Mario vs. Donkey Kong 2: March of the Minis (DS)
Huvipuisto Super Mini Mario Worldin avajaisissa Donkey Kong kidnappaa kunniavieras Paulinen. Nyt Marion täytyy pelastaa daami pulasta pienien mini-Mario robottien avulla. Siinä Mario vs. Donkey Kong 2: March of the Minisin juoni pähkinänkuoressa.
Kohti huippua
Pelaajan täytyy ohjata pienet mini-Mariot 80:n sokkelomaisen tason läpi. Jokainen sokkelo sisältää erilaisia jippoja ja tarvikkeita, joiden avulla robotit pitäisi ohjastaa uloskäynnille. Näihin kuuluvat muun muassa siirreltävät lattiat, vihollisia vastaan käytettävät nuijat, liukuhihnat sekä hissit. Sokkelot on jaettu kahdeksaan eri kerrokseen, joiden lopussa pelaajan täytyy päihittää Donkey Kong pomotappelussa ampumalla mini-Marioita kosketusnäytön avulla siirreltävästä kanuunasta.
Minejä on jaettu kahdesta viiteen jokaista sokkeloa kohden. Sen lisäksi, että saattaa kaikki minit turvallisesti uloskäynnille, lisäbonuksia heruu jos onnistuu keräämään myös jokaisen sokkelon kolikot ja muun tavaran. Minit ovat uuden tason alkaessa paikoillaan ja jokaista miniä pitää ohjastaa erikseen, sillä vaikka ukkelit voi laittaa kulkemaan jonossakin, heti esteen tullessa vastaan ne törmäilevät toisiinsa ja lähtevät vastakkaiseen suuntaan, pahimmassa tapauksessa laavaan pudoten.
Kavereita…voi jättää?
Minit myös ”kuolevat” eli menevät rikki pudotessaan veteen, piikkeihin tai osuessaan vihollisiin, joita eri tasoilta löytyy monenlaisia. Joitain vihuja voi myös hyödyntää etenemisessä. Tason läpäisemiseksi riittää että ainakin yksi mini on päässyt ulos, mutta pisteet tässä tapauksessa jäävät vähiin. Tarpeeksi suurella pistemäärällä annetaan tasokohtaisesti tähtiä, pronssi, hopea tai kulta. Esimerkiksi 40:llä pronssitähdellä voi avata pelin lopussa bonuskerroksen.
Pelin pulmapeli-idea on toimiva, ja tason alussa reitin suunnittelu minien aloituspaikasta uloskäynnille sekä erilaisten tarvikkeiden käyttö on hauskaa. Positiivista palautetta voi antaa myös värikkäästä ja hauskan näköisestä grafiikasta, ja tasojen taustamusiikitkin ovat silloin tällöin ihan mukavia viisuja. Peli kuitenkin toimii paremmin lyhyinä, parin tason sessioina kuin tuntien pelaamisena, sillä tasot alkavat muuten ennen pitkää puuduttamaan. Vaihtuvista vihollisista ja tarvikkeista huolimatta eri tasojen perusrunko on melko samanlainen.
Itse päätehtävä, minien saattaminen uloskäynnille, on joissain kentissä myös milteinpä naurettavan helppoa. Ilmeisesti tasoilta saatavien bonusten, eli parin pienen ja ison kolikon sekä Mario-kortin, katsottiin riittävän syyksi koluta kaikki tasot täydellisesti ennen läpäisyä. Näin ei kuitenkaan ole, sillä esimerkiksi haamutalo-kerroksessa, jossa vilisee vihollisia, ei jaksa penkoa koko tasoa vain niiden samojen rahojen toivossa.
Laatua pieninä annoksina
Mario vs. Donkey Kong 2:en viehätysvoima muistuttaa vähän Tetriksen tarjoamia fiiliksiä. Silloin tällöin saattaa tulla hinku pelata taas pari tasoa läpi, mutta jatkuvana pelaamisputkena se muuttuu todella vanhaksi, todella nopeasti. Pelistä jäi kuitenkin positiivinen fiilis ja sen ottaa mielellään mukaan esimerkiksi pitkille automatkoille.
Peli-iloa saattaa lisätä myös mahdollisuus suunnitella omia tasoja, jotka voi lähettää Nintendo DS:n langattoman verkon välityksellä kaverin pelikoneelle.
Tekijä: NST
Julkaisija: Nintendo
Testattu: Nintendo DS
Saatavilla: Nintendo DS
Pelaajia: 1
Pelin kotisivu: http://www.mariovsdk.com
