UUSIMMAT

Lego Harry Potter: Years 1-4 (PC, PS3, Wii, Xbox 360)

09.07.2010 14:00 Muropaketin toimitus

Suosittuihin kirjoihin perustuva Harry Potter -saaga on muuttunut elokuva elokuvalta synkemmäksi. Värit ovat kadonneet, kuolema on vakituinen vieras Tylypahkassa ja päähenkilöä esittävä Daniel Radcliffekin yrittää hakea katu-uskottavuutta alastonroolissa hevoseen rakastuvana tallipoikana.

Apuun kiitää onneksi pelihilpeyden tiivistymä, Traveller’s Talesin ratkiriemukas Lego-pelisarja. Mutta riittääkö Indyn kohdalla kompastelleen studion ammattitaito palauttamaan ilon Potterin tarinaan?

Juuri viisivuotisesta koomasta heränneille lienee syytä kerrata, mistä Lego-peleissä on kyse. Tähtien Sota -elokuvia parodioimalla aloittanut sarja seurailee lähdemateriaalinsa tapahtumia uskollisesti, mutta humoristisella otteella. Kaikki hahmot ovat tietenkin legoukkoja ja juonta kuljetetaan eteenpäin sanattomilla välianimaatioilla, joihin on lisätty roima annos huumoria.

Pelimekaniikka on rakennettu kevyen tasohyppelyn ja ongelmanratkonnan varaan. Ympäristöjen hajoaminen tuhansiksi pieniksi kerättäviksi legoiksi on oleellinen osa pelikokemusta samoin kuin alhainen vaikeustaso ja helposti lähestyttävä yhteistyöpeli.

Vanhan kaavan taika

Lienee turha odottaa, että toimivaksi todettua kaavaa oltaisiin lähdetty kääntämään päälaelleen. Sen sijaan tuotteelta on lupa edellyttää lähdemateriaalin kunnioitusta ja kuvatun maailman erityispiirteiden ansiokasta esittämistä legomaisessa muodossa.

Tällä osa-alueella Traveller’s Tale osoittaa jälleen kerran ammattitaitonsa. Vaikka pelikokemus onkin pohjimmiltaan ennestään tuttu, luovat taitava kenttäsuunnittelu ja pienet, mutta merkitykselliset, pelimekaniikan muutokset aidosti taianomaisen tunnelman.

Tapahtumapaikoista tärkein, Tylypahkan velhokoulu, on itse myös yksi suurimmista uudistuksista. Siinä, missä Vuotavan Noidankattilan taverna toimii edellisistäkin peleistä tuttuna aloituspaikkana, on Tylypahka kokonaisuudessaan oma pelikenttänsä täynnä löydettäviä aarteita ja avattavia yllätyksiä.

Tuttu linna toimii oivana apuna kuljetettaessa neljä ensimmäistä kirjaa ja elokuvaa käsittävää juonta eteenpäin. Melkein päätön Nick opastaa pelaajia joko kohti seuraavaa juonitehtävää tai oppituntia, joiden aikana harjoitellaan uusien loitsujen käyttöä. Näistä lisää hetken kuluttua. Meno ei ole kuitenkaan raiteilla kulkemista, sillä jo avattuja Tylypahkan alueita saa tutkia vapaasti aiemmin löytymättömien salaisuuksien toivossa.

Sauva tanassa

Sen, minkä jedi paikkaa lasermiekalla ja Indiana Jones nahkaruoskalla, piiskaa Harry Potter paikalleen taikasauvalla. Kullakin hahmolla on jo totuttuun tapaan omat taitonsa ja ominaisuutensa, joita luovasti yhdistelemällä eteen sattuvat esteet olisi selvitettävä. Velhojen maailmassa taikuus on taidoista tärkein, jonka avulla selvitään melkein, mutta ei aivan kaikista haasteista.

Uusia metkuja kerätään takataskuun tarinan varrelle ripoteltujen oppituntien aikana. Alussa lähes avuton Potter kasvaakin pelin myötä varsinaiseksi velhomaailman monitaituriksi. Harmi kyllä valtaosa loitsuista jää hieman mielikuvituksettomiksi. Tietyllä taialla rikotaan tietyn värinen este ja kellistetään tietyn tyyppinen vihollinen, ja siihen se melkein jääkin. Parin hahmon käyttämät muodonmuutosloitsut sentään tarjoavat hieman vaihtelua.

