Peggle 2 (Xbox 360, Xbox One)

10.05.2014 14:00 | Kalle Laakso

Tekijä: PopCap Games
Julkaisija: EA
Testattu: Xbox One
Saatavilla: Xbox 360, Xbox One
Pelaajia: 1, 2-4 (samalla koneella ja internetissä)
Pelin kotisivu: http://www.popcap.com/peggle-2
Arvostelija: Kalle Laakso

PopCapin tapa tehdä yksinkertaisista ideoista koukuttavia on ihmeellinen. 2007 julkaistusta ensimmäisestä Peggle-pelistä saakka kuulat ovat ilahduttanut pelaajia, sillä hellyttävän pallopelin sympaattista kutsua on vaikea vastustaa. Etenkin nyt, kun jatko-osa pistää paremmaksi. Peggle 2 on nykyajan virtuaali-Pajatsoa parhaimmillaan.

Idea on simppeli: ruutu täytyy tyhjentää ruudun ylälaidasta ammuttavilla kuulilla oransseista palloista ja palikoista. Jottei homma olisi aivan läpihuutojuttu, on oranssien seassa vastaavanlaisia sinisiä pyörylöitä ja laatikoita, mitkä pitävät yllä reilua haastetta kentästä toiseen. Haastetta nostavat jokaisella ampumiskerralla paikkaa satunnaisesti vaihtavat ja pistekerrointa kasvattavat violetit sekä kahta erikoiskykyjä aktivoivat vihreät.

Pyhä pimpahdus

Perusidea on siis entisellään. Uudistukset jäävät tästä syystä muihin osa-alueisiin, joista löytyvät niin pelin vahvuudet kuin motkotettavat. Ainoastaan viiden hahmon kaarti on ensimmäisen osan kymmenen Peggle-mestarin rinnalla pienehkö, mutta PopCapin luova hulluus pääsee edelleen uomiinsa. Jokaisen pallottelijan kyvyt eroavat toisistaan huomattavasti, vaikka osa on suurin piirtein nähty jo aikaisemmin. Nyt ne vain ovat tasapainoisempia.

Jos jossain niin Pegglessä uskotaan taruolentoihin. Yksisarvinen Björn palaa ruuduille ja opastaa pelin saloihin. Björnin kolmen pallon super opastus -erikoiskyky on pysynyt samana, eli opas näyttää kuulan lentoradan ennen ampumista. Sopii mainiosti vasta-alkajille.

Korkeilta vuorilta mukaan istahtaa punertavalla pottunenällä ja kolpakolla varustautunut Jeffrey-peikko, joka heittelee isoja kivenlohkareita pitkin ruutua. Kyky on verrattavissa ensimmäisen osan lohikäärmeen vastaavaan, paitsi Jeffreyn kivi vierii ensimmäisestä osumakohdasta suoraan alaspäin, pyyhkien tieltään kaikki pegsit.

Toisena uutena mestarina tantereilla löntystelee lumimies Berg. Hanuri paljaana ja sinisen kukan kanssa Berg jäädyttää ruudun muutaman kierroksen ajaksi paikoilleen ennen ampumista. Kuulan osumasta pyöreät pegsit liikkuvat kohmeessa hieman ja aktivoivat muita palloja osuessaan niihin. Ketjureaktiot ovat Bergin kanssa yleisiä.

Ja etteivät puutarhatontut jäisi rannalle peggleilystä, ovat nämä mystiset tarhojenhenget rakentaneet tontturobotti Gnormanin. Vihreisiin osuessaan Gnormanin seuraava kuula koluaa salamoilla osuman läheisyydessä olevia palloja ja palikoita. Kyky on sekoitus ensimmäisen Pegglen Tula-kukalta ja avaruusolio-Splorkilta.

Hautakivien takaa osingoille pyyhältää vielä arka Luna-tyttö. Ilmeisesti zombien ja haamun jälkeläinen haaveilee peggleilyn lomassa uudesta peruukista ja käyttäytyy muutenkin omituisesti. Lunan kyky tekee ihmeitä kaikille sinisille palloille ja laatikoille, jättäen ne taka-alalle pariksi kierrokseksi. Tämän ansiosta kuulaa voi vapaasti ampua vaativimmissa paikoissa ja sinisten suojissa oleviin oranssisiin. Kuula ottaa kuitenkin samalla tieltään myös kaikki siniset, joten ruutua saa putsattua parhaassa tapauksessa tehokkaasti.

