UUSIMMAT

Need for Speed: Shift (PSP)

30.11.2009 17:37 | Mikko Rekola

Taskuun mahtuvien pelikonsolien autopelimarkkinoilla on ollut viime vuosina hiljaista, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Uusia pelejä on julkaistu lähinnä isommilta konsoleilta tutuista ajopelisarjoista, joista Need for Speed on kenties paras esimerkki. Kriitikoiden ja pelaajien kiittelemä Shift kääntyy myös taskukokoon, mutta taustalla piilee yksi yllätys.

Electronic Artsin uutukaisen taskukäännöksellä ei näet ole mitään yhteistä vaikkapa Xbox 360:llä pyörivään sukulaiseensa, jos autot jätetään huomioimatta. Siinä missä pelin isommat versiot keskittyvät astetta realistisempaan ratakisaamiseen on pikkuveli jätetty kylmästä kaduille pitämään toimintaa yllä vanhemman kaavan mukaisesti. Simulaatiopiirteitä on turha toivoa ja mukana ei ole yksittäisiä kilpasarjoja, vaan lineaarisesti etenevä ura katujen kovimpana keikkakuskina.

Päähuomio kääntyy pelin uratilaan, jossa ideana on menestyksen myötä nousta aina vaan kovemmaksi katujätkäksi ja ansaita rahaa kisaamisen ohessa. Ura tuntuu kuitenkin jo ensimmäisellä pelikerralla turhan kaavamaiselta, sillä ajettavia kilpailuita ei voi valita, vaan ura toimii edelleen 8-bittisiltä tutulla porrasmetodilla. Itselleen on myös vaikea perustella miksi kilpaa ajetaan, sillä pelin tarjoamat kannustimet rajoittuvat uusiin autoihin ja menestyksen myötä lihovaan virtuaalilompakkoon.

Myös ajotuntuma on muiden osa-alueiden tavoin yksinkertaistettu, sillä autot liikkuvat raitiovaunujen tavoin. Ne rullaavat suoraan tasaisella, mutta mutkissa ja korkeuseroissa tarjoillaan omituista tärinää, joka ei kuitenkaan heikennä peltilehmien ohjattavuutta. Poikkeuksen harmaaseen automassaan tuovat paksuhelmaiset jenkkiraudat ja ne muodostuvat pelin ainoaksi ilon aiheeksi. Hankalasti ohjattavat ja voimakkaasti puskevat pirulaiset tuovat syvyyttä muuten pinnalliseen arcaderyhmistelyyn.

Liput liehuu ja ihmiset riehuu

Ajamisen ohella myös ulkoasussa on varmistelun makua. Peli pyörii tasaisesti ja näyttää kohtuulliselta, mutta lähempi tarkastelu osoittaa grafiikan olevan puuromaista ja pelkistettyä. Autot ovat esikuviensa mukaisia, mutta radat lähinnä palikkamaisia ja mielikuvituksettomia. Suurin osa radoista muodostuu suurkaupunkien kaduista, joiden tosielämässä nähtävästä monipuolisuudesta ei ole tietoakaan. Missä ovat mäet, puistot ja nyppylät?

Tasaista pakerrusta ovat myös autojen pakoputkien pauke ja valikoissa opastava radioääni. Mukaan ahdetut musiikkikappaleet sentään nostavat hymyn suupieleen, sillä ne sopivat intensiiviseen katukilpailemiseen. Valitettavasti pelin parhaaksi osaksi jäävä musiikkiraita ei riitä pelastamaan peliä keskinkertaisuuden suolta. Apua ei tarjoa myöskään ennakkoon hehkutettu vauriomallinnus, sillä voimakkaan kolarin seurauksena auto menee säpäleiksi, mutta peli saa jatkua uuden nelipyörän voimin.

Shiftin taskuversion kanssa voi viettää muutaman hauskan hetken, mutta mikään ei kannusta palaamaan uudestaan pelin pariin. Harmittavasti se muuttuu jo muutaman kilpailun jälkeen masentavan keskinkertaiseksi nimikkeeksi, josta puuttuu isommilla konsoleilla nähty ajamisen ilo. Nykyisessä muodossaan ajopelien ystävien kannattaa kiertää Shiftin taskupainos ja kääntää katseet vaikkapa Motorstormin miniatyyriversion puoleen.

 

Tekijä: EA Bright Light

Julkaisija: Electronic Arts

Testattu: PlayStation Portable

Saatavilla: PC, PlayStation 3, PlayStation Portable, Xbox 360

Pelaajia: 1-4 (moninpeli)

Pelin kotisivut:http://shift.needforspeed.com/home.action

Mikko Rekola

 

Lue myös

Wii Fit Plus (Wii)

Call of Duty: Modern Warfare 2 (PC)

Dragon Age: Origins (PC, PS3, Xbox 360)

Testissä SteelSeries XAI laserhiiri – peto hiiren vaatteissa

Logitech G19 – testissä tosipelaajan supernäppäimistö

 

Keskustelu

Ehkä se puskevuus aiheuttaa haastavuutta ohjaamiseen. Joka taas tuo mielenkiintoa pelaamiseen. Siis ehkä.

”Poikkeuksen harmaaseen automassaan tuovat paksuhelmaiset jenkkiraudat ja ne muodostuvat pelin ainoaksi ilon aiheeksi. Hankalasti ohjattavat ja voimakkaasti puskevat pirulaiset tuovat syvyyttä muuten pinnalliseen arcaderyhmistelyyn.”
”puskeva” eli aliohjautuva auto ilon aihe?
ei taida arvostelialla olla hirveästi autoista kokemusta?

Juu, kyseessähän on todellakin juuri PSP-version arvostelu. Muokkailin hieman jotta tämä toivottavasti olisi selvemmin esillä.

Täh. Luulin että tämä on ei-psp-versio (siihen tarkotin kommenttini)

Oudointa oli että drifting modessa oli aivan eri fysiikat kuin varsinaisessa pelissä, mikä teki ajamisesta mahdotonta. (normi modessa driftauksessa oli hieman parempi tuntuma) Ei kyllä todellakaan kiinnosta pelata enää, kun on forza 3 ja GT5 tule myöskin kohta.

taitaa olla vähän väärät screenshotit nyt pojilla kehissä :D Otsikkoonkin voisi tähdentää PSP eikä kaikki alustat koska peli todella on ihan erilainen.

Muropaketin uusimmat