Guild Wars 2: Heart of Thorns (Mac, PC)
Tekijä: ArenaNet
Julkaisija: ArenaNet
Testattu: PC Windows 10, Intel Core i5-4670K, 16 Gt keskusmuistia, GeForce GTX 970
Saatavilla: Mac, PC
Laitevaatimukset: Nopea tuplaydinprosessori, 4 Gt muistia, Radeon HD 5570 512 Mt, aktiivinen nettiyhteys, 25 Gt levytilaa
Pelaajia: tuhansia
Muuta: laajennus MMO-nettiseikkailuun, vaatii alkuperäisen pelin, hinta 45-100 euroa
Pelin kotisivu: http://heartofthorns.guildwars2.com/
Arvostelija: Miikka Lehtonen
ArenaNetin Guild Wars 2 on ehtinyt jo ihan kunnioitettavaan ikään, sillä pelin julkaisusta on kulunut aikaa jo kolme vuotta. Noiden vuosien aikana peliin on julkaistu useita sisältöpäivityksiä, kaikki ilmaiseksi.
Nyt on kuitenkin toinen ääni kellossa, sillä Guild Wars 2 on saanut ensimmäisen maksullisen laajennuksensa. Odotukset ovat siis korkeammalla kuin ennen.
Guild Wars 2 oli ilmestyessään monilla tavoin innovatiivinen ja erilainen MMO. Monen muun pelin tuntuessa keskittyvän lähinnä siihen end game -sisältöönsä, eli kaikkeen siihen, mitä tehdään sitten level capissa, Guild Wars 2:n kehittäjät halusivat tehdä matkasta sinne pelin pääasian.
Niinpä suuri maailma olikin ahdettu aivan täpötäyteen kaikenlaista tekemistä. Tehtäviä, eventtejä, hyppelypuzzleja, nähtäviä maisemia ja ties mitä muuta. Sisällön määrä oli hillitön. Kolikon vastapuolella siellä end gamessa ei sitten ollutkaan niin hirveästi tekemistä.
Tätä ongelmaa on korjailtu vuosien varrella niin sanotun living storyn avulla. Muutaman kuukauden välein ilmestyneet tarinat ovat vieneet pelaajia outoihin paikkoihin ja hämmentävien tapahtumien keskipisteelle. Eihän se taso nyt ole päätä huimannut, mutta kun hintalapussa lukee pyöreä nolla, kuka valittaisi?
Vähän eri ääni on kellossa, kun hintalapussa seisookin 44.99 euroa, kuten Heart of Thornsissa. Moisen hintalapun myötä on syytä jo odottaa kaikenlaista. Ja kyllähän siinä sisältöä ihan kivasti onkin, mutta laadun kanssa on vähän niin ja näin.
Welcome to the jungle
Heart of Thorns on laajennus, joka on suunniteltu aktiivisille Guild Wars 2:n pelaajille. Niille, jotka ovat jauhaneet peliä kärsivällisesti kuukaudesta ja vuodesta toiseen. Niille, joiden hahmot ovat jo 80. tasolla ja joilla on kiltakavereita ja muuta peliseuraa. Tämän huomaa esimerkiksi siitä, että lisälevyn sisältö on suunniteltu 80. tason hahmot mielessä.
Kukin vanha hahmoluokka saa uuden, 80. tasolla avattavan specializationin, eli käytännössä uuden asetyypin ja pelityylin avaavan erikoistumisen. Hero pointien avulla avattavat uudet kyvyt ovat hahmosta riippuen joko ihan kivoja tai suorastaan yliampuvan tehokkaita, joten uutta ruutia tulee ainakin useimpien lahkeisiin.
Jos taas haluaa aloittaa puhtaalta pöydältä, tarjolla on uusi hahmoluokka, revenant. Revenantit ovat lähitaistelussa viihtyviä sotureita, jotka pukeutuvat raskaisiin panssareihin ja kutsuvat avukseen muinaisia legendaaristen sotureiden henkiä. Näin tekemällä revenant voi käytännössä valita lennosta, haluaako olla tankki, parantaja vai kahta erilaista asekykyä painottava DPS-tyyppi.
Betavaiheen aikana revenantteja tuunattiin kovasti ja tuloksena onkin hahmo, joka ei ole varsinkaan uusiin eliittierikoistumisiin verrattuna mitenkään erityisen tehokas saati rikkinäinen. Ainakaan hyvässä mielessä, sillä bugeja revenanteissa kyllä riittää. On todella hauskaa, että jos vihollinen seisoo vähän ylempänä tai alempana kuin pelaajan oma hahmo, suuri osa revenantin AOE-pohjaisista kyvyistä ei yksinkertaisesti osu tähän.
Toki paljon muutakin pienempää (tai mieltymyksistä riippuen ehkä vähän suurempaa) on tarjolla. Miten olisi vaikka MOBA-henkinen PVP-pelitila, jossa pelaajat juoksentelevat tappamassa tekoälyn lantsareita, keräämässä resursseja ja sitten ottamassa turpaansa jampoilta, jotka ovat varusteiltaan ja taidoiltaan kuin eri galaksista itseen verrattuna. Jaa, vai oliko tuo viimeinen sittenkin vain minun ongelmani?
Se pelin suuri uusi juttu on kuitenkin uusi pelialue, tai oikeammin neljä sellaista. Neljästä palasesta koostuva viidakkoalue sisältää tekemistä vain ja ainoastaan 80. tason hahmoille. Living storyn henkisesti kerrotussa tarinassa pelaajat johtavat hyvien tyyppien liittoumaa muinaista lohikäärmettä ja tämän kasvizombien armeijaa vastaan.
