Mortal Kombat vs. DC Universe (PS3, 360)

03.02.2009 17:00 | Miikka Lehtonen

Monet väittävät tappelupelien olevan kuollut genre. Syynä käytetään yleensä sitä, että mätkintäpelejä tuntuu nykyään ilmestyvän vuodessa vähemmän kuin ennen hyvänä kuukautena. Itse näkisin pikemminkin, että mätkintäpelit – ja niiden harrastajat – ovat painuneet undergroundiin, tavallisen peliväen tietoisuuden alapuolelle.

Mitä siis tapahtuukaan, kun casual-mätkinnän ykkösnimi yrittää kiillottaa omaa kilpeään? Mortal Kombat alkaa olla kuollut juttu, mutta piristyisikö peli siitä, jos mukaan heitettäisiin Teräsmies ja pino muita DC-sarjakuvalehtien sankareita? Vastaus voi yllättää.

Supersankarien ja mätkintäpelien kohtaamiset eivät sinänsä ole enää mikään uusi juttu. Marvel ja Capcom ehtivät asialle jo toista vuosikymmentä sitten ensin Marvelin omilla mätkintäpeleillä ja sitten Marvel vs. Capcom –sarjalla, joka on mitä mainioin. Monella tavalla voisikin todeta, että nyt tarjoillaan ne haaleat tähteet.

Vaikka moisella ei juuri väliä olekaan, Mortal Kombat vs. DC Universe yrittää tarjota oudoille tapahtumilleen juonella tuetut puitteet. Teräsmies kumppaneineen on juuri torjunut DC-pahisten ulottuvuuksienvälisen hyökkäyksen, kun alkaa uusi invaasio. Oudot ulottuvuusportit viskovat väkeä pelimaailmojen välillä ja samaan aikaan oudot voimat riivaavat kirkasotsaisimpiakin DC-superstaroja. Näin saadaan kätevästi selitettyä, miksi Lepakkomies ja Scorpion taistelevat, sekä myös se, miksi sarjakuvissa tappamista karttava Teräsmies pistelee tylysti vastustajiaan kylmäksi.

Höperö juoni tosin tarjoaa pelille myös mielenkiintoisen pelitilan, jossa selvitellään välianimaatioiden ryydittämänä ulottuvuusporttien salaisuuksia. Videot johtavat aina kahakkaan, joka pitää voittaa päästäkseen jatkoon. On harmi, että mukana ei ole minkäänlaista haarautumista pelaajan menestyksen mukaan, mutta moinen lienisi epärealistinen odote.

Rautaisen tikun paikka

Juonitilat ja Teräsmiehet ovat lopulta pelkkää kuorrutusta kakun päällä, sillä se suurin – ja oikeastaan ainoa tärkeä – kysymys on itse pelin toimiminen. Mortal Kombat –pelit eivät ikinä olleet yhtä teknisiä ja syvällisiä kuin hardcore-pelaajien suosikkipelit, vaan tuntuivat aina kosiskelevan enemmän suuren yleisön suosiota. Uusin peli jatkaa tätä luonnollista kehitystään. Liikelistat ovat lyhentyneet, pelin tempo on hidastunut ja taistelusta on tullut aiempaa simppelimpää.

Ei silti, että tämä olisi välttämättä huono asia. Satunnaisemmille pelaajille tämä sopii erinomaisesti, sillä peliin voi hypätä itsevarman oloisesti pohjatietonaan pelkästään se, että tykkää Lepakkomiehestä. Mikäli kuitenkin kävisi niin iloisesti, että nämä Lepakkomiehen ystävät tykästyisivät tappelupeleihin, heidän kannattaa suunnata katseensa nopeasti muualle, sillä Mortal Kombat vs. DC Universesta ei juuri syvyyttä löydy.

Itse tappelu on siis helppoa, mutta tarjoaa muutamia mukavia jujuja, merkittävimmin mahdollisuuden hyödyntää ympäristöään aseena. Katolla taisteleva parivaljakko voi esimerkiksi heittäytyä sieltä alas, kadulla taisteleva soturi taas voi napata vastustajansa olalleen ja juoksuttaa tämän parin korttelin seinien läpi. Moisten tilanteiden voittaja ratkotaan minipeleissä, joissa joko rämpytetään nappeja tai painellaan kuumeisesti komboja.

Pelin suurin ongelma ei olekaan sen yksinkertainen taistelusysteemi, josta irtoaisi hupia meille satunnaisemmile pelaajille.  Ongelma on, että satunnaispelaajien laitteistolla – lue: perusohjaimilla – pelaaminen on täyttä tuskaa. Xbox 360:n legendaarisen kohlo ristiohjain on omassa sarjassaan, mutta rehellisesti sanoen PlayStation 3 ei pärjää paljon paremmin.

Suuntanäppäinten painalluksia vaativat kombot menevät vähän väliä pieleen, kun ohjain lukee omiaan. Pelaaminen ei ole kivaa. Arcade-tikuilla menisi varmasti paremmin, mutta kuka tämän pelin kohdeyleisöön kuuluva viitsii panostaa pari sataa euroa uusiin tikkuihin? Kuka tikkujen omistaja jaksaa pelata tappelupelien vastinetta kahluualtaalle?

Löytyi kotoa sitten tikkuja eli ei, markkinoilta löytyy genren muka-kuolleesta statuksesta huolimatta ämpärillinen parempia pelejä. Ellei satu nukkumaan Batman-pyjamassa ja Teräsmies-lakanoiden välissä, paljon parempi tappelupelikokemus irtoaa pikkurahalla latauspalveluista Super Street Fighter II HD Remixin muodossa ja Street Fighter IV kyttää jo kulman takana.

 

Tekijä: Midway
Julkaisija: Midway
Testattu: Xbox 360
Saatavilla: PlayStation 3, Xbox 360
Pelaajia: 1-2
Pelin kotisivu: http://www.worldscollide.com/
Miikka Lehtonen

 

Lisää aiheesta

Mortal Kombat: Armageddon (Wii)

Mortal Kombat: Deception (GC, PS2, Xbox)

Mortal Kombat: Shaolin Monks (PS2, Xbox)

Mortal Kombatien pohjanoteeraus

Lue myös

Call of Duty: World at War (PC, PS3, 360)

Crayon Physics Deluxe (PC)

Fracture (PS3, 360)

Killzone 2 (PS3)

Naruto: Broken Bond (360)

Need for Speed: Undercover (PS3, Wii, 360)

Rubik’s Puzzle World (Wii)

Tom Clancy’s EndWar (DS, PSP)