Ghost Recon: Future Soldier (PC, PS3, Xbox 360)

30.05.2012 16:30 | Heikki Takala

Tekijä: Ubisoft
Julkaisija: Ubisoft
Testattu: Xbox 360
Saatavilla: PC, PlayStation 3, Xbox 360
Minimilaitevaatimukset: Windows XP/Vista/7 , Intel Pentium D 3.0 Ghz, 1GB RAM, 256 MB DirectX yhteensopiva näytönohjain, 25 GB
Pelaajia: 1, -2 (samalla koneella), 2-8 (internetissä)
Pelin kotisivu: http://ghost-recon.ubi.com
Arvostelija: Heikki Takala

 

Ubisoft on mieltynyt päivittämään pelisarjojaan. Edellinen äärimmäisen muodonmuutoksen läpikäynyt pelisarja oli toista vuotta sitten ilmestynyt Splinter Cell, nyt vuorossa on Ghost Recon. Vaikka uusia osia ei kutsuta rebooteiksi, ne silti ovat sitä. Ainakin siinä mielessä että vanhat ratkaisut ovat saaneet tehdä rutosti tilaa uusille. Näin myös myös Ghost Reconissa, joka muistuttaa enää hyvin vähän sarjan edellistä peliä, Advanced Warfighter 2:ta.

Ensin huonot uutiset: Ghost Recon on käynyt läpi monen karsastaman virtaviivaistuksen. Tiimin asemoiminen on enää muisto vain, eikä kasvillisuuden sekaan piilouduta lainkaan. Eteenpäin edetään lähinnä suojasta suojaan ryntäämällä, ja taisteluja lähestytään pääasiassa erilaisten laitteiden avulla tetsaamisen sijaan. Ja sitten hyvät uutiset: uudistukset toimivat ilman moitteen sijaa.

Future Soldier sijoittuu nimensä mukaisesti jonnekin lähitulevaisuuteen, joka on täynnä mitä mielikuvituksellisinta teknologiaa. Sotilaat on varustettu muun muassa häiveviitoilla, jotka muuttavat heidät käytännössä näkymättömiksi. Arsenaaliin kuuluu myös aurinkolasit joilla näkee seinien läpi, sekä taskussa kulkeva robotti jolla on helppo tiedustella maasto ennen etenemistä.

Syyt sodankäynnille ovat silti samat. Yhdysvallat havaitsee valtavan aselastin liikkuvan pitkin Lähi-itää. Paikalle lähetetyt tiedustelijat saavat surmansa räjähdyksessä, mistä suivaantuneena hallitus pistää parhaat miehensä selvittämään kuka aseita raahaa ja minne. Siinäpä juoni oikeastaan oli.

Ghost Recon tekee tietoisen ja virkistävän valinnan kerronnan suhteen. Se etäännyttää sotilaiden persoonallisuudet sekä turhat poliittiset jorinat täysin modernin sodankäynnin rattaista, ja keskittyy ainoastaan olennaiseen. 30K, Ghost Lead Pepper ja Kozak jonka roolin pelaaja omaksuu, ovat ainoastaan instrumentteja, teknologian näytellessä pelin pääosaa. Ja se tekee erinomaisen roolisuorituksen.

Ennen keppejä ja kiviä

Future Soldierin kampanja vie sotilaat aina pimeästi Afrikasta pohjoiseen Siperiaan, ja sieltä suoraan itänaapurin takapihalle Moskovaan. Siinä sivussa käväistään jos jonkinlaisissa miljöissä, joista kenties mielenkiintoisin on loppupään vankilapako. Jokainen kenttä tuntuu tuoreelta ympäristönsä ja tavoitteidensa puolesta, ja ne ovat oiva tekosyy käyttää kaikki hienoja kikkoja, joita tulevaisuuden sotilaat ovat teknologian kautta saaneet haltuunsa.

