiseen kohtaamiseen tuodaan jotain uutta, oli kyse sitten uudesta vihollistyypistä, liikkumista vaikeuttavasta Windflare-myrskystä tai eeppisestä pomotaistelusta.
Välillä hengähdetään hetki ja nautitaan tunnelmasta ja dialogista. Koska kyse on Gears of Warista, tapahtumat ovat isollaan, mikä näkyy muutaman reilusti överiksi vedetyn toimintakohtauksen muodossa. En tahdo spoilata tarinan käänteitä, joten tyydyn toteamaan, että esimerkiksi pelin viimeisen näytöksen aikana homma vedetään siinä määrin isoksi, etten voinut olla virnistelemättä ääneen reaktiona ruudulla nähtyyn vyörytykseen.
Mikä parasta ja samalla nykyään rikollisen harvinaista, Gears of War 4 sisältää jaetun ruudun moninpelin. Kun toinen jaetun ruudun soihdunkantaja, Halo-sarja, luopui ominaisuudesta viimeisessä osassaan, on Gears of War 4 todellinen yhteistyöpeliharvinaisuus. Jo ennestäänkin loistava yksinpelikampanja muuttuu vielä paremmaksi kaverin kanssa samalta sohvalta koettuna, väheksymättä toisaalta myöskään verkkopohjaista yhteistyöpeliä.
Viimeinen linnoitus
Horde-pelimuoto, jossa pelaajat taistelevat yhdessä yhä vaikeammaksi muuttuvia vihollisaaltoja vastaan, on myös oleellinen osa Gears of War -kokemusta. Gears of War 4 esittelee Horde 3.0:n, vielä entistäkin vauhdikkaamman version tutusta teemasta. Horde 3.0 pitää sisällään pienempien viilausten ohella kaksi suurempaa uudistusta.
Ensimmäinen näistä uudistuksista esittelee viisi hahmoluokkaa. Insinöörillä, sotilaalla, tiedustelijalla, raskaalla sotilaalla ja tarkka-ampujalla on jokaisella omat vahvuutensa, joiden sujuva yhteispeli on ainoa realistinen tapa selvitä vaikeampien vaikeustasojen myöhemmistä vihollisaalloista. Hahmoluokat tuovat Hordeen kokonaan uuden taktisen tason ja vaihtelua, joka kannustaa palaamaan pelimuodon pariin yhä uudestaan.
Toinen merkittävä uudistus on fabricator, vekotin, jonka avulla on mahdollista rakentaa aseita, tykkitorneja ja muita puolustusvälineitä. Fabricator toimii energialla, jota kerätään kuolleilta vihollisilta, mikä pakottaa liikkumaan ympäri pelikenttää pelkän suojan takana odottelun sijaan. Myös fabricator kehittyy Horde-matsien aikana, mikä näkyy esimerkiksi vahvempina puolustusvälineinä ja laajempana asevalikoimana.
Fabricator, sen kehittäminen ja kerätyn energian käyttäminen järkevällä tavalla puolustuksen vahvistamiseksi nousee uudistuneen Horde-pelin määrääväksi teemaksi. Pelaajilla on paljon aiempaa enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, miten ja minkälaisilla apuvälineillä puolustuksensa rakentaa.
Horde on parhaimmillaan luonnollisesti aktiivisesti kommunikoivan kaveriporukan kesken, mutta pelimuoto on turkasen hauskaa myös satunnaisessa seurassa. Esimerkiksi ensimmäisen oman Horde-sessioni kävin pelkkää saksaa puhuvien tuntemattomien kanssa, mutta hauskaa riitti kuitenkin niin, että nukkumaanmeno myöhästyi ja seuraava työpäivä jouduttiinkin selviämään vahvan kahvin voimin.
Polttopalloa ja kukkulan kuningasta
Gears of War -sarja on tarjonnut perinteisesti myös vahvan valikoiman erilaisia kilpailullisia moninpelitiloja. Niin myös tällä kertaa. Listalta löytyy kahdeksan erilaista pelitilaa, joista valtaosa on toki ennestään tuttuja. Uutena esitellään Dodgeball, jossa jokaisella pelaajalla on vain yksi elämä. Kun vihollisen päästää päiviltä, herää kuitenkin jonossa ensimmäisenä oleva oman joukkueen henkensä menettänyt takaisin henkiin. Tarkkuutta vaaditaan, sillä tilanteet vaihtelevat pelimuodolle luonteenomaisesti hyvinkin nopeasti ja yksittäinen sankari voi parhaimmillaan kääntää epätoivoiseltakin näyttävän tilanteen päälaelleen.
