Pokémon: SoulSilver (DS)

Pokémon-pelit ovat kuin urheilupelit. Uusi osa ilmestyy takuuvarmasti joka vuosi. Laji pysyy samana, peli ei sielultaan muutu, mutta jotain pientä jännää on lisätty ympärille, on kyse sitten ulkoisesta ehostuksesta tai pelattavuuden viilaamisesta. Tänä vuonna Pokémon kuitenkin yllättää. Pelin mukana tulee Pokéwalker-askelmittari, joka laittaa lajista pitävän oikeasti urheilemaan. 

Ei hypätä kuitenkaan heti herkun kimppuun, sillä Pokémon-keltanenuille on kerrattava mistä oikein onkaan kyse. Niin, ja fanipalveluksena on hieman käytävä läpi vähäisempiä muutoksia tämän vuoden Poké-painokseen. Tosin näistä kiinnostuneiden kannattaa suunnata suoraan Bulbapediaan, jossa listataan anteliaasti joka ikinen pienikin lisäys. 

Kompulsiivisille keräilijöille 

Tekisi melkein mieli kopioida kirjoittamastani edellisestä Pokémonista pelisarjan esittely. Niin vähän on muuttunut, myös SoulSilverin ja HeartGoldin kohdalla. Kokeillaan silti, miten tällä kertaa esittely onnistuu. 

Pokémon-sarjan osat ovat lyhyesti sanottuna hyvin yksinkertaiseksi muokattuja japanilaistyyppisiä  roolipelejä, jossa keskitytään Pokémonien keräilyyn, kehittämiseen ja näillä taistelemiseen. Jälkimmäisestä on tehty niin simppeliä, että voisi lähes puhua kivi-paperi-sakset-leikistä. Eri elementtejä, kuten tulta, ruohoa ja kiveä edustavat hahmot voittavat helpommin vastakkaisen ominaisuuden taskumonsterin. 

Koukuttavaksi puuhan tekee Pokémonien määrä ja kehittymismahdollisuudet. Jokaisella on kolme eri olomuotoa. Kokemuspisteitä keräillen lemmikistä saa melkoisen taistelijan. Samalla Pokémon oppii uusia taitoja, joista osaa voi myös käyttää seikkailun aikana ongelmien selvittämisessä.  

Seikkailu alkakoon 

Urheilupelien tapaan varsinainen laji, tässä tapauksessa Pokémonien kasvatus ja näillä taistelu, on koko jutun ydin. Villejä Pokémoneja metsästetään kesyttämistä ja koulutusta varten. Treenimatseja käydään muita kouluttajia vastaan ympäri fantasiamaailmaa ja lopulta taitoja testataan saleilla, joissa paikan johtaja koetetaan päihittää. Urheilulajien tapaan harjoittelu on paikoin puuduttavaa, joskin palkitsevaa työtä.  

Pokémoneissa on silti aina ollut tarina, vieläpä sama pelistä toiseen pieniä muutoksia lukuun ottamatta. Sankari tai sankaritar aloittaa ilman yhtään hirviöystävää, hämärä professori lahjoittaa yhden ja sitten lähdetään matkaan. Paha Rakettiryhmä juonii aina ikäviä maailmanvalloitussuunnitelmia, jotka sankarimme lopulta tekee tyhjäksi. Tylsää, tylsää, etenkin sarjaa aikaisemmin pelanneille ja tämä onkin selkeästi yksi Pokémonien miinuspuolista. 

Pokémon-veteraaneille SoulSilverin ja HeartGoldin tekee vielä ongelmalliseksi se, että kyseessä  on DS:lle kierrätetyt, vuonna 2000 julkaistut Silver ja Gold. Tosin vaatii melkoisen hardcore-fanin, jotta Gameboy Colorille ilmestyneet pelit olisivat tuoreessa muistissa. Ehkä joku näitäkin vielä pelaa päivittäin. 

Muutoksen tuulet 

Millaista isompaa ja pienempää kivaa Game Freak on sitten keksinyt tällä kertaa uusioversioihinsa? Pokémonin keräilyssä vaadittavia Pokéballeja on uudenlaisia, taisteluissa hyödyllisiä tavaroita on enemmän ja tietenkin Pokémoneja on lisätty sopivassa määrin. SoulSilverin ja HeartGoldin erona on muutama eri Pokémon. Tämä sopii pitää mielessä, jos kaikki otukset haluaa haalia. 

Vähemmän kokenut pokéttaja huomaa kauniin grafiikan, joka on vielä edellisen aallon DS-Pokémoneja viimeistellympää. Puhelin on myös mainio uusi verme, vaikkakin samat kaverit tuntuvat häiriköivän jatkuvasti samoilla jutuilla. No, puhelimeen ei ole pakko vastata. Wi-Fi-tilat ovat tuttuja edellisestä: matsataan, matsataan ja matsataan. Nintendon idioottimaisen kaverikoodisysteemin takia seuran etsintä ei ole hauskaa. Ottaisivat oppia Xbox Livestä. 

