Killer Instinct on nautittava mätke ja oiva nettipeli (PC)
Tekijä: Double Helix, Iron Galaxy
Julkaisija: Microsoft
Testattu: PC Windows 10, Intel Core i5 3,4 GHz, 8 Gt muistia, GeForce GTX 750
Saatavilla: PC
Laitevaatimukset: PC Windows 10, Intel i5 2GHz, 4 Gt muistia, 18 Gt levytilaa, 512Mt näytönohjain
Pelaajia: 1, 2 (samalla koneella, internetissä)
Muuta: Ilmainen, ladattava peli. Sisältää mikromaksuja. (Windows Store)
Pelin kotisivu: https://www.ultra-combo.com
Arvostelija: Eric Hartin
Kultaisina 90-luvun vuosina luvattoman moni pelitiimi yritti osallistua Street Fighter II:n aloittamaan taistelupelivillitykseen. Moni hyviä sekä huonoja pelisarjoja tuli ja meni. Kukapa enää muistaisi vaikkapa Kasumi Ninjaa tai Primal Ragea? Niinpä.
Killer Instinct oli 1990-luvun puolella niitä parempia taistelupeligenren edustajia. Mekaaniselta kantilta katsottuna Street Fighter II oli kopsattu lähes sellaisenaan. Päälle oli vain laitettu uusi kikka: combo breaker. Lyhyesti kuvattuna se oli tapa pitää huolta siitä, että vaikka vastustaja saakin osuman sisään, niin siitä sai vain vähän vahinkoa.
Alkujaan Xbox Onelle julkaistu Killer Instinctin uudelleenlämmittely oli monella tapaa outo julkaisu. Se oli halvalla tehty ja alehinnalla julkaistu pikkupeli, jossa oli rajattu määrä hahmoja ja tiloja, joita pikku hiljaa kasvatettiin. Toisekseen tekijänä oli Double Helix, jonka saavutukset siihen asti olivat olleet lähinnä Silent Hill -sarjan huonoimmat pelit. Yllätys olikin suuri, sillä Killer Instinct osoittautui hyväksi peliksi.
Selvät juuret, erilainen tulkinta
Taistelufanit ovatkin odottaneet PC-versiota tovin. Siinä, missä Xbox One -julkaisu oli julkaisussa torso, PC-version pelaajat pääsevät katettuun pöytään. Killer Instinct on kypsynyt oikein toimivaksi taistelupeliksi, jossa hahmoja on jo päälle parisenkymmentä ja tiloja sylillinen.
Killer Instinct ei juuriaan kavahda. Street Fighterista tuttuun tapaan lyöntejä ja potkuja on kolmea eri vahvuutta. Päähahmo Jago on liikelistaltaan kuin ilmetty Ryu: tulipallot, pyörrepotkut ja ilmakoukut löytyvät. Toisin kuin Street Fighter, Killer Instinctin pihvi on sen combojärjestelmässä.
Useissa taistelupeleissä pelaajan vaihtoehdoksi jää odottaminen, kun vastustaja osuu tähän liikkeellä, joka johtaa taattuun hyökkäyssarjaan eli comboon. Killer Instinct eroaa muista peleistä kahdella tapaa. Ensinnäkin combot ovat piiiiiitkiä ja toisaalta helppoja tehdä. Toisekseen comboista pääsee ilmaiseksi pois combo breakerillä, mutta vain jos tietää minkä vahvuisella liikkeellä vastustaja on jatkamassa comboaan.
Homma voisi olla sillä selvä, vaan ei ole. Pelissä on myös liike nimeltä ”counter breaker”, jonka tarkoituksena on rankaista vastustajaa, joka yrittää päästä pois tilanteesta. Joten arvaamalla oikein saa taattua vielä mojovampaa lämää.
Toisin kuin Street Fighterissa, jossa oma etäisyys toisesta on hyvin tarkasti määrätty, suurin osa Killer Instinctin peliajasta kuluu toisen pelaajan naamalla. Se ei tee Killer Instinctistä yhtään sen helpompaa pelata, sillä suurin osa tarkkuutta vaativista päätöksistä on siirretty juuri sinne suuntaan.
Yksinpelaajallekin
Jos Killer Instinct ansaitsee kunniamaininnan jostain, se on sen kattava opetusohjelma. Se ei opeta vain alkeita vaan suurin osa läksyistä pätee jollain tasolla lähes kaikkiin muihinkin 2D-taistelupeleihin. KI:n omat mekaniikat käydään läpi kattavasti, mutta ne ovat vain pieni kerros sitä kakkua. Jos opetusohjelman sisällön omaksuu hyvin, pystyy sen jälkeen ymmärtämään lähes kaikkia markkinoilla olevia 2D-taistelupelejä.
Yksinpelisisältö on noin muuten mitä olettaa saattaa. Tarinamuoto on lähinnä pelihallityylinen taistelurypäs tietokonetta vastaan, jonka jälkeen pääsee mätkimään pomovastusta. Sen jälkeen tapitetaan muutama sananen hahmon motiiveista ja siinä se. Shadow Lab on tila, jossa koulutat oman CPU-hahmosi eli varjon, jota vastaan muut pääsevät pelaamaan. Tämän jälkeen pelaaja heitetään muiden varjot vastaan. Varjot saavat kokemuspisteitä ja lisätaitoja sillä, että muut pelaajat pelaavat heitä vastaan ja toisaalta varjoja vastaan saa jonkinlaisen käsityksen ihmisiä vastaan pelaamisesta ennen nettipeliä.
Nettipelistä ei voi sanoa muuta kuin hyvää. Pelejä voi pelata jopa jenkkejäkin vastaan ilman sen kummempia ongelmia. Parhaat nettimatsit ovat tähän mennessä olleet kuin olisin mättänyt olohuoneessa kaverin kanssa. Tästä Street Fighter V:n kannattaisi ottaa oppia.
Käännösongelmia
Vaan mitä PC-käännöksestä? Se ei ole täydellinen. Killer Instinctin PC-versio tuntuu kaatuvan verrattain usein. Se ei ole ihan triviaali asia, sillä käynnistäminen kestää pitkään. Peli miettii alussa pitkään etsien DLC-paketteja, joita olen mahdollisesti ostanut. Tämän lisäksi nettimatsin aikana kaatunut peli tarkoittaa, että peli kirjaa minun katkaisseen yhteyden ja rankaisee siitä hyvästä. Ei hyvä. Killer Instinct on myös UWP-peli eikä sitä saa muualta kuin Windowsin omalta kauppapaikalta. Niiden rajoitukset ovat jo monien tiedossa: esimerkiksi Gsync-tukea on turha toivoa.
Onkin sääli, että Killer Instinctin vakaus on mitä on, sillä peli on muuten oikein nautittava mätke. Siinä on yksinpelisisältöä, loistava opetusohjelma sekä erittäin toimiva nettipeli. KI:tä pelaisi oikein mielellään, jos pienet viat vain korjattaisiin.
Perusversion voi ladata ilmaiseksi. Kokonaisia kausia erilaisine hahmoineen voi ostaa 20 eurolla kappale tai yksittäisiä hahmoja 3-4 eurolla. Killer Instinctin PC-version kaiken sisällön voi myös lunastaa noin 40 euron kertaostoksella.
Lisää aiheesta
Dark Souls 3 on täydellinen (PC, PS4, Xbox One)
Skullgirls: 2nd Encore (PS4, PSV)
Street Fighter V näyttää hienolta mutta haparoi perusasioissa (PC, PS4)
