NHL 15 (PS3, PS4, Xbox 360, Xbox One)

26.09.2014 16:00 Kalle Laakso

Tekijä: EA
Julkaisija: EA
Testattu: Xbox One
Saatavilla: PlayStation 3, PlayStation 4, Xbox 360, Xbox One
Pelaajia: 1, 2 (samalla koneella) 2-10 (internetissä)
Pelin kotisivu: http://www.easports.com/fi/nhl
Arvostelija: Kalle Laakso

Voi kuinka taas lätkäihmisiä kuumottaa. Euroopassa jääkiekkokaudet ON jo polkaistu käyntiin, mutta se isoin ja mahtavin NHL vielä odotuttaa muutaman viikon. Virtuaalikiekkoilijoiden onneksi pahimpaan hätään luistelee EA Sports ja NHL 15.

Tätä on Suomessa odotettu: uudet tehokonsolit ja uuden sukupolven änäri. Vuosia jämäkästi myyntilistojen kärkisijoja jyrännyt NHL-sarja tuskin tekee tänäkään vuonna poikkeusta. Pienoista nitkahtamista saattaa tosin olla luvassa, kun edellisen sukupolven pelien kaikkea sisältöä hamuavat vähän pettyvät. Ellei sitten sopeuduta tilanteeseen, kuten NHL-konkarit Stanley Cup -pudotuspeleissä konsanaan, ja hoideta homma kotiin käteen jaetulla pakalla. Otetaan vahvuuksista kaikki irti ja unohdetaan heikkoudet.

Olen päättänyt sopeutua ja nauttia. Nautin suuresti. Ne ketkä eivät sopeudu, saattavat kysyä miksi peli saa näinkin hyvän arvosanan ja miksi sitä yleensä edes tänä vuonna ostetaan ja pelataan?

Paluu vanhaan

Nopeasti kehitystahdista huolimatta Kanadassa on keskitytty juuri oikeisiin asioihin, niihin joiden ansiosta peli sekä tuntuu että näyttää jääkiekolta. Peliin on tehty pieniä viilauksia ja lisäilyjä sinne ja tänne, kaikenlaista mitä ei osannut kaivata ennen kuin ne koki konkreettisesti. Niiden ansiosta NHL 15 todella näyttää ja tuntuu uuden alun kiekkoilulta.

Toisekseen, vaikka sisältöä on entiseen verrattuna vähemmän, ovat mukana lähes kaikki tärkeimmät tai ainakin EA:n mukaan pelatuimmat pelimuodot. Pois jäivät suositut EASHL-klubikiekkoilu, GM Connected ja kauden pelaaminen, jotka eivät ikävä kyllä mahtuneet uuden sukupolven kehityskaareen.

Osa pelitiloista tosin on raakileita. Be a Pro ei ole viime vuonna esitelty Live the Life. Nyt vain käydään pyörähtämässä jäällä peleissä, eikä mitään muuta. Ei junioriliigoista nousua, ei toimittajien kysymyksiä, ei valmentajan palautetta. Pelaajaa kehitetään ainoastaan otteluiden välillä peleistä saaduilla pinnoilla aivan kuten tähänkin asti, ja sitten suunnataan nokka kohti seuraavaa peliä. NHL voisi ottaa mallia FIFA-sarjasta ja tehdä ukkelin kehittämisestä samankaltaista. Se mitä kentällä tekee hyvin ja tarpeeksi, siinä tullaan sitä mukaan myös paremmaksi.

Myös Be A GM on paluu aiempaan. Toimitusjohtajan hommia ei voi aloittaa sekoittamalla koko liigan pakkaa fantasiakokoonpanoilla. Nuoria lupauksia ei voi varata, vaikka varaustilaisuus löytyy. Nuoret vain ilmestyvät automaagisesti omille listoille pelipaikkaa kärkkymään.

Alempi AHL-sarja on mukana lähinnä kosmeettisesti. Pelaajia voi siirrellä joukkueidensa välillä vapaasti, mutta sarja ”ei pelaa” samalla eli peleistä ei tule ilmoituksia, AHL-pelejä ei voi pelata eikä seurojen välillä ole muutakaan sen syvällisempää. AHL:n pelaajat eivät myöskään kehity kausien aikana, vaan ainoastaan niiden jälkeen. Sekin tuntuu kovin satunnaiselta, vaikka pelaaja olisi korkean potentiaalin eliittilupaus. Pelaajien kanssa voi sentään hieroa sopimuksia ja vaihtokaupat toimivat kuten pitääkin.

