IL-2 Sturmovik: Cliffs of Dover (PC)

21.05.2011 15:03 | Jukka O. Kauppinen

Tekijä: 1C Maddox Games
Julkaisija: Ubisoft
Testattu: Windows 7, Intel Core i5 3,4 GHz, 8 Gt muistia, GeForce GTX285
Saatavilla: PC
Laitevaatimukset: Windows 7 / Vista / XP, 2,0 Ghz:n Intel Dual-Core tai AMD Athlon X2 3800+, 2 Gt muistia, 10 Gt kiintolevytilaa, 512 Mt:n näytönohjain
Pelaajia: 1, 2-128 (internetissä)
Pelin kotisivu: http://il2sturmovik.ubi.com/cliffs-of-dover
Arvostelija: Jukka O. Kauppinen

Venäläinen 1C: Maddox Games on ollut viimeisen vuosikymmenen ajan lentosimulaattoritaivaan kruunattu tähti. Vuonna 2001 ilmestynyt IL-2 Sturmovik oli se rajapyykki, joka toi lentosimulaattorit uudelle vuosituhannelle ja nykyaikaan, lyöden pöytään upeat grafiikat, maistuvat lentomallit ja häikäisevän laadukkaan annoksen ilmasotaa.

Firman seuraavaa simulaattoria, joka ottaisi selvän pesäeron alkuperäisteokseen, on kuitenkin saatu odottaa pienoinen ikuisuus. IL-2: Cliffs of Dover laskeutui lopulta virtuaalilentäjien työpöydille, tarjoten ison annoksen yllätyksiä. Osa positiivisia, osa vähemmän.

Ensin hieman historiaa

Venäläisen 1C: Maddox Gamesin kehittämät IL-2 Sturmovik -sarjan simulaattorit nousivat 2000-luvun alusta kuin supernova lentosimulaattorien synkkenevälle iltataivaalle, puhkien uutta henkeä koko peligenreen. Sen monet lisälevyt ja jatko-osat, ei vähäisimpänä Suomen ilmasodan suurelle pelimaailmalle rysäyttänyt Forgotten Battles, ovat edelleen sitä peruskauraa, jota virtuaalilentäjät hankaavat päivittäin niin itsekseen kuin verkossa.

IL-2 Sturmovik: Forgotten Battles – 2003

Alkujaan IL-2 keskittyi yksinomaan itärintaman ilmasotaan, mutta simulaattoria laajennettiin sittemmin myös länsirintamalle ja Tyynenmeren sotanäyttämölle. Itsenäisenä julkaistu Pacific Fighters oli alkujaan lisälevy, josta tehtiin sitten kokonainen peli. Se oli myös se peli, josta aktiivinen modaaja Luthier nousi Maddox Gamesin uudeksi johtomieheksi ja pelituottajaksi, kun Oleg Maddox siirtyi pois pelialalta.

Mikään helppo projekti Cliffs ei kuitenkaan ole ollut, sillä sen piti alkujaan ilmestyä jo vuonna vuonna 2006. Miettikääpä sitä. Ja sitä, että miten monta kertaa simu on luultavasti tehty uusiksi sen jälkeen. Alkujaan Storm of War: Battle of Britain -nimellä tunnettu peli oli välillä täydellisessä limbossa, kun 1C oli tiettävästi jopa pistänyt välit ja julkaisusopimuksen poikki Ubisoftin kanssa. Firmat kuitenkin palasivat lopulta yhteen, vaikkakin uusi liitto ei ole ollut täysin ongelmaton nytkään.

Kaiken odottamisen ja simukansan kaipauksen lopputulos on kuitenkin nyt täällä, lopultakin. Voinee väittää, että siitä muodostui vuosien mittaan todellinen Graalin malja, teos jonka perään haikailulle on vetänyt vertoja vain Falcon 4:n odottelu.

