Postal Redux – kun loputon teurastuskaan ei tunnu enää miltään (Mac, PC)

Tekijä: Running With Scissors
Julkaisija: Running With Scissors
Testattu: PC Windows 10, Intel Core i5-4670k, 16 Gt muistia, GeForce GTX 970
Saatavilla: Mac, PC
Tulossa: PlayStation 4
Laitevaatimukset: PC Windows 7 tai uudempi, tuplaydinprosessori, DirectX 10 -yhteensopiva näytönohjain
Pelaajia: 1
Muuta: Ladattava peli, hinta 14,99 euroa (Steam)
Pelin kotisivu: http://runningwithscissors.com/?p=465
Arvostelija: Miikka Lehtonen

Kaikenlaisten HD-uusintaversioiden jatkaessa riehumistaan yhä useampi firma hyppää kelkan kyytiin tilipäivän toivossa. Kun marjat on poimittu päältä, jäljelle jää vain koko ajan enemmän sakkaa, jota sitten lapioidaan pelaajien lautasille.

Postal: Redux tuntuu peliltä, joka on löytynyt sen sakkaämpärin alta.

Olen kieltämättä hieman yllättynyt siitä, että Postal: Reduxia on edes tehty. Se alkuperäinen Postal oli 90-luvulla hetken kohua aiheuttanut peli, jonka ainoa meriitti oli se, että se oli paheksuttava. Pelissä elämään kyrpiintynyt jokamies päättää pistää lopun kaikelle, tarttuu aseeseensa ja teurastaa koko kylänsä. Kuten arvata saattaa, tästähän saatiin irti reippahasti palstamillimetrejä.

Kohun myötä peli saavutti myös jonkin verran menestystä, joskaan ei kriittistä: se sai tylyn vastaanoton niin peliarvostelijoilta kuin pelaajiltakin, sillä raflaavan idean alta ei löytynyt oikein mitään muuta sen tueksi. Mutta Postal ei vain kuole. Jatko-osat ja jopa Uwe Bollin elokuva (joka on muuten paras miehen leffoista) ovat pitäneet marginaalipeliä näkyvillä, ja nyt alkuperäinen kehitystiimi selvästi haluaisi taas nousta saman keppihevosen selkään ja ratsastaa sillä kohti muhkeita tuloja.

Olisivat saaneet jättää väliin.

Postal Redux

V-käyrä katossa

Postal: Redux on käytännössä Postal, mutta osittain hieman modernisoituna. Idea on prikulleen sama kuin ennenkin: elämä on potkinut Pertti Perusmiestä päähän sen verran kauan, että kaverille riittää. Koko pikkukaupunki saa maistaa sekopään kostoa ja niin alkaa hirmuinen verihippa, jossa kuljetaan kylän ja sitä ympäröivien alueiden läpi kenttä kerrallaan. Kussakin on simppeli tavoite: tapa suurin osa vastaantulijoista, niin tie eteenpäin aukeaa.

Alkuperäinen Postalhan oli eräänlainen protoversio kahden tikun räiskintäpelistä aikana, jolloin kahden tikun ohjaimia ei ihan joka talosta löytynyt. PC:lle julkaistussa pelissä WASD-ohjaus ja hiiritähtäys hoitivat samaa virkaa, ja peliä voi yhä pelata niinkin. Nyt rinnalla on vain myös se kahden tikun ohjausmenetelmä.

Ohjaimella pelattuna Postal: Redux on ärsyttävä peli, sillä ohjaus ei ole tarkkaa. Lähietäisyydellä räiskintä kyllä onnistuu ihan asiallisesti, mutta vähänkään kauempaa on tuskaa yrittää osua vihollisiin. Vihuilla samanlaisia ongelmia ei ole, vaan ne sniputtavat surutta ohimoon vaikka ruudun ulkopuolelta, joten kestopisteitä kuluu tasaista tahtia. Hiirellä ongelmat poistuvat, mutta ei Postalin pelaaminen niinkään kovin juhlavaa ole.

Aseita on mukavasti, mutta yksikään niistä ei tunnu viihdyttävältä käyttää. Aseet ovat joko alitehoisia, epätarkkoja tai niihin saa niin vähän ammuksia, ettei niitä viitsi kovin aktiivisesti käyttää. Ja niinpä sitten röpötellään menemään hernepyssyillä, joilla saa joskus paukuttaa T-paitaan sonnustautunutta punaniskaakin hetken, ennen kuin tämä taantuu, panssaroiduista vihuista puhumattakaan.

