Uusimmat

NHL 2005 (GC, pc, PS2, Xbox)

22.11.2004 00:00 Miikka Lehtonen

Alunperin Sega Megadrivellä debyyttinsä tehneet Electronic Artsin jääkiekkopelit ovat edenneet jo ties kuinka monenteen muotoonsa NHL 2005:n muodossa. Viime vuoden tekele sai lähes kaikilta tahoilta moitteita huonosta tekoälystään ja siitä, että peli polki jälleen kerran paikallaan. Uudistuksia ei ole juuri tapahtunut sitten 90-luvun loppuvuosien. Edes fraasi hyvän sotkemisesta turhilla uudistuksilla ei sovi, sillä konsolipuolella Segan erinomaiset NHL 2K-kiekkopelit ovat hurmanneet pelaajia realistisella otteellaan ja pikkutarkalla toteutuksellaan. EA vastasi huutoon ja tiedossa oli uudistuksia samaan suuntaan.

Uudistusta varten puikkoihin astui uusi tiimi, jonka monet jäsenet olivat tekemässä Segan alkuperäistä NHL 2K-lätkää Dreamcastille. Uusi alku NHL-sarjalle tulee hyvään rakoon. NHL 2005 onkin monella osa-alueella Electronic Artsin paras jääkiekkopeli.

Yksi EA:n tavaramerkeistä ja myös parhaista selityksistä pelin suurelle suosiolle on näyttävä ulkoasu. Jälleen kerran panostus on merkittävää. Se myös näkyy tuloksessa. NHL 2005 on paitsi hämmästyttävän komean näköinen, myös hienon kuuloinen peli. Animaatiot ovat pääasiassa realistisen näköisiä ja varsinkin taklauksissa on kunnolla voimaa mukana. Kaukalot ja NHL-hallit ovat realistisen näköisiä ja soundtrack soi lujaa, vaikka onkin turhan teinirock-painoitteinen.

Eurooppalaista kiekkoilua edustavat NHL 2004:n tyyliin Elitserien, SM-liiga ja Saksan DEL. NHL-puolen grafiikkaa voisi hehkuttaa vaikka koko päivän, mutta euroliigojen toteutuksesta ei löydy paljoa kehuttavaa. Pelipaidat on toteutettu vähän sinnepäin, kantavana teemana tuntuu olleen värien saaminen suunnilleen oikein. Kaukalot ovat järkyttävän kokoisia NHL-latoja, jollaisia Suomesta ei Helsingin ja Turun ulkopuolelta löydy ainuttakaan. Kun faniviritteiset liigapaketit ovat jo vuosia pystyneet paljon parempaan jälkeen, voisi hiljalleen olla aika saada euroliigat esityskelpoiseen kuntoon. NHL 2005 tarjoaa mahdollisuuden pelata myös jääkiekon World Cupin, joka on vain aiemmilta vuosilta tuttu kansainvälinen turnaus uudella nimellä ja World Cup -rostereilla.

Vuoden 2005 suuri uudistus NHL-sarjaan on ”Open Ice Control”, jota mainostettiin kiekollisen pelin mullistavana uudistuksena. Aivan näin hienosta asiasta ei ole kyse, mutta näppärä ominaisuus se kuitenkin on. Suomeksi ilmaistuna Open Ice Control antaa pelaajan ohjata kentällä myös kiekottomia pelaajia, mikä parantaa välittömästi hyökkäyskuvioiden toimintaa moninkertaisesti. Enää ei tarvitse rukoilla, että joku pelaajista sattuisi vahingossa osumaan ylivoimalla takatolpalle tai nousemaan siniviivalta tukemaan hyökkäystä, vaan voi itse luistella vetopaikkaan ja pyytää syöttöä. Negatiivisempia uudistuksia edustaa ”Create a player” -moodin puuttuminen. Vain paria viikkoa ennen pelin julkaisua ohjelmointitiimi päätti, ettei aika riitä ”kunnollisen” pelaajaluonnin tekemiseen, joten se jätettiin kokonaan pois. Voidaan hyvällä syyllä ihmetellä, mitä vikaa vuosikausia palvelleessa ja asiallisessa moodissa oli? Puute on ikävä, koska omien pelaajien luonti on aina ollut kiekkopelien parhaita puolia. Raimo Tuska ja muut Siperian liigan jääkaapin kokoiset viikatemiehet jäävät tänä vuonna vilttiketjuun.

