Uusimmat

Oddworld: Abe’s Oddysee New ’n’ Tasty (PS4)

05.08.2014 14:27 Miikka Lehtonen

Tekijä: Just Add Water
Julkaisija: Oddworld Inhabitants, Sony
Testattu: PlayStation 4
Saatavilla: PlayStation 4
Tulossa: Linux, Mac, PC, PlayStation 3, PlayStation Vita, Wii U, Xbox One
Pelaajia: 1
Muuta: Tukee PlayStationeilla Cross Buy- (PS3+PS4+PSV) ja Cross Save.
Pelin kotisivu: http://www.oddworld.com/
Arvostelija: Miikka Lehtonen

 

Paperilla on vaikea uskoa, että Oddworld: Abe’s Oddyseestä on jo 17 vuotta aikaa. Juuri äskenhän sitä pelattiin! Mutta yksi vilkaisu pelin grafiikoihin vahvistaa, että on siitä jo aika monta vuotta aikaa.

Onneksi niitä kakkugrafiikoita ei tarvitse enää katsella, sillä Abe’s Oddyseestä on julkaistu uusi HD-remasterointi. Tärkein kysymys on tietenkin, miten miltei 20 vuoden takaiset mekaniikat yhä toimivat.

Abe’s Oddysee, samoin kuin muutkin Oddworld-pelit, oli nimensä mukaisesti outo tapaus. Alkuperäiselle PlayStationille julkaistu puzzletasohyppely hurmasi ja hämmensi omaperäisellä tunnelmallaan ja ulkoasullaan. En vieläkään ole aivan varma siitä, moniko peli yhä muisteleva tekee niin, koska peli oli niin hyvä ja kuinka moni vain sen takia, että Abe’s Oddysee on vaikea peli unohtaa. Sen verran dramaattisen vaikutelman se meihin moneen jätti.

Äskettäin julkaistu New ’n’ Tasty –versio on alkuperäinen peli, mutta ei vain minään perustason skaalattuna HD-remixinä. Ehei, Abe’s Oddyseehän oli peli, joka käytti esirenderöityä 3D-grafiikkaa kuin 2D:tä konsanaan, hieman Donkey Kong Countryn tavoin. Niinpä kehitystiimi on tehnyt koko pelin uusiksi 3D-grafiikkamoottoria hyödyntäen.

Tuloksena on parhaimman näköinen Oddworld-peli. Rakkaudella uusitut välianimaatiotkin näyttävät jo hyviltä, mutta itse peli vielä paremmalta. Alkuperäisen hengessä ja kunnon 90-luvun tyyliin värivaloja ja muita nykyään jo hillitymmin käytettyjä efektejä tykitetään ruudulle vesivärit käsiinsä saaneen ADHD-vekaran innolla, mikä saa pelin yhä näyttämään todella persoonalliselta.

Vaikutelmaa korostaa se, että kaikki on niin – paremman termin puutteessa – outoa. Pelin päähenkilönä on Abe, futuristisen snäkkitehtaan talkkari, joka toki tiesi ja hyväksyi sen, että kaikki firman snäkit on tehty ilmeisesti tiedostavista ja älyllisistä elämänmuodoista. Yksi kerrallaan snäkkiainekset ovat kuolleet sukupuuttoon ja niinpä tuorein snäkki tehtäisiinkin *gulp* Aben rodusta.

Tämähän ei toki orjatalkkarille sovi, joten hän lähtee pakomatkalle tehtaalta tarkoituksenaan pelastaa myös kaikki 200 kanssaorjaansa matkalla. Siinä sitä tekemistä sitten riittää.

Uusi peli, vanha design

Abe’s Oddysee on pelinä sangen alkeellinen. Se yhdistelee hiippailua, piileskelyä ja tosi kepeää puzzleilua. Ruudussa voi olla vaikka lihamylly, joka aktivoidaan vipua vääntämällä, sekä kentän toisessa päässä partioiva vartija. Ongelmana olisi houkutella vartija kävelemään lihamyllyn alle, vääntää vipua ja tehdä tästä nakkimakkaraa.

Siinä sivussa sitten kommunikoidaan orjien kanssa Gamespeak-nimen saaneella systeemillä, mikä tarkoittaa vain sitä, että ristiohjaimen ja olkapäänäppäinten yhdistelmillä Abe viheltelee, moikkailee, käskee seuraajiaan seuraamaan tai odottamaan sekä tietenkin piereskelee. Hei, se oli 90-luvulla komedian huippua! Muistaakseni.

Näistä simppeleistä aineksista on sitten rakennettu pelattavaa useammaksi tunniksi. Itse muistelin Abe’s Oddyseen olleen paljon vaikeampi peli kuin se tällä kertaa tuntui olevan. Puzzlejen ratkaisut ovat usein, jos eivät itsestään selviä, niin ainakin helposti keksittävissä. Toki pelin edetessä vaikeustasokin vähän nousee, mutta ei Abe’s Oddysee silti mielestäni mahdottoman vaikea peli ollut. Tai ei ainakaan oikeista syistä.

Alkuperäinen peli tehtiin aikaan, jolloin PlayStation-ohjain ei sisältänyt analogitikkuja, joten Abea ohjattiin tuolloin digitaalisesti ristiohjaimella. Nyt ristiohjainta käytetään kommunikointiin ja ohjaus tapahtuu analogisesti. Tämä ei ole aina ongelmatonta, sillä monet kohtaukset vaatisivat todella tarkkoja ja hallittuja ohjausliikkeitä, mihin pelin kahden asennon analogiliikkuminen ei pysty.

Sitä yrittää kävellä kohti miinaa toooooosi varovasti ja hitaasti, mutta ohjain liikahtaa millin liikaa oikealle ja bang! Abe on vainaa. Tai kontrollit lägäävät silmänräpäyksen, jolloin miinaa ei yritäkään purkaa oikeaan aikaan ja … No, arvaatte kyllä. Sitten huomataan, että edellisestä checkpointista onkin jo pari ruutua aikaa ja sekös harmittaa.

Niinpä Abe’s Oddysee onkin ongelmallinen, mutta ei aivan charmiton peli. Se oli toki silloin 17 vuotta sitten aika paljon raflaavampi ja iskevämpi tapaus kuin nyt, mutta ei aika ole täysin hurmosta himmentänyt. New ’n’ Tasty –versio näyttää veikeältä ja onnistuu irroittelemaan välillä hymyjä, mutta yhtäläisesti myös paljon kirosanoja ja rasittuneita huokauksia. On vaikea sanoa – ja originaalin pelin puuttuessa kokoelmista mahdoton tarkistaa – miltä originaali nyt tuntuisi, mutta eipä sillä lopulta ole väliä. Oli kyseessä vanhentunut design tai ajoittain kömpelö käännös, Oddworld olisi voinut olla hieman parempikin.

 

 

Lisää aiheesta

Viisi miljoonaa myytyä peliä – ja 0 taalaa rojalteja – ei ihme että pelikehittäjät kypsyivät ja lopettivat

Oddworld: Stranger’s Wrath (Xbox)

Helmenkalastajat: Oddworld: Stranger’s Wrath HD