Kuten sanottua, Future Soldier on paljon enemmän toiminta- kuin taktiikkapeli. Tämä ei kuitenkaan tarkoita yksinkertaisuutta. Hetken pelaamisen jälkeen on helppo ymmärtää miksi ryhmän käskytys on jätetty pois. Niin viholliset kuin omat ovat kerrankin fiksuja, ja suunpielet kääntyvät nopeasti ylöspäin tekoälyn toimintaa seuratessa. Kaikenlaiset surmansyöksyt niin omien kuin vihollisten puolelta ovat kuin muisto vain, ja tiimi etenee kohti tavoitettaan käytännössä aina järkevästi. Se pysyy pääasiassa jatkuvasti suojan takana, ja keskittyy tekemään yhtä asiaa kerrallaan kunnes sille määrätään nimenomainen kohde. Useammin kuin kerran huomasin tekoälyn tekevän järkevämpiä siirtoja kuin minä itse. Toisin kuin yleensä tämänkaltaisissa peleissä, kaverit joutuivat myös jatkuvasti kampeamaan ylös urheaa ihmispelaajaa.

Käskytystä ei ole silti täysin unohdettu. Tekoälylle voi maalata eri kohteita ja määrätä prioriteetteja vihollisten joukosta. Pääasiallinen tarkoitus tälle on esimerkiksi kevyet konekiväärit, tai vain vihollisen huomion puoleen vetäminen, jotta yksi aaveista pääsee koukkaamaan selustaan. Helpoiten maalailu tapahtuu taivaalla lentävällä droidilla, jonka avulla on helppoa saada kokonaiskuva tulevasta taistelusta, tai suunnitella oikea reitti hälytyksiä välttääkseen.

Lähes kaikki pelin tehtävistä voi pelata läpi aiheuttamatta hälytyksiä, vaikka tietyissä ennalta määrätyissä kohdissa tulitaistelu onkin pakollista. Häiveeseen auttaa näkymättömäksi tekevä viitta, joka on ovela keksintö. Viitta aktivoituu sotilaiden säilyessä hetken paikoillaan, ja pysyy aktiivisena hiipiessä. Autuaaksi tekevä se ei silti ole. Vihollisilla on täysin yli-inhimillinen näkö, eivätkä aaveetkaan ole turvassa enää viidentoista metrin päässä. Hiljainen eteneminen tapahtuu pääasiassa äänenvaimentimen ja synkronoitujen laukausten turvin. Synkronoiduissa laukauksissa Kozak maalaa neljä kohdetta, jotka aaveet ampuvat samanaikaisesti. Oikein suunniteltuna synkronoitujen laukausten turvin on mahdollista suorittaa useampikin tehtävistä täysin piilossa, ja se on virkistävä lähestymistapa räiskimisen sijaan.

Räiskyttelyä ei ole silti unohdettu. Ne jotka haluavat ottaa yhteen mano-a-mano voivat tehdä niin. Future Soldier tarjoilee työkalut tähänkin taktiikkaan. Arsenaali on aina vapaasti valittavissa ennen tehtävää, sekä kustomoitavissa aina liipasimesta lähtien. Erikoisempiin aseisiin kuuluvat sensorikranaatit, jotka merkkaavat kaikki välittömässä läheisyydessä olevat viholliset. Samaa asiaa ajavat X-Ray-lasit, joilla viholliset näkee myös seinien ja esteiden läpi.

Suoraviivainen toiminta on miltei yhtä palkitsevaa kuin hiipiminen. Tämä ei ole vähiten onnistuneen äänimaailman, silmää hivelevien grafiikoiden sekä korkean vaikeusasteen ansiota. Vihollinen osaa motittaa pelaajan armottomasti nurkkaan ja koukata sivusta viimeistelemään työn. Tulitaistelut ovat jatkuvaa suojasta toiseen sinkoilua, eikä paikalle jäämiseen ole koskaan aikaa.

