Lemmings (PS2)
Juhlimme viime huhtikuussa historiallisen Lemmings-pelin paluuta haudan tuolta puolen. Jälleennäkeminen oli riemukas, sillä vuosien vierimisestä huolimatta – tai ehkä juuri sen ansiosta – pelaamisen juurille palaava peliklassikon PSP-modernisointi tuntui tuoreelta. Hyväntuulinen, leppoisa ja pelaajan pääkopan töihin patistava älypelin ja puzzleilun yhdistelmä on nykypäivän pelimaailmassa harvinainen tapaus.
Sama peli PSP:lle käännettynä tuntuu sen sijaan jo vähän lämmittelyltä, sillä se on kierrätetyt karvoineen taskukonsolilta. Jotain uuttakin löytyy: EyeToy-Lemmings on hupaisaa pelikameran hyötykäyttöä.
Jos skippasit PSP-version, niin PlayStation 2 –lemmingstely tuntuu varmasti virkeältä. Pienten vihreätukkaisten otusten puuhailun seuraaminen on viihdyttävää, jopa hauskaa. Niiden saattaminen kentän laidalta toiselle niin, että mahdollisimman suuri osa aivottomasta ötökkälaumasta selviäisi kentän vaaroista hengissä, on kutkattavaa ja söpöä.
Otukset itsessään eivät osaa tehdä yhtään mitään, vain kävellä sokeasti eteenpäin. Niinpä pelaajan tehtävä on ohjata laumaa käyttämällä rajoitettua käskyvalikoimaansa. Jokaiselle lemmarille voi antaa erilaisia käskyjä, joiden mukaan pikkuveijarit rakentavat siltoja, kaivavat tunneleita, räjäyttävät esteitä ja niin poispäin. Pelaajan täytyykin ennen kunkin kentän aloittamista tarkastella kentän karttaa ja miettiä miten sen haasteista selvitään.
Pelin henkeen kuuluu, että hyväkin suunnitelma menee muusiksi kerran toisensa jälkeen. Aina joku lemmari löytää pienen raon, josta koko lauma askeltaa iloisin mielin pohjattomaan kuiluun. Tai kävelee väärään suuntaan. Tai joutuu auttamattomasti mottiin. Harvinaista kyllä samojen kenttien yrittäminen uudelleen ei ole silti rasittavaa. Jos kenttä on useammankin yrittämisen jälkeen liian hankala voi sitä yrittää myös helpommalla vaikeustasolla tai sitten loikata jonkin toisen kentän pariin.
Lemmingsin alkuperäinen designi toimii hyvin myös PS2:lla. Lauman kontrollointi padilla toimii kohtalaisesti, joskin taukonäppäin saisi olla paremmin käsillä – sitä kun täytyy käyttää jatkuvasti käskyttämiseen.
EyeToy-hupailua
Vaikka vuoden 1991 loistavin peli toimii edelleen niin uuden kuin vanhan sukupolven pelaajille, niin sen orjallinen kloonaaminen toisen kerran vuoden sisään olisi silti mielikuvituksetonta. Onneksi PlayStation 2:n Lemmingsillä on muutakin tarjottavaa. Erään oivalluksen ansiosta siitä voi kehkeytyä bilepelisuosikki.
Voin kuvitella tilanteen. Tiimi palaveroi uusversion tiimoilta ja keskustelee pelin ominaisuuksista. Miten olisi nettipeli? Online-tuki? Ilmapallo joka pelin mukana? Tylsistyneen tiimiläisen katse harhautuu EyeToy-kameraan ja silmät lasittuvat nerokkaan ajatuksen hahmottuessa… (salamoita, ukkosen jyrinää, korpin raakuntaa) EyeToy Lemmings…
EyeToy-kameralle sovellettu versio Lemmingsistä on ajatuksena niin häikäisevä, että jo sen ajatteleminen etukäteen pisti hekottelemaan. Kaiken lisäksi idea myös toimii käytännössä.
Tavoite on edelleen saada riittävän monta lemmingsiä ehjänä kentän päästä päähän. Keinot ovat kuitenkin toisenlaiset kuin peruspelissä. Pelaaja ei käytä lainkaan työkaluja, vain itseään. Onko edessä loputon rotko? Taivuta itsesi sillaksi sen yli. Onko edessä niin korkea jyrkänne, etteivät pikkuiset pääse siitä yli? Kädestä syntyy oivat rappuset. Pelaaja vain taivuttelee itseään kameran edessä niin, että Lemmingsit pystyvät kulkemaan sinua pitkin esteettömästi. Nerokkaan yksinkertaista.
Vaikka jujun tajuaa heti, niin pelaamisessa on omat niksinsä. Esimerkiksi pelaajan pää on hankala möhkäle, josta otukset eivät pääse noin vain yli. Huoleton heiluttelu voi murskata lemmingsejä, samoin pelaajan vartalon tai käden sisään joutuminen.
Tämä onkin yhtaikaa ovela puzzlepeli että fyysistä venyttelyä tarjoava voimailupeli. Pöydän ääreen juurtunut näppistyöläinenkin saa EyeToy-Lemmingillä kummasti niskalihakset laukeamaan ja selän norjistumaan. Kaiken huipuksi hauskalla tavalla. Pikkupiiperöisten marssi käsivartta pitkin kaulan kautta korvan päälle hymyilyttää pakostakin.
EyeToy Lemmings sinällään toimii ongelmattomasti ja on helppo oppia, mutta se on muita EyeToy-pelejä nihkeämpi taustojen suhteen. Koska lemmingsit marssivat koko ruudun alueella, pelaajan liikkeiden mukaan, niin räikeät värierot taustassa voivat luoda kentille odottamattomia esteitä. Jopa taustan kalibroinnista ja kameran asetusten säädöstä huolimatta. Esimerkiksi musta juliste valkealla seinällä on lemmareille kuin tiilimuuri. Kameran sijoitus ja tausta vaikuttaa siten tuntuvasti pelikokemukseen.
Modernia historiaa?
Lemmings on edelleen miellyttävä ja hauska puzzlepeli, vaikka se ei olekaan mikään efektien ja grafiikan riemutulva. Hyväntuulinen, harmiton ja aivoja rassaava ongelmanratkonta on kuitenkin laadukasta ja viehättävää. Peli viihdyttää mainiosti etenkin uusia pelaajia laidasta laitaan, mutta myös 90-luvulla Lemmingsit kokeneille tarjolla on mukavaa nostalgiaa, vaikkakin pakostakin Amiga-painoksia rajoittuneemmilla kontrolleilla.
Tekijä: Team 17
Julkaisija: Sony
Testattu: PlayStation 2
Saatavilla: PlayStation 2, PSP
Pelaajia: 1-?
Pelin kotisivu: http://www.yourpsp.com/lemmings/