Hockey Ultimate Teamikään ei säilynyt kirveeltä. Toistaiseksi kavereita vastaan pelaamista ei voi harrastaa, eikä turnauksia ole mukana. Pääasia eli korttien kerääminen ja niiden kanssa pelehtiminen on sentään ennallaan. Kokonaisuudessaan HUT on eniten entisensä ja miksipä ei. Onhan se varmaankin suosituin pelimuoto ja ainoa, jossa leikitään oikealla rahalla.

Lisää on kuitenkin luvassa ja jo syyskuun aikana mukaan päivitetään Pudotuspeli-muoto ja lokakuussa nettikiekkoilijoita hemmotellaan Online Team Play -pelitilalla, joka tuo mukanaan 5 vastaan 5 -ottelut, eli valitettavasti ilman ihmismaalivahteja.

Be a Pro-muotoon lisätään valmentajan palautteet ja Be a GM:ään tulee ihan kunnon varaustilaisuus. Aivan tyhjän päälle ei siis jäädä ja lisää on luvassa varmasti myöhempinä kuukausina.

Joskus pelikehityksessä, etenkin aivan uutta työstettäessä, on vain tehtävä ikäviä kompromisseja. Se on varmasti ollut monille pettymys, mutta ainakin EA:lla yritetään ja ennen kaikkea tehdään asialle jotain, jo ennen NHL 16:sta julkaisua. Tosin ei kannata pidättää hengitystään EASHL:n ja GM Connectedin kohdalla, niitä ei nimittäin tule tämän vuoden versioon.

Tällainen ominaisuuksien karsinta ei ole edes ennenkuulumatonta NHL-sarjan historiassa. Kaikki eivät välttämättä muista, tai halua muistaa, esimerkiksi surullisenkuuluisaa NHL 97:n PlayStation 1 -versiota, joka oli oikeasti todella kauhea viritys. Tai PS2:sen NHL 2001:stä, joka ei ollut edes vaihtopenkin varalämmittäjän tasoinen tapaus PS1-version sisältöön verrattuna.

Seitsemäs konsolisukupolvi sai oman änärinsä samoin kuin nyt, eli vasta ensimmäisen vuoden loppupuoliskolla, mutta todella raakileena: pelimuotoja oli huomattavasti vähemmän ja peli rutisi ja paukkui varsinkin keskialueella pelatessa, kun Xbox 360:nen tehoja ei osattu vielä valjastaa kunnolla.

NHL 15 sen sijaan toimii sulavasti ja ennen kaikkea hyvin. Pelimuotoja puuttuu, mutta niitä on enemmän kuin edellä mainituissa versioissa. Ominaisuuksia puuttuu, mutta niitäkin on luvassa.

Suuria fiboja pienistä asioista

Otteluilta. NBC-kanavan Mike Emrick ja Eddie Olczyk ovat vallanneet selostuskopin vuosia löpisseiltä Bill Clementiltä ja Craig Simpsonilta. Uusi kaksikko aloittaa illan urakkansa käymällä läpi joukkueiden pelitavat ja maalivahdit.

Kaukalon reunalla kaksikkoa komppaa NHL-asiantuntija ja entinen pelaaja Ray Ferraro. Tuhatpäisen yleisön hurraaminen on korvia hivelevää ja tunnelmaa voisi leikata luistimenterällä.

Yksi neljästä tuomarista pudottaa kiekon aloituksessa. Kiekko liikkuu jäällä näyttävästi ja realistisesti, eikä enää pompi aiempaan tapaansa esimerkiksi kimpoilemalla oudosti laidoista. Peli elää pienen mustan ympärillä tiheästi ja pelaajat koittavat kuumeisesti päästä mukaan rytmiin.

Jotkut vähemmän taitavat hahmot turhautuvat herkästi ja aloittavat vastustajaa ärsyttävän taklaamisen. Pelaajien kokoeroa on korostettu entisestään, ja huomattavasti pienemmät pelaajat keräilevät itseään hetken jäältä törmätessään päätä pidempiin. Uusintaa katsoessa taklatun naamalta näkyvä kipu välittyy hyvin kotisohvalle: tuon täytyi olla kova paukku.

