Uusimmat

Medieval II: Total War (PC)

08.12.2006 13:00 Miikka Lehtonen

Kiinnostaako historia tai keskiaikaisen valtakunnan johtaminen? Eikö? Entä mahdollisuus johtaa kymmenien tuhansien miesten armeijat päin vihollisen keihäsmuuria tykistön jauhaessa näitä palasiksi? Niin arvelinkin. Tervetuloa Total Warin pariin!

Sarjan aiemmissa osissa on sodittu muinaisen Japanin, antiikin Rooman ja keskiaikaisen Euroopan ympäristöissä. Tällä kertaa edessä on ensimmäinen suora jatko-osa, sillä Medieval II: Total War vie pelaajan takaisin uskonsotien ja lantamökkien täyttämään Eurooppaan.

Siltä varalta, että joku lukijoista on elänyt kiven alla ja klikkasi arvostelua puhtaasti kivan nostokuvan perusteella, esitellään nopeasti Total War -pelisarjan idea.

Pelaaja komentaa omaa kuningaskuntaansa, tässä tapauksessa keskiajan Euroopassa. Valittavana on valtakuntia joka lähtöön, joskin suurimman osan avaaminen vaatii kampanjan toistuvia läpipeluukertoja tai asetustiedoston editointia.

Valtaosa peliajasta kuluu maailman kartalla, joka on jaettu provinsseihin. Pelaaja säätelee omien provinssiensa ja kaupunkiensa asioita. Ovatko verot kohdallaan? Mitä kaupungit rakentavat? Mitä joukkoja koulutetaan? Civilization-perinteiden mukaisesti parhaat joukot vaativat kehittyneempien rakennusten bygaamista, joten säädeltävää riittää.

Se titulaarinen sota astuu kuvioihin, kun pelaaja joko lähettää omat voittamattomat armeijansa vihollisen perään tai joutuu näiden halveksuttavien koirien väijyttämäksi. Tällöin peli siirtyy parhaaseen vaiheeseensa, tosiaikaiseen sodankäyntiin.

Älkää antako kuitenkaan nimen hämätä. Kentällä ei louhita malmia, hakata puita tai tehdä muitakaan typeryyksiä. Pelaaja komentaa valtavista yksiköistä koostuvan armeijansa päin vihollisen vastaavaa. Veri lentää, miehet huutavat ja hevoset hirnuvat, kun Euroopan rajoja piirretään uudelleen.

Tätä toistetaan kunnes pelaaja on Maailman Suurin Yliherra tai kyllästyminen johtaa uuden pelin aloittamiseen eri valtion johdossa. Niilläkin on nimittäin yllättävän paljon eroa. Addiktiosta puhuminen ei olisi harhaanjohtavaa.

Paavia vastaan

Rome: Total Waria pelanneet ovat Medieval II:n parissa kuin kotonaan. Tämä johtuu pitkälti siitä, että taustalla pyörii sama pelimoottori. Virityksiä on toki tapahtunut, sillä kehitystiimi on ottanut opikseen Rooman valtakunnan tuhosta.

Strategisella kartalla suhaa armeijoiden, prinsessoiden ja vakoilijoiden lisäksi kauppiaita, jotka muiden tavoin ovat yksilöllisten ominaisuuksien, vahvuuksien ja heikkouksien määrittelemiä olentoja. Kauppiaat voi lähettää vihollisen maille tekemään bisnestä näiden kallisarvoisilla raaka-aineilla. Sisukkaat pirulaiset voi toki salamurhata, tai vaihtoehtoisesti ajaa perikatoon lähettämällä omia, taitavampia kauppiaitaan näiden perään.

Vielä merkittävämmin pelaajan täytyy nyt valita, kehittääkö hän asutuskeskuksistaan kaupunkeja vai linnoja. Kaupungit tuottavat valtakunnan kirstuihin rahaa, kasvattavat sen väkilukua ja muutenkin toimivat pehmoliberaalien pesimäalueina. Linnat puolestaan eivät tuota kuin kivikovia tappajia. Niiden panostus verotukseen on olematon, eikä väkilukukaan kasva mihinkään. Ne ovat kuitenkin helposti puolustettavia, pelin parhaiden yksiköiden vaatimia koulutuskeskuksia.

Tämä pieni uudistus tekee pelin huomattavasti aiempaa realistiseksi ja muokkaa pelaajan imperiumia autenttisesti. Valtakunnan rajoille pystytetään linnoja, joiden ammattisotilaat voivat tökkiä nurkilla kekkuloivia ranskalaisia keihäillä, sisämaassa taas tuotetaan imperiumin vaatima ravinto. Linnan voi muuttaa kaupungiksi ja kaupungin linnaksi, mutta tällöin niiden uniikit erikoisrakennukset katoavat savuna ilmaan.

Myöhemmästä keskiajasta kun on kyse, myös uusi maailma ja sen eksoottiset aarteet ovat osa peliä. Kun uusi maailma on avattu, alkaa hirvittävä rynnäkkö kun kaikki eurooppalaiset supervallat kilpailevat iloisten Atsteekkien riisto-oikeuksista.

Myös Vatikaanista käsin riekkuva paavi on aiempaa ikävämpi tuttavuus. Veijari julistaa vähän väliä ristiretkiä vääräuskoisten maille ja kaikkien tosiuskovien odotetaan osallistuvan. Kotona lusmuilu heikentää pelaajan ja Vatikaanin välisiä suhteita. Ristiretkelle lähtevä saa värvätä väliaikaisesti ilmaisia erikoisjoukkoja, mutta voi joutua maailmalla rellestävien inkvisiittorien uhriksi. Nämä punnitsevat pelaajan sotapäällikön hyveellisyyden ja mikäli tämä ei läpäise seulaa, Englannin ja puolen Euroopan kuningas heitetään roviolle sovittamaan syntejään.