Lopputulos ei vain ole ihan sitä, mitä odotettiin. Teknologisena taidonnäytteenä ja elämyssimulaattorina teos on häikäisevän upea. Sitä ei voi kiistää. Simulaattorin lentomallit, tuntuma ja rakkaudella rakennetut lentolaitteet ovat pikkutarkempia ja käsinkosketeltavampia kuin mikään missään aikaisemmin.

Mutta.

Tuhma britti kiusaa kaunista Focke-Wulfia :(

Lontoo Lofte 7:n läpi nähtynä

Ajallisesti ja sisällöllisesti Cliffs of Dover kuvaa yhtä toisen maailmansodan suurista käännekohdista. On kohtalokas kesä 1940. Saksan armeijat ovat murskanneet vastustajansa perusteellisesti. Norja, Tanska, Hollanti, Belgia ja vuotta 1918 niin suloisesti ajatellen myös Ranska on valloitettu. Wehrmacht on parkkeerannut nauttimaan lomasta, punaviinistä ja ranskalaisista juutoista Englannin kanaalin rannoille. Tästä jos vielä pääsisi yli, niin vot, kyllä Aatua naurattaisi. Yli ei kuitenkaan pääse noin vain, ei ainakaan ilman ilmaherruutta. Niinpä Luftwaffen täytyy ensi töikseen nujertaa Kuninkaalliset ilmavoimat, vasta sitten aloitetaan joukkojen kuljetus kapean kanaalin yli.

Tästä lähtökohdasta käynnistyi kesällä 1940 taistelu, jota kutsutaan taisteluksi Britanniasta, Battle of Britain. Monien elokuvien, kuten Battle of Britain (1969) ja Pilviin piirretty (2001), sekä videopelien näyttämönä toiminut taistelu oli jättiläisten yhteenotto, jonka viimeiset näytökset esitettiin vasta vuonna 1945, kun viimeiset V-aseet iskeytyivät Britanniaan.

Höpsö Heinkel harhaili Hurrikaanien metsästysmaille.

Massiivisimmillaan kesän ja syksyn aikana Kanaalin ja Britannian taivas täyttyi satojen saksalaisten lentokoneiden muodostelmista, jota saattoivat sadat hävittäjät, satojen brittikoneiden noustessa torjuntaan. Giganttisia yhteenottoja sävyttivät tietysti myös lukemattomat pienemmät kohtaukset. Yksinäisten koneiden iskut vihollisen lentokentille, brittipommittajien lennot mannermaalle, tiedustelukoneet, meripelastustoiminta, syöksypommittajien iskut Brittien tutkiin, kanaalissa seilaavien saattueiden jahtaaminen, saksalaisten freie jagd -metsästyslennot olivat myös palasia valtavasta ilmojen sotapalapelistä. Ja Lontoon taivasta täplittävät mustan ristin pilvet, ilmatorjunnan hattaroiden, saattohävittäjien ja torjuntahävittäjien valtaisana balettina.

Kaikki tämä löytyy tavalla tai toisella myös Cliffs of Doverista. Valitettavasti usein väkinäisesti ja kertakäyttöisesti toteutettuna.

Simulaattori ilman peliä

Yksi asia on Cliffsissä pielessä ja pahasti. Lentosimulaattorista puuttuu peli.

IL-2-sarjan vanhemmissa simuissa oli paikoitellen huvittava, joskus hämmentäväkin mutta enimmäkseen oivallinen dynaaminen kampanjatehtävien generaattori. Tehtävät luotiin sotatilanteen mukaan ja vaikka toistoa olikin, niin oli vaihteluakin. Vaikka esimerkiksi Forgotten Battlesissa suomalainen ilmailuhistoriapuristi näki punaista, kun Blenheimit pommittivat venäläiskoukkoja Viron alueella, niin mitä siitä, se nyt oli pientä höpsöttelyä. Tarinoita vanhoissa Ileissä ollut, vaan jokainen rakensi ne omassa päässään, tapahtumien ja statistiikan mukaisesti.

Heidän tähtäimessään Lontoo. Minun tähtäimessäni Henkseli.

