Uusimmat

Ninja Gaiden Sigma (PS3)

03.08.2007 12:00 Tero Lehtiniemi

Xboxille vuonna 2004 ilmestynyttä Ninja Gaidenia voidaan helposti pitää menneen konsolisukupolven laadukkaimpana ja haastavimpana 3D-toimintapelinä. Vaikka sinänsä useita vuosia vanhojen pelien siirtämistä pääpiirteittäin samanlaisena uudelle konsolisukupolvelle voi pitää hieman arveluttavana, osoitti esimerkiksi Resident Evil 4:n Wii-versio ettei kierrättämisessä ole mitään vikaa, kun homma hoidetaan kunnolla.

Yksinoikeudella PlayStation 3:lle julkaistu Ninja Gaiden Sigma on pääpiirteittäin täysin sama peli kuin vuonna 2004 julkaistu Xbox-klassikko. Peliä on kuitenkin hiottu, laajennettu ja piristetty niin monella tapaa, että uutta hiottavaa riittää myös Ninja Gaideninsa jo aikaisemmin puhki pelanneille. Mustanpuhuvan ninjasankari Ryun murhanhimoinen kostoretki tarjoaa pelaajille edelleen sekä tuskallisen haastavia että lähes orgastista nautintoa antavia onnistumisen hetkiä.

Itse Ninja Gaiden sai alkunsa jo vuonna 1988 NES-konsolilla. Ensimmäiset Ninja Gaidenit olivat yksinkertaisia, joskin keskimääräistä haastavampia tasoloikan ja toimintapelin yhdistelmiä. Pelaaja kontrolloi naamioon verhoutunutta Ryu-ninjaa urbaaneissa ympäristöissä vastassaan mitä erilaisempia ilkimyksiä. 2000-luvun Ninja Gaiden on kuitenkin toista maata.

Pelin sankarina on edelleen mustiin verhoutuva ninja Ryu, mutta peli on kasvanut yksinkertaisesta tasohyppelystä markkinoiden syvällisimmän taistelumekaniikan omaavaksi toimintapeliksi. Sen lisäksi että Ryu taitaa kaikki Matrix-repertuaarin temput seinillä juoksemisesta aina huimimpiin akrobatiatemppuihin, riittää pelin lukuisista aseista jokaiselle kymmeniä yhdistelmähyökkäyksiä. Näiden tarkka hallinta on äärimmäisen tärkeää.

Haastava, ei vaikea

Ninja Gaiden sai aikoinaan huomattavasti palautetta korkeasta vaikeustasostaan. Tämä on kuitenkin helppo kuitata turhaksi saivarteluksi, sillä peliä voi ehkä paremmin luonnehtia sanalla haastava. Peli vaatii kyllä millintarkkaa kontrollointi- ja reagointikykyä, ja se on uudelle pelaajalle tuskallisen anteeksiantamaton. Se ei kuitenkaan missään vaiheessa huijaa tai ole epäreilu. Vihollisten liikkeet ja hyökkäystaktiikat opettelemalla mahdottomiltakin tuntuvat viholliset lakoavat jopa sekunneissa.

Niille, joilta Xboxin Ninja Gaiden syystä tai toisesta jäi väliin, peliä voisi luonnehtia yhdistelmäksi Onimushaa ja Devil May Cryta. Pelaaminen koostuu pääosin mitä erilaisimpien vastaantulevien vihollisten tuhoamisesta, ja välillä ratkotaan kevyitä puzzleja. Ryun vertaansa vailla olevia akrobaatintaitojakin joutuu hyödyntämään tuon tuosta, mutta yleensä vain piilotettujen aarteiden etsimiseksi. Pääpaino on kuitenkin taistelussa, ja pelin taistelumekaniikan hienouksista voisikin helposti kirjoittaa pienen kirjan.

Ninja Gaiden Sigma on itse asiassa vanhan pelin kolmas  versiointi, sillä Xboxille myöhemmin julkaistu Ninja Gaiden Black hankaloitti peliä entisestään ja lisäsi muun muassa uuden Mission-pelitilan. Ninja Gaiden Sigma on vaikeustasollisesti paluu alkuperäiseen Ninja Gaideniin, mutta Mission-pelitilan lisäksi se sisältää monia tervetulleita ja jopa hienoja uudistuksia. PS3:n kovat laitetehot näkyvät luonnollisesti entistä tarkempana grafiikkana ja sulavampana ruudunpäivityksenä.

Suurimpia Ninja Gaiden Sigman pelillisiä uudistuksia ovat Rachelina pelattavat osiot. Peliä tuntemattomille knoppitietona Rachel on eräs pelin monella tapaa näkyvimmistä sivuhenkilöistä, jolla miespuolisten pelaajien riemuksi on sekä liian suuret keuhkot, että aivan liian vähän rahaa keuhkot verhoavien nahkavaatteiden ostamiseen. Rachelina pelattavat osiot toki selkiyttävät pelin epäselvää ja kuriositeetilta tuntuvaa tarinaa, mutta neitokaisen taistelutyyli poikkeaa Ryun omasta sen verran merkittävästi, että pelillisesti vaihtelu voi jopa häiritä. Koska Rachelin nahkaista takamusta ihailee kuitenkin huomattavasti mieluummin kuin Ryun vastaavaa, tasapainottuu meininki näiltä osin riittävästi.

Juonta ja yleistä pelikokemusta on kohennettu myös muilla tavoin. Ei lienee yllätys että kokonaisuutena Ninja Gaiden Sigma on katraan paras osa. Sitä pelatessa ei kuitenkaan voi välttyä parilta kummittelevalta ajatukselta. Ensinnäkin niin erinomainen peli kuin se onkin, olisi Team Ninjalta pikkuhiljaa kiva saada joku aivan uusikin peli. Toisaalta Ninja Gaiden Sigma muistuttaa Resident Evil 4:n Wii-version kanssa siitä surullisesta tosiasiasta, että tällä hetkellä Nintendon ja Sonyn uutuuskonsoleiden parhaat pelit ovat useamman vuoden takaisten pelien uudelleenlämmittelyitä.

Jos tämän naurettavan sivuseikan ei anna häiritä itseään, on käsissä nykyisen konsolihistorian parhaan ninjapelin paras versio. Samalla kun Genji 2 kompuroi suossa ja Tenchu Z:ssä sovitellaan ninjasankarin päälle uusia minihameita, Ninja Gaiden Sigma iskee katanalla selkään, irrottaa pään ja potkaisee ruumiin ikkunasta ulos. Mikäli pieni haaste ei pelota, niin mars kauppaan: tämän parempaa toimintapeliä PlayStation 3:lle tuskin ilmestyy ihan hetkeen.

 

Tekijä: Team Ninja
Julkaisija: Ubisoft
Testattu: PlayStation 3
Saatavilla: PlayStation 3
Pelaajia: 1
Pelin kotisivu: http://www.ninjagaidengame.com

Muropaketin uusimmat