Tuttuja veritekoja

Taistelukentällä homma on kovin tutun oloista. Hienosäätönä Rooman naurettavaa tempoa on hidastettu, eivätkä taistelut enää ratkea parissa sekunnissa. Sen sijaan yksiköt jauhavat toisiaan hitaasti palasiksi, ellei tilannetta ratkaise vaikka ratsuväen sivurynnäköllä.

Tämä taktiikka tosin kaatuu todennäköisesti pian bugeihin, sillä varsinkin ratsuväen tekoäly on suoraan sanoen suolesta. Peitset tanassa rynnäköinnin sijaan ritarit pysähtyvät vihollistensa eteen, järjestelevät itseään uuteen muotoon ja sitten hyökkäävät kahden tai kolmen miehen voimin teuraalle. Ongelman voi ratkaista määräämällä ritarit laukkaamaan vihollisten läpi, jolloin koko yksikkö syöksyy vahingossa sotimaan. Samanlaiset bugit vaivaavat muutenkin taistelumoottoria.

Vihollisen tekoälyn virheitä voi kuvata parhaiten räikeällä esimerkillä. Kukkulan laella odottaa pari patteria tykistöä, tuhansia jousimiehiä ja muuta tauhkaa. Vihollisarmeija rynnäköi murhaavassa tulessa kohti kukkulaa, pysähtyy sen juurelle ja aloittaa sulkeiset. Rynnäkön sijaan vihollinen järjestelee joukkojaan uudelleen ja uudelleen, eikä saa mitään aikaan. Tämäkin on masentavan yleistä.

Toimiessaan taistelut ovat ratkiriemukkaita. Keihäsmiehet työntävät piiritystorneja kohti vihollisen linnaketta liekehtivien nuolten pommituksen keskellä. Samalla pelaajan omat tukijoukot yrittävät häiritä näitä ja suojata omiensa etenemistä. Kun muuri vihdoin murtuu, alkaa epätoivoinen taistelu sillanpääaseman hallinnasta. Veri virtaa ja miehet kuolevat sadoittain, voitto menee häikäilemättömimmälle kuninkaalle.

Deja vu, mutta ei väliä

Pelin suurin ongelma on valtava skaala. Alussa pelaaminen on mukavaa, kun valtakunta käsittää vain kourallisen alueita ja taistelut pysyvät järkevissä määrissä. Valtakunnan laajentuessa vuorojen pituus kasvaa eksponentiaalisesti.

Neljän kaupungin sijaan hoidettavana on 24, joista jokaisessa pitäisi muistaa tarkistaa, ettei tekoäly tee tyhmyyksiä pelaajan rahoilla. Taisteluja on yhden sijana kahdeksan. Nämä voi toki antaa tekoälyn hoidettavaksi, mutta tällöin saa varautua kohtuuttomiin tappioihin.

Toiselta kannalta tarkasteltuna peliin täydellisesti hurahtavat saavat ainakin rahoilleen vastinetta, mutta uskonnollisesti pelaavakin joutuu tunnustamaan, ettei viidennen identtisen ranskalaiskaupungin piiritys peräjälkeen ole kovinkaan stimuloivaa. Onneksi meidän ADD-kärsiväisten riemuksi pelistä löytyy myös mainio pikataistelutila. Pelaaja saa figupelien tyyliin käyttöönsä tietyn määrän pisteitä, jolla hän ostaa armeijansa ja valitsee sitten alueen, jossa taistelee. Näin saadaan aikaan esimerkiksi tuhannen skottiberserkkerin ja viidenkymmenen raskaan tykin välisiä matseja.

Pitää silti kohdata tosiasiat silmästä silmään. Vaikka yksityiskohdat ovat muuttuneet ja Medieval II yrittää piristää pelaajaa aiempaa yksilöllisemmillä yksikkögrafiikoilla, olemme sotineet samanlaisia sotia jo kohta 10 vuotta. Sopii toivoa, että sarjan väistämätön seuraava peli uudistaisi vanhaa kaavaa kunnolla. Kunnon tuuletus tekisi hyvää.

Hetkittäisestä puutumisesta huolimatta Medieval II on Total War -sarjan paras peli. Se korjaa edeltäjiensä virheitä (ja lisää mukaan pinon uusia), näyttää huomattavasti näitä paremmalta ja antaa veteraaneille uusia, mukavia leluja, joilla suorittaa häpeällisiä sotarikoksiaan. Jahka peliin lupaillut päivitykset ilmestyvät ja korjaavat tekoälyn virheet, voidaankin taas puhua todellisesta klassikosta. Lisäksi edellisosien tapaan tiedossa on vino pino pelaajien tekemiä modeja, jotka lisäävät peliin syvyyttä, yksityiskohtia ja uusia yksiköitä. Strategiapelien ystävillä ei ole varaa missata tätä.

 

Tekijä: Creative Assembly
Julkaisija: Sega
Testattu: pc
Saatavilla: pc
Pelaajia: 1-2
Laitevaatimukset: Windows 2000/XP, Celeron 1.5 GHz tai vastaava, 512 Mt keskusmuistia, 128 Mt DirectX 9.0c -yhteensopiva näytönohjain, 11 Gt kiintolevytilaa
Pelin kotisivu: http://www.totalwar.com/?lang=us
Muuta: Saatavilla kauppojen lisäksi Steamin kautta.

Mihin haluaisit Total War -sarjan menevän seuraavaksi?

Katso tilanne vastaamatta