Cliffissä sen sijaan on kaksi valmista kampanjaa. Kaksi. Yksi per puoli. Valmiiksi käsikirjoitettuina ja skriptattuina. Dynaamisuutta? Tilanteiden vaihtelua? Yllätyksiä. Älkää nyt höpöjä puhuko. Kaikki se, mikä teki vanhojen IL-2:ten kampanjoista hyvää ja huonoa, on jätetty täysin pois. Täysin.

Kaikki on kuin teatteriesityksen koreografiasta. Omat ja vihollisen koneet lentävät ennaltamääriteltyjä reittejään, joista poiketaan vasta kun pelaaja hölmöilee paikalle kavereineen. Määrääkö tehtävänanto lentoreitin tuonne? No, lennänpä mieluummin tänne, kun äsken tehtävää ensimmäistä kertaa kokeillessani näin, että viholliset tulevat tuolta, niin ehdin niiden kimppuun aikaisemmin.

Lisäksi kampanjat ovat niin sanoakseni hirveät. Brittipilotille on kirjoitettu todella nolo tarina, jonka tapahtumat eivät liity millään tapaa lennettyihin tehtäviin. Ammuit alas saksalaisen tiedustelukoneen ja palasit kentälle siipimiehesi kanssa. Oho, käsikirjoituksen mukaan siipimiehesi törmäsikin sakuun ja nyt komentaja antaa satikutia.

Myöskään mitään tilastoja lennoista ei anneta, eikä saksalaislentäjälle ei ole edes tarinaa, vain sarja historiasta ammentavia tehtäviä. Milloin niissä jahdataan brittejä, milloin suojataan hävittäjäpommittajia tai pommareita.

Nyt oikeasti. Paremmin rakennettuja ja kiinnostavampia kampanjoita oli jo 80-luvun simuissa, vaikka tehtäviin onkin yritetty luoda monipuolisuutta niin, etteivät ne ole jatkuvia ”sakupommarit tuloo” tai ”suojaa Stukia” -ketjutuksia. Yksinpelitehtävissäkään ei ole paljoa kehumista, mutta generoiduissa ilmataisteluissa sentään voi maistella kiitettävän monipuolisesti eri koneita ja nauttia luotoisen Euroopan maisemista täysin sydämin. Silti tämäkään osio ei yllä vanhemman IL2-sarjan pikatehtävägeneraattorin tasolle. Miksei?

Jumankaut noita taisteluja. Vielä jos olisi keikkuva hydrauliikkatuoli, niin täydellistä. Ilmataistelujen kiihko ja huuma on jokseenkin uskomatonta. Sanoisin, että koin ensimmäisen kerran offline-simussa sen ahaaaaa! -elämyksen, mitä mm. aavikolla lentäneet saksalaislentäjät kertovat muistelmissaan, kun vedetään niin että vihollinen häviää nokan alle ja sitten ammutaan. Jep, tähtäämiseen riittää keltainen moottorinpeltikin.

Sauvaa vedetään niin että valotähtäinkin on kadonnut. Mersu saa osumia oikeaan siivenjuureen.

Ja sama toistepäin.

Tuntuukin, että pitkän ja tuskallisen kehitysvaiheen aikana perusteknologiaa on tehty todellakin viimeisen päälle huolella, useamman kertaa. Sen sijaan käyttöliittymä ja pelilliset ominaisuudet ovat jääneet sivuseikoiksi. Arvelin lentäjäveljilleni, että olisikohan 1C Gamesillä väki vaihtunut niinkin paljon, että aiempien IL-2-simujen UI- ja kampanjasuunnittelijat olisivat jossain vaiheessa häippäisseet. Onko tuottajaporras havahtunut kampanjapuolen tarpeisiin vasta loppumetreillä? Muutoin en osaa selittää näin suuria puutteita.