Postal Redux

Postal Redux

Suurempi ongelma on kuitenkin se, että Postal: Reduxin pelaaminen ei ole missään vaiheessa hauskaa. Peli on hidastempoinen, eikä siitä löydy syvyyttä edes teemukin vertaa. Kävellään vain paikasta toiseen, odotetaan, että viholliset hyppäävät esiin piilopaikastaan ja sitten räiskitään kunnes kaikki on kuollutta. Ei mitään hienouksia, ei mitään taktisia kuvioita.

Niiden tilalla löytyy kylläkin paljon pienempiä ja suurempia ärsytyksen aiheita. Alkuperäisen Postalin tavoin myös Redux on yhdistelmä 2D:tä ja 3D:tä. Kamerakulma on kiinteä, minkä johdosta vihollisilla on usein ikävä tapa hävitä pelimaailman osien taakse. On todella ärsyttävää juosta samaa kenttää päästä päähän arpomassa, minkä kuusen tai huusin taakse on unohtunut pari vihollista.

Grafiikka koostuu lähinnä tummista ja ruskeista sävyistä ja on sen verran amatöörimäistä, että Postal: Redux voisi hyvin olla jonkin opiskelijaprojektin harjoitustyö. Eihän pelin toki tarvitse tuotantoarvoiltaan minkään Doomin kanssa kilpailla, mutta tyyli olisi tässäkin tapauksessa auttanut paljon – varsinkin kun Postal selvästi yrittää järkyttää ja ahdistaa pelaajaa. Latausruutujen aikana nähdään ihan tunnelmallista, joskin kovin punasävyistä taidetta ja ”nälkäinen maa janoaa verta” –henkistä tekstiä, mutta sitten itse peli näyttää joltain muinaiselta shareware-räpellykseltä.

Grafiikan kehnous haittaa myös pelaamista, sillä on usein todella hankala hahmottaa, mistä esteistä voi ampua yli (tai läpi). Visuaalisesti peli ei tarjoa mitään vihjeitä siitä, estääkö tämä nimenomainen aita ampumisen vai ei, tai onko tuo katuvalo sellainen, johon kaikki parin metrin säteelle ammutut luodit maagisesti pysähtyvät. Niinpä kokeilu on tehtävä kerran toisensa jälkeen uudelleen ja usein vielä niin, että aidan takana oleva vihollinen ampuu pelaajaa pari kertaa haaskalta.

Postal Redux

Ei jatkoon

Postalin pelaaminen on siis pahuksen tylsää, usein turhauttavaa ja ei oikeastaan koskaan viihdyttävää puuhaa. Ainakaan peliä ei tarvitse kestää kovin kauaa, sillä itse pelasin sen tarinatilan läpi parissa tunnissa. Sen jälkeen uudelleenpeluuarvoa ei juuri ole, joskin mukaan heitetty arcade-tila haastaa pelaamaan aiempia kenttiä läpi uudelleen yrittäen kombotella vihollistappoja ja ollen mahdollisimman nopea. Voitte muuten arvata, paljonko siinä vaiheessa syö miestä, kun kombo katkeaa raketin osuttua mystisesti matkalla puskaan.

Postal: Redux on surkea peli, joka yrittää elää kohun ja pahennuksen avulla. Rehellisesti sanoen se ei onnistu oikein siinäkään. Kaikki on liian pliisua, liian mitäänsanomatonta ja liian kömpelöä, jotta loputon teurastus edes tuntuisi miltään. Peli ei ole hauska, eikä sillä ole mitään kiinnostavaa sanottavaa.

Olisi ollut vaikea uskoa, että voisin sanoa tätä mistään pelistä ikinä, mutta niin surkea räpellys kuin Hatred olikin, se toteutti saman idean paremmin. Enkä tiedä, miten voisin Postal: Reduxia enää ankarammin tuomita.

Postal Redux

Lisää aiheesta

90-luvun väkivaltaisin räiskintäpeli palaa entistä verisempänä

Postal oli liian raju peli Googlelle, ei kelvannut pelikaupan hyllylle

Uwe Boll lupaa käyttää Postal 2 -leffan Kickstarter-rahat kokaiiniin