Gradius V (PS3)

Tekijä: Treasure
Julkaisija: Konami
Testattu: PlayStation 3
Saatavilla:  PlayStation 2, PlayStation 3
Pelaajia: 1, 2 (samalla koneella)
Muuta: ladattava peli, hinta 9,95€
Pelin kotisivu:http://www.konami.jp/products/gra5_ps2/
Arvostelija: Eric Hartin

Konami kulkee jälleen teitä tuntemattomia. Tällä kertaa sentään peli on hyvä, joskin uudelleenlämmittelyn uudelleenjulkaisu PlayStation 3:lle on aika hämmentävä veto.

Alkujaan PlayStation 2:lle 11 vuotta sitten julkaistu Gradius V oli joutsenlaulu kunniakkaalle sarjalle. Tuolloin peliä ei kehittänyt mikään Konamin sisäinen tiimi, vaan taustalla hääräsi Ikaruga-pelistä tuttu Treasure. Ja kuten Ikarugan kohdalla, Treasure pisti parastaan luodakseen jotain tuttua ja samalla uutta.

Toisin kuin Treasuren muiden pelien kanssa, Gradius V ei sisällä oikeastaan mitään ihmeellisempiä muutoksia skrollaavan räiskinnän genreen. Siinä ei ole sen enempää polariteettikikkoja kuin ropelluksista tuttuja kokemuspisteitäkään.

Päinvastoin: räiskintä noudattaa suhteellisen orjallisesti jo 80-luvulla syntyneitä sarjan perinteitä. Suurin ero edeltäjiin on silkka spektaakkeli: erinäisiä mieleen jääviä pomovastuksia piisaa aimo läjät, ja joskus niitä pistetään pinoon monia peräkanaa. Noin muuten kaava ja tavoitteet ovat samat: ammu kaikki, mikä liikkuu ja väistä kaikki se, mitä et voi ampua.

Sarjan helpoin, mutta…

Gradius V on ehkä sarjan helpoin peli, paristakin syystä. Pelaajaa ei tällä kertaa esimerkiksi lähetetä kuollessa kentän alkuun. Toisekseen jokaisen kentän alussa pystyy keräämään itselleen lisäaseita helposti, eikä pelaaja joudu kuin harvoin tilanteeseen, jossa hän joutuu sinnittelemään pelkällä perusaluksella. Näitä helpotuksia kompensoidaan tosi ruudulla vilisevän tavaran määrällä. Ja kun skrollaavista räiskinnöistä puhutaan, on helppokin räiskintä silti suhteellisen haastava verrattuna moneen muuhun genreen. Kuolemilta ei voi välttyä.

V loistaa sarjan muihin versioihin verrattuna etenkin viimeistelyssä ja hiomisessa. Vaikka teos on 11 vuotta vanha, on graafinen tyyli säilynyt erinomaisesti. Moottori ei yskähtele kertaakaan, vaikka ruutu olisi täynnä asteroideja ja niiden sirpaleita. Jos pelaaja mokaa, se tuntuu omalta syyltä eikä pelin halpamaisuudelta. Peli toimi erinomaisesti jo PS2-aikoina ja vaikka PS3-versio on selkeästi vain emuloitu versio PS2-pelistä, toimii se aivan yhtä hyvin kuin alkuperäinen versio.

Genren superfanit varmasti omistavat Gradius V:n jo, mutta sitä voi varauksetta suositella myös niille, joita genre ei normaalisti juuri kiinnostaisi. Samalla tämä lienee sarjan joutsenlaulu, sillä Konamilta tuskin kannattaa enää toivoa jatkoa, ellei mahdollisia Gradius-teemaisia hedelmäpelejä lasketa.