Lopputulos on se, että yksinpelinä Cliffs of Dover tarjoaa tällä hetkellä vain rajoitetusti hupia. Kampanjat sujahtavat ohi lentokonepornoilun merkeissä ja pikatehtävillä voi ottaa jonkin verran tuntumaa eri koneisiin, tai sitten vain nautiskella lentämisestä ja maisemista. Mutta vanhempien IL-2-simujen kaltaista pitkään viihdyttävää yksinpeliviihdettä ei ole tarjolla. Vielä.

Myös konevalikoima voi olla joillekin hienoinen pettymys. Alkuperäisen IL-2-sarjan huipentumassa, IL-2: 1946:ssa, kasattiin yhteen kaikki alkuperäisen IL-2-:n rungolle tehdyt simulaattorit, laajennukset ja päivityksillä tehdyt koneet, sekä lyötiin kaupan päälle vielä yksi annos uutta sisältöä ja ominaisuuksia. Räplättävänä olikin lopulta useita satoja koneita, siis ihan lennettävä. Cliffsissä koneita on kolmisenkymmentä.

Tämä on täysin ymmärrettävää, sillä peli kuvaa kesää 1940. KESÄÄ 1940. Ei toista maailmansotaa, EI Euroopan sotanäyttämöä 1939-1946. Eikä tuolloin lennetty sen enempää Focke-Wulf 190:llä kuin P-51:llä Lisää koneita ja karttoja saadaan myöhemmin, väittämän mukaan ensimmäiseksi Pohjois-Afrikan taisteluista. Ehkäpä tuolloin peliin olisi tehty myös kunnon dynaaminen kampanja.

Ja muistetaan nyt silti, kyllä konevalikoima on silti kiva ja monipuolinen. Tarjolla on hauskoja koneita lennettäväksi, muutamia harvinaisuuksia ja sokerina tietysti italiaiskoneet. Nam.

Hurri savuttaa.

Steam kurkkii

Pelissä on yksi pikkujuttu, joka vaikuttaa olevan joillekin iso ongelma. Se nimittäin käyttää Steam-palvelua kopiosuojauksena. Myös hyllyversiona.

Joillekin Steam on kuin vakoiluohjelma ja CIA:n (vaiko avaruusolentojen?) ajatustenlukulaite. Melkoista höpöhöpöä ja vainoharhaisuuttahan se on, vaikka en ymmärrä sen enempää myöskään superfoodisteja tai 911/kuulento-salaliittohörhöjäkään. Steam nyt vain on helvetin hyvä väline hoitamaan niin pelin jakelua, päivityksiä kuin suojaustakin. Aktivoit vain pelin kerran, sitten pelaat. Siinä se. Päivityksetkin tulevat automaattisesti, joten kaikilla pelaajilla on aina sama versio. Loistavaa palvelua!

Nautinnollista lennettävää

Jos kampanjat tuottivat pettymyksen, niin lentäminen ilahduttaa sitäkin sykähdyttävämmin. Cliffs of Dover on jumalaisen kaunis, yksityiskohtainen ja upea simulaattori, jonka fysiikat ja lentomallit ovat IL-2: 1946:een verrattuna selvästi seuraavaa sukupolvea. Uskoisin etten mene paljoa ohi maalin, jos väitän että uudemman sukupolven simuista ainoastaan vain Eagle Studiosin DCS: A-10 yltää samalle tasolle. Lentokoneet yksinkertaisesti käyttäytyvät ja reagoivat niin herkullisesti, ettei näiden lentomallien uskoisi jättävän enää kellekään toivomisen varaa. Vaikka toki jokunen bugi yhä löytyykin.

Maistuvan lentotuntuman ohella simulaattoripohjassa on sotapelin hengen mukaisesti myös vahva vaurio- ja asemallinnus. Esimerkiksi ammusten lentoradat, hajonta, teho ja vaikutus eivät jätä enää parantamisen varaa. Samoin vauriomallinnus viehättää yksityiskohtaisuudellaan. Voi ihmettä, kun pelaaja ensimmäisen kerran onnistuu istuttamaan raskaalla Bf 110 C -hävittäjällään sarjan viholliskoneen runkoon, nähden 20-millisten räjähdeammusten repivän brittien Wellington-pommikoneen rungon, paljastaen geodeettisen rakenteen ja koneen liekehtivät sisukset. Tai kun 20-millinen possahtaa Spitfiren siivessä.

