PES 2015 (PS4, Xbox One)

05.12.2014 16:02 | Miikka Lehtonen

Tekijä: PES Productions
Julkaisija: Konami
Testattu: Xbox One
Saatavilla: PC, PlayStation 3, PlayStation 4, Xbox 360, Xbox One
Pelaajia: 1, 2-4 (samalla koneella ja internetissä)
Pelin kotisivu: http://pes.konami.com
Arvostelija: Miikka Lehtonen

 

Futispelien maailmassa on perinteisesti totuttu siihen, että vaihtoehtoja on kaksi: FIFA tai PES. Joskus ei edes oikeastaan sitäkään, koska FIFA on vienyt Konamin futispelisarjaa aika yksipuolisesti.

Viimeisten vuosien aikana Japanissa on kuitenkin tapahtunut kummia ja ilmassa on ollut merkkejä siitä, että PES on taas nostamassa profiiliaan. Ja nyt se sen teki.

Futismaailman pelikuviot ovat outoja. Silloin kun minä olin nuori ™, Konamin International Superstar Soccer, josta siis myöhemmin tuli Pro Evolution Soccer, oli selvästi parempi peli kuin EA Sportsin FIFA, joka teki kaiken vähän sinne päin. Parempien lisenssiensä ja suuremman mainosbudjettinsa avulla EA:n pelit kuitenkin myivät paljon Konamia enemmän, saaden aikaan kummallisen järjestelmän: vähälukuiset PES-fanit katselivat pitkin nokkaansa epärealistista ja ärsyttävää arcade-futista vääntäviä tusinapelaajia.

Sitten tapahtui jotain vielä kummempaa, kun EA otti ja tekaisi erinomaisen futispelin. Joskus siinä FIFA 08:n kieppeillä EA pisti pelinsä täysin uusiksi ja nojasi vuosi vuodelta enemmän ja enemmän aitoon fysiikkamallinnukseen. Konamilla ei ollut tähän lääkkeitä ja niin asetelma muuttui perin kummalliseksi: FIFA myi edelleen hyvin, mutta nyt ansaitusti.

Yksipuolinen monopoliasema ei tietenkään ole pitkän päälle kenellekään hyvä juttu ja viimeisten vuosien aikana EA:n pelit ovat hieman polkeneet paikallaan. Firmaa tuntuu kiinnostavan enemmän Ultimate Team –rahastuskoneen tuunailu kuin peliä vuosia vaivanneiden ongelmien korjaaminen, joten pelikenttä oli taas auki. Ja perkules vieköön, Konami on käyttänyt tilaisuuden hyödykseen.

Realismia kentällä

Konamin Pro Evolution Soccer –pelisarja on jo parin vuoden ajan väläytellyt valojaan ohituksen merkiksi. Pelit ovat siirtyneet pois valmiiksi purkitetuista animaatioista ja muuttuneet realistisemmiksi ja paremmiksi pelata. Mutta muutos on ollut hidasta ja viimeisten parin vuoden ajan tunnelmat ovat liikkuneet ”ihan kiva, mutta…” –akselilla. Nyt sen mutan voi unohtaa pois, sillä PES 2015 on hyvä futispeli. Oikeasti.

EA:n futispelisarja vie yhä kuin PESiä narussa jos puhutaan lisensseistä, virallisesta ottelutapahtuman tunnelmasta ja muista sellaisista sivujutuista, mutta jos puhutaan siitä itse lajitoteutuksesta, niin tiedättekös mitä? PES taitaa olla FIFAa parempi peli. Ainakin tänä vuonna. Konamin väki panosti ylimääräisen vuoden next gen –versioiden tekemiseen ja se näkyy ja tuntuu miltei kaikessa.

PES hurmasi minut nopeasti sillä, että se näyttää ja ennen kaikkea tuntuu jalkapallolta. FIFA-peleissä meno on ollut liian näyttävää jo pitkään, ihan kuin jokaisen ottelun pitäisi koostua tauottomista highlight-kohtauksista. Oikestihan futismatsissa kyttäillään, reagoidaan vastustajan taktiikoihin ja yritetään hakea keskikentällä yliotetta. Ei suinkaan siis juosta sprinttinappi pohjassa päästä päähän kiskoen tauotta sellaisia kantapääkikkoja, että Ronaldokin kadehtisi.

Pro Evolution Soccer heittää kantapääkikat ja sprintit enimmäkseen romukoppaan, ellei ohjattavana ole juuri Ronaldon kaltainen superstara. Tavallisten kuolevaisten on pärjättävä oikeilla keinoilla. Vastustajia ei ole tarkoitus ohittaa pyörittelemällä oikeaa analogitikkua ja vetelemällä kantapääveivejä kentän päästä päähän, vaan kuvioilla. Syöttelemällä, hakemalla avoimia paikkoja ja sitten napauttelemalla tarkkoja syöttöjä. Harhautuksetkin tehdään fysiikan keinoin: peippaa oikealla, pakota vastustaja muuttamaan tasapainoaan ja yritä vasemmalta ohi. Yritä, koska aina se ei onnistu. Ei edes Ronaldolta.