Tekoälypelaaja saa kiekon puolustusalueella ja lähtee kohti hyökkäyspäätyä. Kiekkoa ei yritetä enää vain dumpata päätyyn ja luistella perään kesken vaihdon, vaan pelaaja yrittää tosissaan luistella siniviivan yli ja luoda hyvää pelitilannetta. Syöttö lähtee nopeasti, mutta holtittomasti ja osuu vahingossa tiellä olevan vastustajan mailan varteen. Hyökkääjän puolustaja haistaa tilanteen ja laukaisee irtokiekon huonosta asennosta huolimatta. Kuti lähtee napakasti ja lujaa, mutta kolahtaa päätypleksiin.

Laitakamppailun jäljiltä maaliahne hyökkääjä saa kiekon, ja kokeilee hyvää laukaisupaikkaa uusitulla Superstar Skill Stick -ominaisuudella: kiekko jalkojen välistä, yksi luistimenpolkaisu sivulle, veivi oikealle ja rystyltä maalivahdin längistä maaliin. Maalikamerasta näkee, että maalivahti tekee vain pienen eleen torjuessaan laukausta puolihuolimattomasti. Kiekko liukuu maaliviivan yli osuttuaan ensin toisen patjan sisäpintaan. Katsomo villiintyy, iloiset kannattajat heiluttelevat kylttejä ja kaukalokuuluttaja venyttää korostetusti maalintekijää, joka jo myhäilee vaihtoaitiossa uusintaa videotaululta katsoessaan.

Maali kärjistää tilannetta entisestään ja tappiolla oleva joukkue aloittaa tiukan painostamisen. Puolitoista erää myöhemmin tunteetkin kuumenevat, kun maalia ei vain synny. Alkaa armoton taklaaminen ja mailoilla huitelu. Kumpikin puoli saa muutaman typerän jäähyn maalinedustilanteen myllystä. Aloituksesta alkaa suoraan tappelu kahden muun riitapukarin välillä. Mättämistä puolin ja toisin, aivan kuten NHL 14 -pelissä. Kotijoukkueen pelaaja voittaa kähinän, yllyttäen yleisöä vain entisestään. Hävinnyt luistelee pää painoksissa jäähyaitioon silmä turvonneen ja mustana katselemaan pleksin takana irvisteleviä kannattajia.

Pelikatkoilla kelpaa ihastella parhaiden tilanteiden uusintoja. Huomattavasti parannetun True Performance Skating -luistelun myötä pelaajat liikkuvat tilanteissa näyttävästi ja aidosti. Ajoittain tunnelma saattaa tosin lässähtää hetkeksi bugimörököllin tahallisiin kauneusvirheisiin, mutta peli-iloa kaatavia hasardeja ei löydy.

Ottelu on tasaisen kisaista vääntämistä, kuin parhaat Stanley Cup -ottelut kerrassaan. Lopulta tuomarin pilli viskaa pelin päättyneeksi, kotijoukkue vei voiton. Pelattavuus 1, Puuttuvat pelimuodot 0.

Enemmän jääkiekkoa, vähemmän valikoiden tuijottelua

NHL 15:ssa on keskitytty oikeisiin asioihin eli hyvään jääkiekkoon, kaukalon sisäpuolella. Sarja on jakanut mielipiteitä ennenkin, ja 15 jakaa niitä varmasti entistäkin vahvemmin. Ymmärrän puuttuvien pelitilojen aiheuttaman pettymyksen, eikä EA:lla varmastikaan odoteta faneilta täyttä komppausta tänä vuonna. Minä kuitenkin pidän tästä, tällaisenaan. Olisihan toki mukavaa, jos pelissä olisi mukana kaikki aiempienkin versioiden sisältö, mutta parempi saada pienempi määrä pelitiloja ja toimivaa jääkiekkoa kuin läjä raakileiksi jääneitä pelitiloja ja pelattavuudeltaan etätyydyttävää lätkää.

Lisää upeita pelivideoita (e)Domen videokanavalta osoitteesta https://www.youtube.com/user/wwweDomenet

NHL 15 on hyvä pohja tulevaisuudelle ja pelillisesti parasta lätkää koskaan. Se on peli, jossa keskitytään enemmän jääkiekkoon ja vähemmän valikoiden katseluun.

NHL 15 –haastattelu – enemmän älyä, enemmän fysiikkaa

Dome ehätti jututtaa kotvasen EA Sportsin NHL-jehu Andy Agostinia, joka kertoo meille hieman pelin olemuksesta ja uuden sukupolven konsolien tarjoamista kehitysaskeleista tekoälyn ja fysiikan parissa. Juttu kiertää myös KHL:n ja Liigan kautta suomalaisten jäähallien kuvaukseen sekä Jokerien ja Vaasa Sportin tuomiin muutoksiaan aivan pelikehityksen loppusuoralla.