Ihan huimaa herkkua. Joskus aikoinaan World War II Onlinea lentäessäni tykkäsin todella paljon MMO-pelin lentosimuosion aseballistiikasta ja mallinnuksesta. Cliffs on nyt ensimmäinen boksisimu, joka tuntuisi yltävän samalle tasolle, tarjoten vastaavanlaista haastetta aseiden ominaisuuksien hallintaan ja yhtä päheää onnistumisen iloa osaamisesta.

Kuvat ja videot eivät kerro likimainkaan koko totuutta. Kokeilkaa. Lentäminen ja ilmataistelut ovat niin suurta herkkua. En perustele väitteitä sen enempää. Kunhan vain uskon omaa virtuaalilentäjän perstuntumaani 26 vuoden lentosimulaattorikokemuksella ja lentäjäveljieni vastaavilla näkemyksillä.

Bugipesäke

Tässä kohden voinee tunnustaa, että ennakkoon odotukset Cliffsistä olivat pelokkaat. Pelistä ei toimitettu ennakkokappaleita ja arvostelukappalekin saatiin vasta kaksi päivää ennen virallista julkaisua. Ensimmäiset koelennot ja kahta viikkoa aiemmin Venäjällä julkaistua itäversiota pelanneiden kommentit huolestuttivat urakalla. Pelissä oli jotain pahasti vialla. Todella, todella pahasti. Se näet näytti upealta ja oli ihan hirveä pelata. Hirveä. Todella hirveä.

Sitten teos ilmestyi virallisesti ja samat ongelmat olivat suuremmankin yleisön riesana. Minusta ei ole mitenkään hyvä merkki, jos pelin foorumeilla räplätään porukalla config-inejä ja datatiedostoja, jotta pelin saisi toimimaan edes välttävästi.

Cliffsiä ei julkaistukaan edes bugisena tai keskeneräisenä. Se julkaistiin vakavasti rikkinäisenä.

Onnistuneen passin jäljiltä brittien Hurricane-hävittäjän peräsin on riekaleina, takarungossakin pahoja osumia. Ohjaaja on jo kuollut, sillä hän retkottaa vöittensä varassa ja kone pulpsahti kohta mereen.

Pätsit ovat kuitenkin tässä vaiheessa korjanneet nämä ongelmat. Mielenkiintoisia juttuja on kuitenkin ollut. Peliin piti muun muassa tehdä epilepsiafiltteri, sillä teos ei läpäissyt lainkaan vaadittuja epilepsiatestejä. Ja eiväthän Venäjän pojat moisista tienneet. Tämä oli murhaa ruudunpäivitykselle. Samoin graafisten efektien vaatima CPU-teho. Moniydintukikin taidettiin tehdä toimivaksi vasta jälkikäteen.

Oma suurin ongelmani löytyi kuitenkin ihan muualta. Peli ei näet lue CH Products -ohjainteni virtuaalijoystickiä oikein. Sen avulla PC näkee joystickin, kaasukahvan ja polkimet yhtenä ainoana DirectX-laitteena. Lentäminen muuttui kuitenkin luistavaksi vasta kun poistin virtuaaliohjaimen ja määrittelin kunkin ohjaimen erikseen Cliffsille.

Tähän kohtaan vielä pieni varoituksen sana. Cliffs on monimutkainen simu propellipeliksi. Sitä voi pelata yksinkertaistetullakin vaikeustasolla, ilman kommervinkkejä. Mutta jos haluat lentää lentosimulaattoriasi täysrealismilla, moottorinhallinta päällä ja niin pois päin, nippeliä ja nappulaa riittää. Kannattaa varata aikaa simun konffimiseen omalle ohjaimelle ja mieltymyksille sopivaksi ja tsekkailla mistä jotkut outoudet johtuvat. Joissakin asioissa tekijätiimi on mennyt kikkailemaan vähän liikaakin, sillä kamoon, esimerkiksi olkavöiden löysääminen ennen kuin voi katsoa tähtäintä on vähän turhan väkinäistä asioiden monimutkaistamista.