Velhomaisuus näkyy myös pelikentällä. Taikajuomat kuuluvat erottamattomana osana taikakoulun tapahtumia. Osa puzzleista vaatiikin alkemiaa. Käytännössä tämä tarkoittaa haluttujen ainesosien etsimistä kentältä pataan viskattavaksi. Valmiin drinkin vaikutukset auttavat taas eteenpäin seuraavalle alueelle.

Luudalla lentämistäkään ei olla unohdettu, mutta se on jätetty onneksi taka-alalle. Villiintynyttä siivousvälinettä käytetään useimmiten korkealle piilotettujen aarteiden noutamiseen. Esimerkiksi huispausta sivuavat kentät keskittyvät pääasiassa katsomon tapahtumiin.

Lego-pelit on tarkoitettu alusta saakka ennen kaikkea kahdestaan koettaviksi. Toinen velhokokelas voi liittyä peliin tai poistua siitä koska vain, ilman turhia rajoituksia. Toiminta tapahtuu samalla ruudulla, mutta jo edellisestä Indystä tuttuun tapaan hahmot voivat myös harhailla omille teilleen. Tällöin ruutu jakaantuu kahtia tyylikkään saumattomasti. Valitettavasti kamera ei tällöinkään ihan aina pysy tapahtumien tasalla, vaan pahimmillaan jopa hengenvaarallisia hyppyjä joutuu arpomaan puolisokeana.

Pientä viimeistelemättömyyttä

Lähdemateriaalin luonteesta johtuen toiminta painottuu entistä enemmän ongelmanratkontaan taistelemisen sijaan. Tämä on selvästi hyvä asia, sillä loputtomat vihollislaumat eivät ole olleet edellistenkään Lego-eeposten parasta antia.

Harry Potter tavoitteleekin parhaimmillaan jopa onnistuneimman Lego-pelin titteliä. Kenttäsuunnittelu on paria pientä lipsahdusta lukuun ottamatta terävää ja välianimaatioiden huumori jaksaa naurattaa ainakin Potter-kaanoninsa tuntevia.

Pomotaistelut ovat tällä kertaa kokemuksen heikoin lenkki. Silloin, kun ne eivät toista samaa monta kertaa nähtyä kaavaa, ovat ne vain yksinkertaisesti liian sekavia. Kun vaikeustaso on läpi pelin muuten lapsille sopiva, tuntuu aikuisellekin haastava yksittäinen taistelu lähinnä pelisuunnittelulliselta aivopierulta.

Bugeiltakaan ei olla säästytty. Eräästä oppitunnista ei ollut edes mahdollista selvitä eteenpäin, ellei hoksannut ohittaa sitä edeltänyttä välivideota ja kaatuipa peli myös kokonaan kertaalleen testijakson aikana. Ongelmia on esiintynyt muillakin pelaajilla. Ne eivät ole järin yleisiä, mutta harmillisia joka tapauksessa.

Pulmista huolimatta Harry Potter: Years 1-4 on erinomainen suoritus. Kaiken ikäisille sopiva seikkailu ei esittele Lego-peleihin kovin suuria uudistuksia. Sen sijaan se käyttää kaikki tähän mennessä nähdyt temput luodakseen toimivan ja hauskan näkemyksen kovin ryppyotsaiseksikin valahtaneesta Potter-saagasta. Lopputulos on tähän mennessä selvästi onnistunein Harry Potter -lisenssipeli ja samalla mukava osoitus siitä, ettei Traveller’s Talesin menestyskaava ole ajoittaisesta yskimisestä huolimatta päässyt väljähtymään.

 

Tekijä: Traveller’s Tales
Julkaisija: Warner Bros. Interactive
Testattu: Xbox 360
Saatavilla: Nintendo DS, Nintendo Wii, PC, PlayStation 3, PlayStation Portable, Xbox 360
Pelaajia: 1-2 (samalla konsolilla)
Pelin kotisivu: http://games.kidswb.com/official-site/lego-harry-potter/
Juho Anttila

 

Toinen mielipide

Lego Harry Potterin ehkä suurin uudistus on hubi-areenan poistaminen ja siirtyminen yhtenäisempään maailmaan, jossa erilliset kentät löytyvät sieltä mistä niiden pitääkin. Suhteellisen vapaasti tutkittavissa oleva Tylypahkan linna avautuu vähitellen sitä mukaan kun pelaaja etenee tarinassa ja oppii uusia kykyjä ja taikoja. Joka nurkassa on jotain löydettävää, alkupäässä usein sellaista mihin ei pääse käsiksi, koska Harry ja kumppanit eivät osaa vielä tarvittavia taikoja.

