Uusimmat

Guns, Gore & Cannoli (Mac, PC)

23.06.2015 16:15 Pekka Leinonen

Tekijä: Crazy Monkey Studios, Claeys Brothers
Julkaisija: Crazy Monkey Studios
Testattu: PC Windows 7 64-bit, i-7 4770k, Geforce GTX 770, 16 Gt muistia
Saatavilla: Mac, PC
Laitevaatimukset: PC Windows XP tai uudempi, Intelin 13-suorin tai vastaava, 4 Gt muistia, 5 Gt levytilaa
Pelaajia: 1, 2-4 (lähiverkossa)
Muuta: Ladattava peli, hinta 10 euroa (Steam)
Pelin kotisivu: http://gunsgorecannoli.com
Arvostelija: Pekka Leinonen

 

1920-luku oli hienoa aikaa jenkeissä. Ainakin alamaailman hämärähemmoille. Kieltolaki mahdollisti mafian nousun useimpien kaupunkien todelliseksi hallitsijaksi. Pimeä viina virtasi salakapakoissa. Miehetkin osasivat vielä pukeutua ja tupakkaa sai polttaa missä huvitti.

Guns, Gore & Cannolli on tribuutti Metal Slugin kaltaisille 2D-räiskeille. Mutta seisooko se omilla  jaloillaan? Kyllä seisoo!

Al Dente

Vinnie Cannoli on mafiaperheen toimeenpanija, jolle lyödään hoidettavaksi kaikki likaisimmat hommat. Tällä kertaa hänet lähetetään pahamaineiseen Thugtowniin pelastamaan Frankie, perheen luottomies. Mutta eihän Vinnie pääse edes satamaan, hän asiat menevät pahasti pieleen. Verenhimoiset zombiet valtaavat purtilon ennen kuin rotatkaan ehtivät sitä hylätä. Tämä ei sankariamme juuri haittaa. Keikka mikä keikka ja se hoidetaan, vaikka vastassa olisi helvetin armeijat. Juoni on vähän mitäänsanomaton, mutta tappamaanhan tänne on tultu eikä lätisemään turhia.

Taas on siis kyse pelistä, jossa on zombeja. Kyllä, taas vaihteeksi niitä iänikuisia zombeja. Jos sen voi hyväksyä, on kyse hyvinkin virkistävästä räiskeestä. Myöhemmin vastaan kyllä tulee ihan tavallisia gangstereita ja kliseisiä armeijajehuja, jotka vasta vaarallisia ovatkin kaasukranaatteineen. Vihollisten vaihtelua on tarpeeksi ja niiden tekoäly on yllättävän hyvää. Kenttiä ei voi vain juosta läpi, sillä vihut seuraavat vaikka maailman tappiin asti, sitten ollaankin ennemmin tai myöhemmin motissa ja kohta pusketaan horsmaa.

Siellä missä on vihollisia, on myös aseita. Repertuaaria riittää kiitettävästi kuudesti laukeavasta vanhaan kunnon Tommy guniin (joka ei muuten jumita!) haulikoihin, liekinheittimiin, sinkoihin ja suosikkiini salamapyssyyn, joka käristää niin viemärissä kuin kadulla. Unohtamatta elintärkeintä kranaatteja sekä Molotovin koktaileja. Uudet aseet pitävät näennäisesti samaa kaavaa toistavat kentät tuoreina, eikä kyllästymään ehdi. Oikeastaan mitään ei ehdi ajatellakaan, sillä porukkaa pukkaa päälle koko ajan kuin jaossa olisi ilmaisia ämpäreitä. Ja toiseksi, peli on pelattu läpi parissa tunnissa, ellei vaikeustasoa väännä kaakkoon. Kuoleman korjatessa continueita ei lasketa ja checkpoint on lähellä, yleensä ensiapupakkauksina toimivian cannoli-paketin luona.

Graafinen ulkoasu on pirun hieno. Ympäristöissä on tarpeeksi vaihtelua. Piirrettyjä maisemia, räjähdyksiä veren lentoa ja leviäviä päitä katselee mielellään. Äänimaailmaan on kiinnitetty erityistä huomiota. Vinnien kommentit ovat hauskoja, mutta toistavat pian itseään. Musiikki kuulostaa 20-luvulta revityltä, mikä tietysti sopii pelin henkeen.

Capiche?

Jos Metal Slugit iskevät tai muuten vain kaipaa armotonta murhaamista, niin Guns on oiva valinta. Vaikka kokemus on lyhyt ja yhdeltä istumalta läpi, niin on ehkä hyvä, ettei hommaa ole venytetty suotta niin, että se alkaisi maistumaan puulta.  Suosittelen vahvasti, että peliä pelaa ohjaimen kanssa. Sitä minulla tietysti ei ollut, mutta ei näppäimistökään tunnin totuttelun jälkeen tuntunut mahdottomalta tapaukselta, koska kerran lopputekstitkin sain pyörimään.

Jos sattuu järjestämään lanit, niin lähiverkkoon saa mukaan maksimissaan kolme kaveria. Mikäs sen lystikkäämpää kuin päästää porukalta ilmoja pihalle porukalla.

Eli ei muuta kuin se pimeä pullo pois ja Thompsoni käteen. Poika, on aika tappaa taas.

 

 

Lisää aiheesta

Code Name: S.T.E.A.M (3DS)

Dirty Bomb -ennakko (PC)

Helldivers (PS3, PS4, PS Vita)

How to Survive: Storm Warning Edition (PS4, Xbox One)

Not A Hero (PC)

State of Decay Year One Survival Edition (PC, Xbox One)