Hankala tapaus

IL-2: Cliffs of Dover on siis harvinaisen hankala tapaus peliksi. Se on hienoin ja huonoin peli aikoihin.

Kerrataanpa vielä. Puolet kokonaisuudesta koostuu upeasta ja äimistyttävästä lentosimulaattorista, joka tarjoaa aivan kuvaamattoman upeita lentoelämyksiä. Se on suorastaan järisyttävän kaunis taivaallinen elämysmatkailuväline, jonka käynnistäessään joystick tärisee kädessä malttamattomassa hekumassa, jo pelkästään lentokoneiden 3D-malleja tiiratessaan. Ainakin melkein.  Mutta se herkullinen lentotuntuma, taivaalla kiitämisen nautinto, se häikäisevän lentosimulaattorin kaikenkattava parhauden tuntuma. Se on jotain.

Kun se vain olisi kiedottu jonkin ympärille. Tässä on simulaattori. Missä peli? Niin. Se puuttuu. Tästä puuttu se sisältö ja pitkäjänteisyys, jonka takia haluaisin käynnistää ohjelman. Eihän toisaalta Flight Simulator -sarjassakaan ollut niin ihmeellisiä peliominaisuuksia, mutta siinä oli muuta sisältöä ja tekemistä senkin edestä. Cliffsistä tämä päämäärätön tekemisen nautinto puuttuu.

Mikä siis avuksi? Pelin käynnistäessään, kampanjat läpipelattuaan sitä ei vain oikein tiedä, että mitä tekisi. Härölentelyä? Satunnaista ammuskelua? Päämäärättömyydestä kertoo, että joskus sitä vain saattaa ottaa Crosscountry-tehtävän, minkä jälkeen pelaaja lentelee yksikseen Britannian tai Ranskan maaseudun yllä, auringonlaskua ihaillen.

Päivityksiä ja niiden toivon mukaan tuomien pelillisten sisältöjen ohessa joillekin on tarjolla yksi asia. Moninpeli. Cliffs tukee vanhemman IL-2-sarjan tapaan enimmillään 128 verkkolentäjän servereitä. Alkuun nettituessa on ollut melkoisia fiboja, mutta pätsi pätsiltä meininki on onneksi parantunut. Etenkin full realism -servereillä lentämisessä on mahtavaa fiilistä, kun viholliskoneita joutuu etsimään omin silmin, eikä niitä osoiteta jättimäisillä merkinnöillä. Ilmataistelun lomassa silmät on pidettävä auki,niska vetreänä ja SA kunnossa.

Verkossa kannattaa myös opetella säätämään konettaan. Hallitsemaan moottorinkäytön alkeita, etenkin brittikoneilla lentäessään. Loppusotaa kohdenhan joissakin konetyypeissä tuli käyttöön lentäjän ohjaamokuormitusta helpottavia laitteita, kuuluisimpana varmaankin FW 190:n Kommandogerät, jonka ansiosta ohjaajan ei tarvinnut sählätä polttoaineseosten, lapakulmien, ahtopaineen ja magneettojen kanssa.  Kuski vain työnsi ja veti kaasua, automatiikka hoiti loput. Cliffsissä ollaan siinä aikakaudessa, missä esimerkiksi Messerchmitteissä on jo jonkinlainen automatiikka, mutta Spitfire ja Hurricane ovat vielä edellistä sukupolvea. Niinpä keskimääräinen nettipilotti on heti kusessa, kun historiankirjojen ylistämä Spitfire köhii, yskii ja mataa, eikä edes Facebookissa valittaminen auta. Ei kai se auta, jos et osaa säätää sitä penteleen moottoria antamaan tehoja. Mersukuskilla on paljon vähemmän hallittavaa. Ja niin oli oikeastikin. Lennä HAWX2:ta, jos haluat räiskintäpelin.