Vaikka Lego Harry Potter on taikoineen kaikkineen hieman monipuolisempi tapaus kuin aiemmat sarjan pelit, se ei poikkea perusteiltaan edeltäjistään hirveästi. Kentissä edetään edelleen hajota & rakenna -kaavalla. Ympäristöissä on siis kohteita, jotka voi hajottaa esimerkiksi tiettyä taikaa käyttämällä. Kun ne on hajotettu, syntyneistä palasista rakennetaan jotain etenemisessä auttavaa. Kentissä ratkotaan myös kevyitä puzzleja, mikä vaatii käytössä olevien hahmojen taitojen hyödyntämistä.

Pelatessa kuluu paljon aikaa erilaisia enemmän tai vähemmän salaisia asioita etsiessä ja vapaaehtoisia sivutehtävämäisiä tavoitteita suorittaessa. Nämä ovat oikeastaan parasta Lego-peleissä, sillä pelkkä kenttien läpijuokseminen on lopulta kovin tylsää eikä tarinan läpi käyminen kestä sillä tavalla pelatessa kauaa. Free Play -pelimuodossa voi palata kenttiin etsimään löytämättä jääneitä asioita.

Tarjolla on tuttuun tapaan myös moninpeli. Toinen pelaaja voi hypätä peliin mukaan milloin haluaa. Kun hahmot ovat lähellä toisiaan, peliruutua ei olla jaoteltu mitenkään. Kun toinen pelaaja eksyy kauemmas toisesta, peli jakaa ruudun kahtia lennossa. Tämä on varsin nerokas ratkaisu, jota käytettiin jo Lego Indiana Jones 2:ssa, jonka ansiosta moninpelissä molemmat pelaajat voivat tutkia ympäristöjään vapaasti. Ruudun jakaminen rajoittaa näkyvyyttä jonkin verran, muttei onneksi liian häiritsevästi.

Traveller’s Tales on tietyllä tapaa hionut Lego-pelien yksinkertaisen mutta viihdyttävän kaavan huippuunsa Lego Harry Potterin kohdalla. Se voisi kuitenkin bugisuuden perusteella olla hiotumpikin paketti. Bugit eivät ole mitään täysin peliä rikkovaa, mutta ne tulevat joskus kuitenkin nautinnon tielle. Peli päätti esimerkiksi pariin otteeseen yhtäkkiä liikuttaa molempia sillä hetkellä ohjattavissa olevia hahmoja yhtä aikaa, vaikka pelasin peliä yksin. Bugittamista ei tapahdu liian usein, mutta kuitenkin sen verran, ettei kyseessä ole pelkkää huonoa tuuria.

Lego Harry Potter on ensimmäinen todella hyvä Harry Potter -peli. Se muistuttaa tietyiltä osin hieman liikaa viime vuosien Lego-aiheisia leffapelejä, se voisi olla hiotumpi ja kokeneempia pelaajia voi häiritä se ettei vaikeustaso ole edelleenkään erityisen korkea. Uudistukset ja parannukset pitävät kuitenkin homman tarpeeksi tuoreena, vaikka on pelannut aikaisempiakin Lego-pelejä.

Petteri Kaakinen

 

 

 

Lisää upeita pelivideoita eDomen videokanavalta osoitteesta https://www.youtube.com/user/wwweDomenet.

Lisää aiheesta

LEGO Indiana Jones 2: The Adventure Continues

LEGO Indiana Jones: The Original Adventures (PC, PS2, PS3, Wii, 360)

Lego Rock Band (PS3, Wii, Xbox 360)

Lego Star Wars: The Complete Saga (PS3, Wii, 360)

Lue myös

Kane & Lynch 2: Dog Days -ennakko (PC, PS3, Xbox 360)

Prince of Persia: The Forgotten Sands (PC, PS3, Xbox 360)

Resident Evil 5 Gold (PS3, Xbox 360)

Resonance of Fate (PS3, Xbox 360)

Secret Saturdays: Beasts of the 5th Sun (PS2, Wii)

Super Mario Galaxy 2 (Wii)