Uusimmat

LocoRoco: Midnight Carnival (PSP)

23.02.2010 17:42 Petteri Kaakinen

Ulkonäkö voi pettää. Poikkeuksellisen hienon näköinen peli voi olla pelattavuudeltaan täyttä roskaa. Toisaalta ruma peli voi yllättää hauskuudellaan. Söpöt pelit on suunnattu usein nuoremmille pelaajille, minkä takia niiden vaikeustasokin on alhainen. Uusin LocoRoco on yksi poikkeus tähän sääntöön. Keskiyön karnevaalien alettua pelin viattoman ulkokuoren alta paljastuu samanlaisia julmia piirteitä kuin mogwaista niiden syötyä yöllä.

Petollinen söpöys

Midnight Carnivalin avatessaan on kotoinen olo. Asiat ovat pysyneet näennäisen ennallaan. LocoRocoja ohjastetaan edelleen kenttien läpi kallistelemalla ja hyppyyttämällä maailmaa olkanäpeistä. Tällä kertaa olentoja voi lennättää korkeammalle boing-liikkeellä ajoittamalla ensimmäistä hyppyä seuraavat hypyt oikein laskeutumisen jälkeen. Ajoituksen suhteen ei olla turhan tiukkoja, mutta ei kuitenkaan liian leväperäisiäkään.

Yksi asia muuttaa Midnight Carnevalin luonnetta suuresti edeltäjiinsä verrattuna, nimittäin vaikeustaso on nostettu paljon korkeammaksi. Ensimmäiset kentät menevät harjoittelun merkeissä, mutta sen jälkeen vaikeustaso ampaisee nousuun. Mitä pidemmälle edetään, sitä vähemmän LocoRocoilla on piikeistä ja vihollisista vapaita alueita. Hyppyjen ajoitukset on mietittävä tarkasti ja pienille tasoille laskeutuminen vaatii taitoa. Rytmikkään pomppimisen ylläpitäminen on sekin elintärkeää selviämisen kannalta. Nostetun vaikeustason takia kenttien rakennetta on hieman suoraviivaistettu, mutta etenemisen vaikeus pitää huolen siitä ettei pelaaminen muutu pitkäveteiseksi missään vaiheessa.

Aikaisemmatkin LocoRocot ovat tarjonneet haastetta, mutta suurin osa haasteesta on oikeastaan tullut kaikkien salaisuuksien löytämisestä ja LocoRocojen saattamisesta kenttien läpi ilman, että piikit, ilkeät Moja-joukot  tai muut vaarat verottavat loppuun asti selviävien Locorocojen määrää. Midnight Carnivalissa on huomattavasti vaikeampaa päästä kenttien loppuun asti hengissä, puhumattakaan siitä että selviäisi sinne ilman menetyksiä. Kenttiä on tällä kertaa vain 16, mutta kovemman vaikeustason takia etenkään perfektionistien homma ei ole helppo.

Myös kaverit voivat ottaa osaa karnevaaleihin, mutta moninpeli on suuri pettymys. Siinä pelataan samoja kenttiä kuin yksinpelissä, mutta useamman pelaajan voimin. Pelaajat eivät kuitenkaan voi vaikuttaa toisiinsa mitenkään, vaan kenttien läpäisy etenee täsmälleen samalla tavalla kuin yksin pelatessa, ainoana erona ovat ruudulla näkyvät kanssapelaajat, jotka kaikki etenevät omaan tahtiin riippumatta toisista pelaajista. Kentissä ei ole kohtia, jotka vaatisivat yhteistyötä eikä toista pelaajaa voi auttaa mitenkään. Moninpelin suhteen oltaisiin voitu ottaa mallia vaikka New Super Mario Bros. Wiistä.

LocoRoco: Midnight Carnival on pelkästään vaikeutensa takia lopulta hyvin erilainen olento kahteen edeltäjäänsä verrattuna. Siinä missä aikaisemmat pelit toimivat rentouttavina kokemuksina, uusin osa saa ajoittain repimään hiuksia päästä ja kylläpä suusta lennähtää välillä muutama ärräpääkin.  Kaikesta turhautumisesta huolimatta sitä jaksaa kuitenkin pelata, koska se on niin hyvin toteutettu. Vaikeustaso saa kokemuksen tuntumaan yllättävänkin tuoreelta, vaikka muutokset ovat muuten vähissä.

 

Tekijä: Sony Computer Japan Studio
Julkaisija: Sony
Testattu: PSP
Saatavilla: PSP
Pelaajia: 1, 2-4 (lähiverkossa)
Pelin kotisivu: LocoRoco: Midnight Carnival
Petteri Kaakinen

 

Lisää aiheesta

LocoRoco (PSP)

LocoRoco (toinen mielipide) (PSP)

LocoRoco 2 (PSP)

Lue myös

Heavy Rain (PS3)

LittleBigPlanet (PSP)

Need for Speed: Shift (PSP)

Race On (PC)

Sky Crawlers: Innocent Aces (Wii)

Star Trek Online (PC)

Vancouver 2010 (PC, PS3, Xbox 360)

White Knight Chronicles (PS3)

 

Muropaketin uusimmat