Kuten Vietnam jo aikanaan opetti, viidakko voi olla aika tyly paikka.
We’ve got trees and grinds
Erikoisena ratkaisuna viidakosta ei löydy lainkaan niitä Guild Wars 2:n niin sanottuja questeja, eli niitä sydämiä, joita täytetään tekemällä erilaisia pieniä tehtäviä ja aktiviteetteja erilaisille tahoille. Niiden tilalla on eräänlainen jatkuva sota. Vuorokauden aikojen vaihtuessa liittouma ja kasvit ovat vuoroin hyökkäys- ja puolustusasemissa. Öisin pelaajat puolustavat hampaat irvessä päivisin tienattuja alueita ja linnakeita, päivisin taas yrittävät pönkittää niitä.
Käytännössä tämä tapahtuu tietenkin tekemällä niitä samoja muutamia eventejä uudelleen ja uudelleen. Saatetaan NPC:itä tukikohtaan, kalibroidaan puolustuksia tappamalla hirviöitä, kuulustellaan vangiksi jääneitä viidakon asukkeja ja hups, sitten onkin yö. Niskaan vyöryy kamalina laumoina kovia vihollisia ja koska suuri osa pelaajista on tässä kohtaa lähtenyt muualle, kaikki vaivalla tienatut alueet menetetään. Toista niin monta kertaa kuin jaksat.
Syytä olisi myös jaksaa, sillä vaikka Heart of Thorns ei nosta Guild Wars 2:n levelikattoa mihinkään, se lisää 80. tason hahmoille uuden progressiotavan. Mastery-kyvyt keskittyvät viidakkoon ja siellä tehtäviin aktiviteetteihin, sillä masteryn avulla pelaajat oppivat muun muassa lentämään liiturien avulla, pomppimaan sienten päältä taivaisiin, puhumaan viidakkoa asuttaville sammakkomiehille ja popsimaan viidakossa kasvavia buffisieniä. Mahdollisuuksia, tai oikeammin vaatimuksia, riittää paljon.
Viidakko on hämmentävän vertikaalinen paikka, sillä maan kamara kumpuilee hyvin voimakkaasti. Sen alla on tunneliverkostoa, päällä puiden runkojen ympärillä kiermurtelevia siltoja ja kaiken kattona vielä paksua latvakasvustoa, jossa voi myös seikkailla. Alueella liikkuminen on aluksi täyttä tuskaa, kun kartalla sadan metrin päässä olevaan paikkaan pääseminen voi vaatia kilometrien koukkauksen sivureittejä pitkin.
Masterya kerätään tietenkin grindaamalla niin maan perusteellisesti. Ensin pitäisi tienata mastery-pisteitä, joilla kykyjä ostetaan. Paitsi että ennen kuin ne voi ostaa, ne pitää avata yksi kerrallaan grindaamalla eeppisiä määriä kokemuspisteitä. Ja näin on todellakin pakko tehdä, sillä tarinassa eteneminen on useaan kertaan sidottu kiinni kykyihin, jotka löytyvät jostain uuden progressiopuun syövereistä.
Ongelmaa pahentaa se, että Guild Wars 2 on todellakin tehty porukoille. Vaikka eventit skaalautuvat pelaajamäärän mukaan, suuren osan ajasta pitäisi olla kasassa vähintään ryhmän kokoinen porukka, jotta ei tule vain turpaan loputtomasti. Yksinäisen on edes hankala liikkua viidakossa, kun yllättäen vastaan tulee joku perusmosa, joka wipeää sankarin muutamassa sekunnissa.
Kokemus onkin turhauttava. Toivotaan, että alueella on tarpeeksi pelaajia, jotta voi tehdä eventejä. Sitten toistetaan niitä samoja muutamia eventejä pienten kokemuspistepalkintojen toivossa ja yritetään avata uusia mastery-juttuja, jotta voi taas edetä tarinassa askeleen tai pari.
En halua takaisin viidakkoon
Itse veivasin Heart of Thornsia pari viikkoa ja se riitti. Oma aikanaan aktiivinen ja suuri kiltani on vuosien varrella hajonnut maailman tuuliin ja se on vähän tyhjä arpa, sillä miltei kaikki Heart of Thornsin sisältö on suunniteltu joko tarkoituksellisesti ja spesifisesti ryhmille, tai ainakin käytännössä pelaajaporukoille.
Rehellisesti sanoen olisin odottanut siltä ensimmäiseltä maksulliselta lisäriltä vähän enemmän kuin pelkkää hirvittävää grindaamista joko suoraan pelaajan naamalle heitettynä tai vähän naamioituna.
Parhaimmillaan Heart of Thorns tarjoilee hyviäkin hetkiä, mutta niiden väliin mahtuu aivan liikaa puurtamista ja toistoa, jotta kokemuksesta jäisi hyvä mieli. Jos on itse vähän eri tilanteessa ja on omistautunut Guild Wars 2 -elämäntyylille, kokemuksesta todennäköisesti saa paljon enemmän irti. Minun perspektiivistäni niistä huippuhetkistä pitää kuitenkin maksaa aivan liian kova hinta — sekä kirjaimellisesti että vertauskuvallisesti.
Lisää aiheesta
Guild Wars: Eye of the North (PC)
Guild Wars: The Complete Collection (PC)