Tosipokéttajat muistavat edellisten pelien kilpailut – minipelit, joissa matsattiin erilaisissa lajeissa. Tällä kertaa kisataan Pokéathlonilla ja lajeja on kiitettävästi kymmenen erilaista. Pokéathlon tarjoaa mukavaa vaihtelua keräilylle ja tavalliselle taistelulle. 

Oikeata liikuntaa 

Tunnetusti pelaajat ovat lihavia ja laiskoja sohvan syövereissä asuvia epäihmisiä. Liikunta on kirosana, urheilusta puhumattakaan. No ehkei kuitenkaan yleistetä. Parempi ja tutkittu totuus on kuitenkin, että keskimääräisesti kaikki ihmiset liikkuvat nykyään liian vähän. Töihin tai kouluun aamulla, sitten kotiin ja telkan tai monitorin ääreen. Ei hyvä. 

Onkin nostettava suurta silinterihattua Nintendolle SilverGoldin ja HeartGoldin mukana tulevasta erittäin kekseliäästä  Pokéwalker-askelmittarista. Puna-valkoisen Poké-pallon muotoinen, lituskainen vekotin pistetään taskuun ja tärinää tunnistamalla tämä laskee askeleet. Eikä laitetta voi huijata helposti muuta kuin toisella fyysistä huhkimista vaativalla tavalla, kuten raivokkaalla heiluttamisella. 

Pokéwalkerissa on mustavalkoinen näyttö, samanlainen kuin elektroniikkapeleissä ja tamagotcheissa joskus ajat sitten.  Treenattavaksi haluttava Pokémon ladataan kortin ja askelmittarin välisellä infrapunayhteydellä mukaan.  

Kävele ja kerää 

Tietty määrä askelia kasvattaa Watteja, joilla Pokéwalkerista voi koettaa kaapata uusia Pokémoneja tai napata lisäapuja, kuten vastamyrkkyä peliin. Kaappaminen on oma pikkupelinsä, jonka ansiosta vekottimesta on omaksi, pieneksi lenkkihuviksi. Motivoijana se on aivan omaa luokkaansa. 

Pokéwalkeria ei selvästikään ole viritetty askelmääriensä puolesta himoliikuntaan tai aktiiviselle urheilijalle, tai oikeastaan edes vähänkään enemmän kävelyä harrastavalle. Tämän osoittaa pienimuotoinen testimme, jonka aikana Watteja kertyi suorastaan hirvittäviä määriä varsin pienellä vaivalla. 

Ensimmäisellä tripillä  lenkin pituudeksi tuli 11,2 kilometria. Tämä kääntyi yllättävänkin tarkan Pokéwalkerin mukaan 15 300:ksi askeleeksi. Watteja pamahti plakkariin 752. Tällä määrällä Pokémoneja ja tavaraa voi etsiä jo todella useaan otteeseen. Onneksi pelissä on omat lenkkinsä, joita avautuu lisää ja joiden varrelta löytyy omat, erilaiset Pokémoninsa. Kolmen kilometrin tarkistuslenkillä Watteja kertyi puolestaan 217. Kotona hyöriessäkin askelia karttuu, joten pikku pyörylä kannattaa pitää aina mukana. 

Uusin on paras 

Pokémon SoulSilver ja HeartGold ovat sarjan uusimmat osat, ja näin totuttuun tapaan näin myös parhaat. Viime vuotinen Platinum on näin kohdannut voittajansa. Kehitystyö  on tällä kertaa kuitenkin erityisen onnistunutta, sillä peli ei ainoastaan näytä houkuttelevalta vaan sen pelattavuus on viimeiseen asti viilattua.  

Platinumin läpäisseille Pokémon-konkareille uudet muutokset eivät välttämättä riittäisi, mutta Pokéwalkerin ansiosta uusia osia voi suositella myös sunnuntaipokéttajille Uskolliset fanit puolestaan hankkivat sekä SoulSilver että HeartGoldin riippumatta uusien ominaisuuksien määrästä. Todennäköisesti tämä ryhmä on jo omansa ostanut viime syksynä Japanista viime syksynä.

Ykköskohderyhmää ovat silti sarjasta kiinnostuneille, jotka eivät ole vielä syystä tai toisesta yhtään osaa hankkineet. Vaikka peli on yksinkertainen, itseään toistava ja perin juurin ylisöpö, se koukuttaa totaalisesti ja saa palaamaan aina uudestaan hassuja olioita keräämään. Niin, ja lisäksi Pokéwalker saa jopa pitämään pausseja pelisessioissa ja harrastamaan elintärkeää liikuntaa.    

Tekijä: Game Freak
Julkaisija: Nintendo, The Pokémon Company
Testattu: Nintendo DSi
Saatavilla: Nintendo DS
Pelaajia: 1
Pelin kotisivut: http://www.nintendo.fi/?game=2690

Antti Mutta 

Lue myös

Forza Motorsport 3 Exotic Car Pack DLC (Xbox 360)

Silent Hunter 5 (PC)

Blue Toad Murder Files: The Mysteries of Little Riddle (PS3)