Kaikille Gears of Warin moninpelitiloille on tunnusomaista melkoisen nopea tempo. Toki suojautuminen tekee pelaamisesta erilaista kuin perinteisemmistä FPS-moninpeleistä, mutta jos odottaa pärjäävänsä varovaisella suojan takaa tarkkailemisella, kerjää vain pääosumaa haulikosta. Mainittu Gnasher-haulikko on muuten yhä kruunaamaton kuningas lähietäisyydellä tapahtuvissa kohtaamisissa ja kuolema ”ukemin jälkeen haulikolla naamaan”-metodilla lienee yhä yleisin tapa päästä hengestään Gears of Warin moninpelissä.
Sekä kilpailulliseen moninpeliin että Hordeen haetaan jatkuvuutta keräilykorteilla, joilla avataan uusia kykybonuksia, kokemuspisteillä palkittavia tavoitteita sekä visuaalisia muokkauksia. Kortteja ostetaan krediiteillä, joita kertyy pelissä pärjäämällä, mutta niihin saa myös halutessaan upotettua runsain mitoin oikeaa rahaa. Se maksakoon, kuka tahtoo, sillä kilpailullisessa moninpelissä rahalla ei kuitenkaan saa ostettua itselleen epäreilua etua ja Horde-pelissä nähtävät kykybonukset hyödyntävät joka tapauksessa koko tiimiä.
Gears of War 4:n moninpelitarjonta on kokonaisuudessaan kiitettävän monipuolinen. Toki kilpailullinen moninpeli on omalla tavallaan yksipuolista verrattaessa vaikkapa Battlefield-sarjan massiivisiin taisteluihin, mutta pienimuotoisemman adrenaliiniräiskeen ystävät saavat kulutettua sen parissa takuulla kymmeniä tunteja kyllästymättä. Horde-peli edustaa puolestaan lähes parasta yhteistyöpelattavaa, mitä markkinoilta löytyy.
Maistuisiko Gears of War 4 PC:llä?
Gears of War 4 on myös Xbox Play Anywhere -konseptin tulenkantaja. Toisin kuin Forza Horizon 3:n kohdalla kävi, tällä kertaa tekniikka toimi moitteettomasti alusta saakka. Gears of War 4 näyttää hyvältä ja pyörii komeasti myös Xbox One:lla, mutta PC:llä peli puhkeaa todella kukkaan.
Kun kaikki grafiikkasäätimet on väännetty kaakkoon ja ruudunpäivitysnopeus pysyy silti lähes poikkeuksetta 60 fps:n tuntumassa, voidaan aidosti puhua todella näyttävästi ja eeppisestä pelikokemuksesta. Kuten Xbox Play Anywhere -konseptiin kuuluu, pelin saa molemmille alustoille samalla hinnalla ja tallennukset siirtyvät muutamassa hetkessä PC:ltä Xbox One:lle ja takaisin. Lisäksi yhteispeli eri alustojen välillä on mahdollistettu, mikä on tietenkin hieno kehityssuunta. Itse aloitin kampanjan Xbox One:lla ja siirryin puolessa välissä PC:lle. Moninpeliä olen puolestaan pelannut vuoron perään molemmilla alustoilla. Hauskaa on riittänyt, alustasta riippumatta.
Tähän tiivistyykin se, miten hyvin The Coalition on onnistunut tekemään kunniaa Epic Gamesin luomalle perustalle. Täytettävät saappaat ovat olleet kiistatta suuret, mutta Gears of War 4 selviää haasteesta loistavasti.
Etsitkö eeppistä ja viihdyttävää tarinapohjaista räiskintäpelikokemusta? Gears of War 4:n kampanja, nautti sen sitten yksin tai kaverin kanssa, on yksi vuoden parhaista. Maistuuko vauhdikas moninpeliräiskintä? Kilpailu on huikean kovaa, mutta Gears of War 4 nousee silti laajan joukon kärkipäähän. Tykkäätkö mukavasta yhteistyöräiskinnästä? Horde 3.0 on mitä todennäköisimmin paras vastaus tarpeeseesi.
Kun kaikki tämä kääräistään teknisesti lähes virheettömään pakettiin, on pakko myöntää The Coalitionin onnistuneen paitsi vastaamaan odotuksiin, myös ylittämään ne. Gears of War 4 on vähintään yhtä hyvä peli kuin alkuperäisen trilogian klassikkoteokset ja se on kuulkaa kova saavutus.
Lisää aiheesta
Gears of War Ultimate Edition jättää yksinpelaajan kylmäksi (PC)
Gears of War Ultimate Edition (Xbox One)