Kaikki toisen Pegglen hahmot sopivat peliin hyvin ja eroavat toisistaan sopivasti, mutta enemmänkin niitä voisi olla. Pelin viehätys kun rakentuu sekä kuulan pimpauttelusta että hahmoista ja heidän kyvyistään. Ensimmäisen Pegglen yksinkertaisuudesta oli helpompi hakea pieniä iloja ja vaihtelua, nimenomaan laajemman hahmokaartin ansiosta.

Eteneminen on pistetty uusiksi pikku viilauksin. Jokaisella hahmolla on yhteensä kaksikymmentä kenttää, joista puolet ovat kyvyille suotuisia haastekenttiä. Näiden jälkeen aukeaa uusi mestari ja uudet kentät. Normaaleissa tasoissa on myös kolme pienempää haastetta, jotka eivät palkitse mutta pidentävät hitusen peli-ikää. Tosin mielikuvitusta niissä ei varsinaisesti ole käytetty ja ne ovat muutoinkin aika ilmiselviä: tyhjennä ruutu kaikista palloista ja palikoista, voita kenttä ylittämällä tietty pistemäärä ja läpäise taso tietty kuulamäärä jäljellä.

Haastekentät ovat kuitenkin osittain turhaa huttua. Pääasiassa pelaajan tarvitsee vain etsiä kuulalle oikea kohta. Fysiikat hoitavat loput. Osissa kenttiä on myös taustalla viivoja auttamassa oikean kohdan ja kuulan lentoradan löytämistä, eli edes taitoa taikka tuuria ei tarvita. Onneksi PopCap on sentään ajatellut 20:en kentän verran myös vanhoja peggleilijöitä. Yksinpelin lopulla avautuva viimeinen setti tuo mukanaan jo enemmän haastetta, mutta ensimmäisen Pegglen tasolle ei aivan ylletä, tosin eipähän näin ollen hiuksia tule revittyä päästä.

Moninpelissä kaikki toimii vielä yksinpeliä hitusen paremmin. Varsinkin perinteisesti, eli kun samalla kentällä on kaksi pelaajaa ampumassa kuuliaan vuoronperään. Suuremmalla pistemäärällä voittaa. Uutena moninpelimuotona löytyy Peg Party, jota pelataan internetissä 2-4 pelaajan voimin. Idea on siinä, että jokaisella pelaajalla on oma pelinsä käynnissä samaan aikaan muiden kanssa. Jokainen ampuu kuulansa kerran parhaaksi näkemällään tavalla ja sen jälkeen katsotaan kuka johtaa. Tätä jatketaan siihen asti, kunnes kuulat loppuvat. Ideana Peg Party on hauska, mutta se kaipaisi jotain muutakin. Kuulailu on pisteruutuineen katkonaista, eikä kesken pelin palkita ketään. Jokaisella pelaajalla kun on kymmenen kuulaa, plus mahdolliset lisäkuulat, joten pistetilannetta katsellaan turhan tiuhaan. Muiden pelejä voi sentään seurata jos itse on hätäillyt oman ampumisensa ennen aikojaan, mutta oudosti nykivästä kuvasta ei juuri saa iloa.

Piristävä peli

PopCapin uusin palloilu on kaiken kaikkiaan huoletonta pelaamista. Se on helppo oppia, vaikea hallita. Nopea ottaa pari kierrosta aikansa kuluksi, mutta sen ääressä viihtyy pidempienkin sessioiden verran. Ulkoasu on värikäs ja pirteä, hahmot ovat yliampuvan herttaisia aina Björnin voittomoshaamisesta Bergin sensuroidun hanurin pyörittelyyn.

Peggle 2 onkin hyvän mielen peli, jonka 10 euron hintalappukaan ei päätä huimaa. Pelistä saapuu myös Xbox 360 -versio toukokuun 7. päivä, mikä tuskin tästä kauheasti huononee. Hinta/laatu -suhteeltaan mainio palloilu- ja palikkatesti.

 

Lisää aiheesta

Pelitalo auttoi pariskunnan yhteen – suosikkipelin betatesti olikin ovela kosinta

Xbox Live Arcade -pelit testissä (osa 7)

Lue myös

Battlefield 4: Naval Strike DLC (PC, PS3, PS4, Xbox 360, Xbox One)

Conflict of Heroes: Storms of Steel (PC)

Final Fantasy X/X-2 HD Remaster (PS3, PSV)

King Oddball (Android, iOS, Mac, PC, PS4, PSV, WP8 )

Octodad: The Dadliest Catch (Linux, Mac, PC, PS4)

Retry (iOS)

The Banner Saga: Chapter 1 (Mac, PC)

 

Muropaketin uusimmat