Jos jotain nipotusta pitää kuitenkin etsiä, on se ehkä vihollisen maalaaminen. Ei sinänsä etteikö tämä toimisi, se toimii liian hyvin. Hankalimmista taisteluista selviää yksinkertaisesti leijumalla droidilla taivaalla ja maalailemalla kohteita. Tekoäly on äärimmäisen tarkka tähtääjä sille päälle sattuessaan, ja ylivoimaisetkin tilanteet kääntyvät nopeasti aaveiden hyväksi. Tilannetta tasoittaa hieman se että vastapuoli saa eräässä vaiheessa käpäliinsä saman tekniikan kuin aaveet, muttei vielä tarpeeksi. Olisin suonut että jotkut tehtävistä olisi pitänyt suorittaa ilman mitään apuja. Nyt näin tapahtuu vain yhdessä tehtävässä, mutta sitä olisi saanut näkyä enemmänkin.

Ehkä suurin naputuksen aihe syntyykin Future Soldierin tekniikasta. Kun kaikkia työkaluja oppii käyttämään tehokkaasti, veteran-vaikeustaso muuttuu liian helpoksi. Räiskinnän veteraaneille olisikin suositeltavaa ottaa suoraan elite-vaikeustaso, jossa ollaan tosissaan liikenteessä laaki ja vainaa -meiningillä. Tämä on kuitenkin melko pieni napinan aihe muuten loistavassa kampanjassa.

Mukana myös moninpeli

Koska arvostelua ei suoritettu lopullisella koodilla, moninpeliä ei päästy arvioimaan. Future Soldier sisältää kuitenkin täysiverisen moninpelin, sekä co-op kampanjan. En osaa arvioida minkälainen kokemus kampanja on kavereiden kanssa, mutta on vaikea uskoa että se ainakaan huononisi. Mutuiluna arvioisin että vaikeusaste tuskin kuitenkaan on sama kuin yksinpelissä, sillä neljän kokenutta pelaajaa pyyhkisi vihollisilla lattioita aivan liian helposti.

Guerillaa sen sijaan päästiin kokeilemaan jaetulla ruudulla. Kyseessä on periaatteessa horde-pelimuoto, jossa kamppaillaan aalto aallolta vaikeutuvia vihollisia vastaan. Yllätyksiä pelimuoto ei juuri tarjonnut, mutta se vaikutti silti addiktoivalta. Pelaajat saavat aalto aallon jälkeen käyttöönsä uusia työkaluja, sekä rakentavat tukikohdan puolustusta pikkuhiljaa vahvemmaksi.
Kahdestaan ei kuitenkaan vielä pitkälle päästy, varsinkaan kun kanssapelaajan kokemus rajoittui käytännössä Tekkenin ränkyttämiseen kymmenen vuotta sitten, sekä Heavy Rainin katselemiseen.

Mutta pelkästään Future Soldierin yksinpeli on lähes peukun arvoinen suoritus. Se on äärimmäisen tasapainoinen sekoitus toimintaa ja hiippailua, ja mikä parasta, kummatkin lähestymistavat ovat täysin mahdollisia eikä kumpaakaan suosita toista enempää. Tulevaisuuden aseet ovat tarpeeksi mielikuvituksellisia erottaakseen kampanjan muista räiskyttelyistä, mutta ne ovat silti tarpeeksi tuttuja etteivät realistisen sodan ystävät vieraannu, kenties yhtä robottia lukuun ottamatta, joka on kuin suoraan Hideo Kojiman märästä unesta. Ghost Recon: Future Soldier on erinomainen reboot sarjalle, ja herättää sen henkiin aivan uudella tavalla.

 

Toinen mielipide (Xbox 360)

Odotin uutta Ghost Reconia innokkaasti. Kaikki pelistä etukäteen julkaistu tieto vaikutti ihan asialliselta. Allekirjoittaneelle on yksi peli maailmassa, mitä olen pelannut ihan tosissani lähes kaikin tavoin miten peliä voi vain käsitellä, ja se peli oli Ghost Recon Island Thunder. Yksikään muu peli, tai pelisarja ei ole koskaan kolahtanut niin kovaa ja sitä tuli pelattua – paljon.

