Monday Night Combat (Xbox 360)
Tekijä: Uber Entertainment
Julkaisija: Microsoft Game Studios
Testattu: Xbox 360
Saatavilla: Xbox 360
Pelaajia: 1, 2 (jaetulla ruudulla), 2-12 (internetissä)
Pelin kotisivu: http://www.uberent.com
Miikka Lehtonen
Jos pelimarkkinoilta ei jotain puutu, niin tiimipohjaisia nettiräiskintäpelejä. Valtavasta tarjonnasta huolimatta suurin osa on kuitenkin kuin samasta puusta veistettyjä: jenkit ja turbaanipäiset terroristit räiskivät toisiaan rauniokaupungeissa. Tylsää!
Minä otan itse paljon mielummin pelin, joka tekee kieli poskessa hieman pilaa genren käsitteistä ja tarjoaa siinä sivussa oikeasti tuoreita ideoita ja hyviä ratkaisuja pilkkahintaan. Siksi Xbox 360:n Summer of Arcade -kampanjaan kuulunut Monday Night Combat on vienyt viime aikoina tehokkaasti vapaa-aikaani. Indie-pelinä julkaistu nettiräiskintä on kuin yhdistelmä Defence of the Ancients -tyyppisiä (Warcraft III -modi) toimintaroolipelejä ja Team Fortress 2:ta.
Perusidea on, että kaksi kuuden hengen tiimiä ottaa yhteen tulevaisuuden suosituimmassa urheilumuodossa, jossa kloonit räiskivät toisiaan palasiksi ja kilpaavat suurista rahapalkinnoista. Ideana on, että kummallakin tiimillä on tukikohdassaan rahapallo, jonka tuhoamalla voittaa pelin. Juju taas on, että pelaajat itse eivät voi tuhota vastustajan rahapallon kilpiä.
Ehei, siihen pystyvät vain robotit, jotka Defence of the Ancients -tyylisesti vaeltavat tukikohdasta toiseen ennaltamäärättyjä reittejä pitkin räiskien niin vihollisia kuin heidän robottejaankin. Pelaajien hommaksi jää siis suojella robotteja ja estää vihollista tekemästä samaa omilleen.
Persoonallisen peli-idean ympärille on kietaistu kuusi hahmoluokkaa, joiden suunnittelussa on tehty hyviä ideoita. Pelin se pakollinen lämäri-luokka osaa samalla esimerkiksi hakkeroida vastustajan turreteja ampumaan näitä itseään ja tilata näiden niskaan tykistökeskityksiä.
Tai miltä kuulostaisi raskaasti panssaroitu Gunner, joka pystyy itsekin yhdellä erikoiskyvyllään muuttumaan tykkitorniksi? Tai vaikka Heavy, jonka aseena on lentokoneen suihkumoottori. Sillä kelpaa poltella kaikkea lähelle tulevaa!
Maanantain parasta viihdettä
Valitsipa hahmoluokakseen minkä tahansa kuudesta, pelaaminen sujuu mukavasti. Peli on riittävän nopeatempoista ollakseen jatkuvasti jännittävää, mutta ei kuitenkaan sellaista hyperaktiivisten näätien ADHD-nykimistä, jollaista en ainakaan itse voi sietää.
Monday Night Combatin kentät ovat juuri sopivan kokoisia, joten toimintaa löytyy jatkuvasti läheltä, mutta kekseliäällä tiimillä on silti tilaa yrittää kuvioitaan. Oikea hahmotasapaino, kommunikaatio ja hyvä pelisuunnitelma ovat avaimet voittoon, varsinkin kun kyse ei ole pelkästä räiskinnästä, vaan vähän suunnitteluakin tarvitaan.
Kullakin hahmolla on kolme erikoiskykyä, joita voi pelin aikana vihollisilta putoilevilla rahoilla parannella. Samoilla rahoilla pitäisi myös rakentaa omaan tukikohtaan puolustuksia ja tilailla ylimääräisiä robottiaaltoja, joten pelkällä spedeilyllä tai itsekkäällä oman navan tuijottelulla ei kauas päästä. Toisaalta ykköstason taidoilla ei tappoja juuri tule, joten tasapainottelu on haastavaa.
Kahden tiimin verinen välienselvittely ei ole Monday Night Combatin ainoa pelitila, vaan co-opista pitävät voivat myös ottaa matsia tower defence –henkisesti robottiaaltoja vastaan joko yksin tai pienemmässä tiimissä. Vaikeustasoa säätämällä saa joko mukavan kompaktin tai saatanallisen haastavan ja loputtoman pelikokemuksen, jossa aallot seuraavat toisiaan vaikka maailman tappiin saakka.
Likainen puolitusina
Niin hauskaa kuin itse pelaaminen onkin, Monday Night Combatista näkyy läpi se, että kyse on ”vain” 15 euron ladattavasta pelistä. Karttoja on sangen vähän, mikä ei tällä kertaa ole fataali ongelma, sillä ne on suunniteltu selvän areena-tyyppisiksi.
Se on kuitenkin jo suurempi ongelma, että vaikka peli yrittää hieman flirttailla pysyvällä hahmonkehityksellä, todellista syvyyttä ei löydy. Kullakin hahmolla on oletusarvoisesti kolme kykyä, jotka antavat tälle vaikka tavallista isomman lippaan, nopeamman juoksunopeuden tai tujummat meleehyökkäykset.
Normaalisti nämä kyvyt ovat kiinteät kullekin hahmoluokalle, mutta rahan karttuessa voi ostella omia hahmoslotteja, joissa määrittelyn voi tehdä itse uudelleen. Ihan kivaa, mutta ei näillä eväillä ihan Modern Warfare -tason pakkopelireaktiota saada aikaan.
Tästä huolimatta peli kuitenkin porskuttaa, yllättävänkin hyvin. Vaikka julkaisusta on jo hetki aikaa, peliseuraa löytyy varsinkin iltaisin oikein mukavasti ja ne suurimmat vesipäätkin tuntuvat jo poistuneen muiden pelien pariin. Pelit sujuvat hyvässä hengessä ja hyvällä porukalla aikaa vierähtää helposti kokonainen ilta.
Suuri osa viehätyksestä selittyy pelin audiovisuaalisella ilmeellä. Grafiikka on Team Fortress 2 –henkisen sarjakuvamaista ja tunnelmakin mukavan kepeä. On vaikea vetää raivokohtausta vaikka peli menisi huonomminkin, kun peli on niin veikeä ja iloinen.
Itse en jaksa myöskään valittaa pelin hinnasta, sillä olen jo nyt saanut siitä enemmän kuin tarpeeksi vastinetta rahoilleni. Peli vetää yhä puoleensa, vaikka muiden kiireiden takia en ehdikään pelaamaan niin paljon kuin ennen.
Jos kehitystiimi pitää lupauksensa pelin tukemisesta lisäsisällön ja päivitysten muodossa — ja kaikki merkit viittaavat siihen — Monday Night Combat on hämmästyttävän hyvä diili. 15 eurolla peli, joka pieksee hauskuudessa monta täysihintaista peliä? Kyllä kiitos!
(Toim. huom: tekijät lupaavat peliin ainakin kolmea DLC:tä, joista ensimmäinen on ilmainen.)
Lue myös
Dead Rising 2: Case Zero (Xbox 360)
F1 2010 -ennakko (PC, PS3, Xbox 360)
Forza Motorsport 3 World Class Car Pack DLC (Xbox 360)
Lara Croft and the Guardian of Light (Xbox 360)
Toy Story 3 (PC, PS3, Wii, Xbox 360)