EA:n urheilupelien pääsynti on silti edelleen tekoäly, joka on paitsi kehnonlainen, myös huijaa. Selkeästi ja usein. Aiemmista vuosista ollaan taas muututtu hieman skriptatummaksi. Sen sijaan, että kone reagoisi realistisesti ja reaaliaikaisesti ihmisen pelityyliin, se toistaa samassa tilanteessa samaa kuviota uudelleen ja uudelleen. Testaaminen on helppoa: kun laitaa ylös polkeva hyökkääjä pysähtyy aina samaan kohtaan perstaklauksella riippumatta hyökkääjän ja pakin taidoista, jossain on mätää.

Tämänkin vielä kestäisi, mikäli kone ei huijaisi niin selkeästi. Jostain syystä joku nero Electronic Artsilla on keksinyt, että pelaaminen on sitä jännittävämpää, mitä tasaisempi peli on. Sinänsä totta, mutta vain silloin, mikäli vastustaja pystyy oikeasti antamaan haastetta. Siitä on hupi kaukana, kun kone kaventaa 4-0-johdon tasalukemiin neljällä peräkkäisellä keskialueelta lähteneellä rannelaukauksella. Sekään ei jaksa naurattaa, kun avoimeen yläkulmaan suuntaava veto pysähtyy näkymättömään voimakenttään ja siirtyy maalivahdin räpsään. Pelaajaa itkettää viimeistään, kun koneen pelaajat repivät, roikkuvat ja raastavat jokaista kiekollista pelaajaa niin paljon, että kiekkoa ei yksinkertaisesti voi kuljettaa. Jäähyjä tästä ei tietenkään tule.

Pc-käännöksenä NHL 2005 on onnistunut. Se pyörii sujuvasti, näyttää hyvältä ja toimii vakaasti. Erikoismaininnan EA ansaitsee nappiin onnistuneista ohjainkonfiguraatioistaan. Käytän pc:ssä PlayStation 2:sta lainaamaani ohjainta ubs-adapterin kanssa. Positiivisesti peli asetti toiminnot automaattisesti oikeiden nappien taakse ja vieläpä kutsui nappeja oikeilla nimillä joka paikassa.

Monet ovat silti oppineet elämään EA:n pelien perusvirheiden kanssa, sillä vuodesta toiseen ne tuntuvat olevan myyntilistojen kärjessä. Ei maine aivan ansaitsematonta ole, sillä esimerkiksi kaveria vastaan ne ovat puhdasta huipputavaraa. Pelit ovat myös äärimmäisen näyttäviä ja helposti opittavia. Tämä selittänee suosiota ja varmistaa sen, että taas tänäkin jouluna monen kuusen alta pilkistää Olli Jokisen pärstä.

Lyhyesti ilmaistuna NHL 2005 ilahduttaa ja viihdyttää varmasti sarjan ystäviä, mutta Segan NHL 2K-sarjaan tykästyneet tai muuten vain EA:n peleistä pitämättömät eivät tämän perusteella mielipiteitään muuta.

Tekijä: EA Sports
Julkaisija: Electronic Arts
Testattu: AMD Athlon XP2200+, 512Mb DDR, Radeon 9800 Pro, Windows XP
Saatavilla: pc, PS2, Xbox, GameCube
Laitevaatimukset: 800MHz, 128Mb, 8X CD-ROM, 32-megainen näytönohjain
Pelin kotisivu: www.easports.com/games/nhl2005
 

Muropaketin uusimmat