Ja niinpä pelin tempo onkin ihan erilainen kuin FIFAssa. Rauhallisempi. Hitaampi. Harkitsevampi. Palloa siirrellään sivuttain enemmän kuin pystyyn ja hyökkäykset kuihtuvat usein jo keskialueelle. Kaikki eivät tästä välttämättä tykkää, mutta itse pidin Pro Evolution Soccerin futisnäkemyksestä niin paljon, että melkein kehitin spontaanisti kyvyn kehrätä.

Älliä peliin

Ilahduttavasti futisvallankumous ulottuu myös tekoälyyn – siis niin pelaajan kuin vastustajankin. FIFAssa minua on jo pitkään häirinnyt se, että olipa vastassa joku vitosdivarin suola tai Barcelona, pelityylit ovat kovin samanlaisia. Ei PESissä. Joukkuekaverit reagoivat hyvin pelaajan tekemisiin, vastustajat myös. Ja myös pelitilanteeseen myös. Vastustajat osaavat nostaa tai laskea prässiään, vetää johtoon päästyään siilipuolustuksen kehiin ja muutenkin pelata suunnilleen vahvuuksiensa ja heikkouksiensa mukaan.

Tällaiset asiat tuntuvat paperilla ihan itsestäänselvyyksiltä, mutta jälleen pitää muistaa, että vuosien ajan ainoa järkevä vaihtoehto oli peli, jossa Hereford Unitedin pojat vetelevät rabonaa ja elasticoa kuin brassimaajoukkue konsanaan.

Okei, ei Pro Evolution Soccerkaan täydellinen tietenkään ole. Videopeli se yhä on, eikä mikään hyperrealistinen futissimu, mutta mielestäni tasapaino on nyt aika kohdallaan: jos osaa pelata joukkueensa vahvuuksien mukaan vastustaja mielessään, pärjää. Jos ei, tulee turpaan vaikka sitten heikommalta vastukselta, kuten itse huomasin ottaessani ensimmäisessä pelissäni käkättimeen joltain ranskalaiselta divariporukalta. Ilahduttavasti en kuitenkaan hävinnyt ”vastustaja huijaa” –fiiliksissä, vaan ”helvetti, minunhan pitää opetella pelaamaan” –tunnelmissa.

Ja sitten opettelin. Ja sitten nautin. Jos futis lajina kiinnostaa, PES 2015 on aika pahuksenmoinen pro-valinta. Mutta.

Puitteet rapisevat

Yhtä ongelmaa Konamikaan ei ole vielä saanut korjattua, eikä välttämättä ihan heti tule saamaankaan: lisenssit ovat yhä sinne päin. Ja pelitilat myös. Konami on saanut haalittua peliinsä muutamia yksittäisiä lisenssejä, joten esimerkiksi Manchester United ja Bayern Munchen on ikuistettu peliin todella realistisen näköisin ja ennen kaikkea oikeanimisin pelaajin. Muiden on sitten tyytyminen East Manchester Blue –tason väännöksiin ja pelaajiin, jotka ovat vähän sinne päin. Myös maailman huipputason liigoja, sarjoja ja turnauksia puuttuu kokonaan

Ja FIFAn kunniaksi on todettava, että jos tykkää vaikka Valioliigasta, niin ovathan FIFAn ottelutapahtumat selvästi PESiä edellä. Katsomon äänet, kannatuslaulut ja selostajat vievät PESiä 100-0 ja EA:n kunniaksi on myös todettava, että heidän käyttöliittymäsuunnittelunsa on parempaa. Konamin rumat valikot, koko ruudun täyttävät ja huonolla englannilla kirjoitetut ohjeliuskat ja monet muut kummallisuudet tekevät pelistä ikävästi lähestyttävän ja jotenkin kolhon oloisen. Onneksi tunnelma kuitenkin hälvenee, kun pääsee itse otteluun.

Niinpä tuloksena onkin jollain tavalla paluu niihin wanhoihin hyviin aikoihin. Vaikka FIFA 15 onkin ihan hyvä futispeli, väittäisin PES 2015:n olevan sillä tärkeimmällä tavalla – eli futispelinä – vielä parempi. Nyt kun Konami saisi vielä sitä presentaatiotaan tuunattua vähän paremmalle tasolle ja jotenkin ihmeessä hankittua peliinsä puuttuvia lisenssejä, paremmat selostajat ja muuta oheiskrääsää, voitaisiin puhua jo erinomaisesta pakkauksesta. Mutta koska nytkin tarjolla on A-luokan futispeli, en jaksa ihan kamalasti niistä sivujutuista valittaa.

Toim. huom: Arvostelu on tehty Xbox One –versiosta, eikä se välttämättä päde PC:lle tai vanhemmille konsoleille julkaistuun versioon.

 

Lisää aiheesta

Miksi PES romahti? Miehet miettivät!

PES 2012: Pro Evolution Soccer 3D (3DS)

Pro Evolution Soccer 2009 (PS3, Xbox 360)

Pro Evolution Soccer 2010 (PS3, Xbox 360)

Pro Evolution Soccer 2012 (PC, PS3, Xbox 360)

Pro Evolution Soccer 2014 (PC, PS3, Xbox 360)