Kauas on Ghost Recon -sarja matkannut alkuperäisistä peleistään. Se ei ole pelin huonoin asia, mutta  tämä alkuperäisfiiliksistä kauas karkaamisen huomaa hieman harmillisesti lähes kaikessa. Yksinpeli ei ole minulle ollut koskaan Ghost Reconin paras juttu, ei edes kokemuksen kannalta. Tuleehan ne pelattua, mutta kiksejä niistä en koskaan saanut. Future Soldierin yksinpelin kanssa kävi juurikin noin.

Puolessa välissä kampanjaa peli alkoi jo aavistuksen verran puuduttamaan, vaikka jokainen kenttä toikin muassaan myös vaihtelua. Mutta kun kaikki taktiikka- ja komennuselementit oli karsittu pois, niin käteen ei jäänyt juurikaan Ghost Reconia itseään. Yksinpelikampanjaa voi verrata lähes jokaiseen nykyajan toimintasotapeliin.

Entäs moninpeli? Minulle se on ollut aina Ghost Reconeissa Se Juttu. Niinhän siinä kävi nytkin. Peliajasta leijonanosa kului nettitantereilla eikä loppua näy vieläkään, kunhan vain Ubisoft saisi oudot lagi- ja serveriongelmat kuriin. Moninpelin toimiessa meno on kuitenkin kivaa vaihtelua FPS-peleille ja pelin kolme hahmoluokkaa ovat sopivan erilaisia, tuoden nettiin vahvuuksien että heikkouksiensa ansiosta hieman taktiikkaakin.

Erityismaininta pitää antaa Gunsmith-ominaisuudelle, mikä nousee isoon ja merkitsevään osaan varsinkin moninpelissä. Oman hahmon leveleiden noustessa saa aina muutaman attachments-pisteen, millä saa aseisiinsa hommattua tähtäimiä, lippaita, piippuja, liipasimia yms. Vaihtoehtoja eri variaatioihin on Ubisoftin väittämän mukaan yli 20 miljoonaa, joten tämä on myös asefanaatikoille eräänlainen märkäuni. Eri kombinaatiot aseista ovat jo pienilläkin vaihteluilla riittävän erilaisia, joten testailua se vaatii – ja lisävarustepisteitä kuluu.

Kokonaisuudessaan Ghost Recon Future Soldier on hyvä laatupeli. Yksinpeli ei juurikaan lämmittänyt, vaikka olihan se ihan jees. Puolivälissä kampanjaa siirryin jo moninpelin pariin, pelasin yhden hahmon maksimileveleille ja palasin pelaamaan kampanjan loppuun. Ongelmistaan huolimatta moninpeli on ollut pelin parasta antia, ja toivottavasti Ubi julkaisee ainakin lisää karttoja. Uusista pelimuodoistakaan ei olisi haittaa.

Mutta sen verran kauas on Future Soldier mennyt alkuperäisestä Ghost Reconista, että voi jo puhua lähes eri pelistä. En tosin vertailisi pelisarjan uudempiakaan osia Future Soldieriin. Lähes kaikki on pistetty uusiksi, ja lähes kaikkea on karsittu, minkä myötä on syntynyt miellyttävä, mutta erittäin yksinkertainen ja helposti lähestyttävä kokonaisuus. Toivoisin kuitenkin Ubisoftin tuovan  meille Ghost Recon -veteraaneille myös alkuperäisempää Ghost Recon -kokemusta, sitä mitä nykyiset Ghost Reconit eivät tunnu enää arvostavan.

Kalle Laakso

 

Lue myös

Alter Ego (PC)

Bloodforge (Xbox 360)

Civilization V: Gods & Kings -ennakko (PC, Mac)

Diablo III (Mac, PC)

Max Payne 3 (PC, PS3, Xbox 360)

Prototype 2 (PS3, Xbox 360)

Sniper Elite V2 (PC, PS3, Xbox 360)

Torchlight II -ennakko (Mac, PC)

Ys: Oath at Felghana (PC)

Muropaketin uusimmat