Nettilentämisessä on tunnelmaa ja fiilistä, mutta esimerkiksi statistiikan suhteen peli on ihan liian vaitonainen. Olisi kiva tietää niistä tuloksista enemmänkin. Minne se savuava Spitti oikein meni? Tonttiin, mahalleen pellolle vai kotikentälle?

 

Saksalaisen Heinkel 111 -pommikoneen ohjaamo.

Vaatii laajakaistan!

Varoituksen sana hitaan internet-yhteyden käyttäjille. Harkitkaa kaksi kertaa. Vaikka asentaisit pelin DVD-levyltä, ladataan se kokonaisuudessaan uudestaan Steam-verkkopalvelusta päivityksineen. Asennuksen ja internetissä tapahtuvan aktivoinnin jälkeen edessä on siis useamman gigatavun latailu. Kiinteähintaisella laajakaista- tai mokkulayhteydellä lataus ei ole ongelma, vaan se vaatii vain aikaa. Modeemikäyttäjille tai muutoin erittäin hitaan yhteyden päässä oleville tämä on kuitenkin ongelma, eivätkä nettiyhteydettömät pysty pelaamaan Cliffs of Doveria lainkaan.

 

Potentiaali pelastaa

Normaalioloissa sanoisin luultavasti, että pitäkää tunkkinne. Ei tässä ole sisältöä. Mutta katsokaas. Simun tekniikka ja lentotuntuma ovat oikeasti hyvät. Ne antavat uskoa huomiseen. Ja päivitysten potentiaaliin. Cliffs saattaa nousta, kunhan sille annetaan mahdollisuus, tämän vuosikymmenen IL-2:ksi, jonka päivitysten ja lisärien uudet ominaisuudet kantavat simua uuden kymmenen vuotta. Ei se ensimmäinenkään IL-2 ollut se peli, jonka löydät IL-2: 1946 -boksista.

Mutta jotta Cliffsistä kasvaisi simulaattorimaailman uusi kulmakivi, siihen tarvitaan Teidän apuanne. Kyllä, tämä on pyyntö. Ostakaa Cliffs. Lennelkää sillä. Nauttikaa. Ja antakaa eurojenne avulla tukenne tekijätiimille, jotta nämä voivat jatkaa simun työstämistä. Älkää jättäkö Cliffsiä odottamaan parempaa huomista kaupan/Steamin hyllylle, koska silloin julkaisija vetää maton alta eikä huomista tule lainkaan.

 

IL-2-sarja pähkinänkuoressa

Spinoffeja:

  • IL-2 Sturmovik: Birds of Prey (konsolisimu) – 2009               
  • Wings of Prey – 2010

 

Lennettävät konetyypit:

  • Bf 109 E-3 B
  • Bf 109 E-4
  • Bf 110 C-4
  • Bf 110 C-7
  • Blenheim IV
  • BR.20
  • Fiat G.5
  • Hawker Hurricane Mk. I (DH 5-20, Rotol)
  • Heinkel 111 H
  • Heinkel 111 P
  • Junkers Ju 87
  • Junkers Ju 88
  • Spitfire I
  • Spitfire Ia
  • Spitfire IIa
  • Tiger Moth

Ei-lennettävät:

  • Anson
  • Beaufighter
  • Bf108
  • Cr.42
  • Defiant
  • Do-17
  • Do-215
  • Gladiator
  • He-115
  • He-59
  • Sunderland
  • Walrus
  • Wellington

Lisää aiheesta

Aces High II (PC)

First Eagles: The Great Air War 1918 (PC)

IL-2 Sturmovik: 1946 (PC)

Rise of Flight (PC)

Wings of Prey (PC)

Lue myös

Farming Simulator 2011 (PC)

Gran Turismo 5 (PS3)

Shift 2 Unleashed (PC, PS3, Xbox 360)

Ship Simulator Extremes (PC)

Train Model Simulator EEP 5.0 (PC)

 

Keskustelu

Kyllähän tätä tuli hetken lenneltyä ja ihailtua maisemia, lento- , ja vauriomallinnusta yms. Jokin pelistä jäi kyllä puuttumaan, sisältö ja tunnelma kai. Moninpeli jäi toistaiseksi kokeilematta. Odotetaan päivitys tai pari vielä niin pistetään koneet uudestaan tulillle.

Ja Steam oli kyllä ihan turha kikkare minkä tämä pakotti asentamaan. Mutta ei siitä sen enempää…

mikä on cliifissä kun asennuksen jälkeen peli käynnistyy ok, mutta kun klikkaan ”fly”, niin mitään ei tapahdu, Ruudulle tulee Windowsin työpöytä näkymään, äänet vain kuuluu.

Yhdyn aikaisempiin, alku järkätys oli aika paha mutta pätsäys tahti ja se että joka pätsi on parantunut suorituskykyä merkittävästi valaa uskoa tähän peliin. Kyllä siitä simu taivaan uusi tähti viellä saadaan.

@5

Juu vika oli Tir4:n asetuksissa. Sain kaverilta sopivan profiilin. Jouduin jatkuvasti kalibroimaan F12 näppäimellä kun ”katse” ei pysy edessä ja g-voimat vetää heijastustähtäimen näkymättömiin.

Tämä on vanhanajan kunnon lentosimu isolla Ällällä. Tehty kestäväksi ainakin kymmen vuotta kovaa pelaamista (kunhan nämä alun bugit saadaan liiskattua)

Vielä kun saisivat Track IR:n toimimaan paremmin.
—-
Ei mulla oo ollu mitään ropleemia TIR 5 kanssa, uusin ohjelmisto toki sisässä kun DCS:A-10C sitä vaati.

Hey, onko jollain teillä valmista confista CH:n ohjamille? Itsellä Combatstick/Pro Throttle/Pro Pedals. Noita ei yleensä jaksa viritellä muutamaa perustoimintoa enempää.

”Joystikit eivät tahdo toimia kunnolla. Itsellä kaasu toimii 0-50% alueella. ”

Virtuaalijoystickiä käyttämällä sama ongelma, kaasu oli täysillä jo noin 50% kohdalla. Poistamalla virtuaalitikun ja käyttämällä ohjaimia erillisinä DirectX-laitteina toimi sitten siististi.

Ja jep, pätsit ovat nopeuttaneet peliä joka kerta silminnähden. Ja epilepsiafiltterin poistaminen.

tv,
jok

Jos Steam ei häiritse tämä on paras simu aikoihin. il-2 1946:ssa ja sen aikaisemmissa versioissa häiritsi pätsien metsästys ja onlinessa runsaasti eri serveriversiota.

Uusin päivitys paransi huomattavasti CODia joka osa-alueella. Ensimmäisellä käynnistyksellä medium asetukset olivat jo liikaa. FPS alle 20. Viimeisen pätsin jälkeen High asetuksilla ja 4x AA FPS 50.

Joystikit eivät tahdo toimia kunnolla. Itsellä kaasu toimii 0-50% alueella. Vielä kun saisivat Track IR:n toimimaan paremmin. Kyllä tästä vielä simu tulee. Dev teami sylkee tasaiseen tahtiin pätsiä, ja he kuuntelevat käyttäjiä.

Peliä ei pitäisi olla pakko asentaa Steamin kautta jos on levyversio. Itsellä oli Civ5:n kanssa sama juttu.

Hölmöä ja kummallista se kyllä on että oletuksena peli ladataan Steamista vaikka koko asennus on käynnistetty DVD-levyltä jossa se kaikki data jo on.

”Installing from Disc instead of Steam
I try to install my retail game from the included disc(s), but the game begins downloading through Steam instead. What can be done?”

https://support.steampowered.com/kb_article.php?ref=5357-FSQM-0382

Muropaketin uusimmat