UUSIMMAT

Rayman Origins -ennakko (PS3, Wii, Xbox 360)

29.10.2011 15:00 | Heikki Takala

Tekijä: Ubisoft
Julkaisija: Ubisoft
Testattu: Xbox 360
Tulossa: PlayStation 3, PS Vita, Wii Xbox 360
Pelaajia: 1
Pelin kotisivu: http://raymanorigins.uk.ubi.com/
Testaaja: Heikki Takala

Alkuperäinen Rayman on parhaan muistikuvani mukaan ensimmäinen peli jota pelasin PlayStation 1 -konsolilla. Tämä oli käytännön sanelema pakko, sillä joululahjan antaja oli sitä mieltä että jo miltei miehen ikään päässeelle pojalle sopivat viihteeksi paremmin iloiset tasoloikat, kuin vaikkapa Resident Evil.

Vähänpä hän tiesi että Rayman opetti koko pesueelle myöhemmin valtavasti uusia kirosanoja. Ja kärsivällisyyttä. Ja rivoja vitsejä. Originin pikatestauksen perusteella paljon ei ole muuttunut noista ajoista.

Nivelet ei pauku

Rayman palaa juurilleen lukuisten syrjähyppyjen jälkeen. Niveletön sankari on esiintynyt oikeastaan kaikessa mahdollisessa aina Raving Rabbidsista sekaviin ajopeleihin. Origins keskittyy kuitenkin vain tiukkaan tasoloikkaan, joka ei juuri pyytele saati anna anteeksi rähmäkäpälälle.

Ensimmäinen Rayman tuli kuuluisaksi vaikeusasteestaan. Tällä ei ollut mitään tekemistä kontrollien tai pelimekaniikan kanssa, jotka olivat tarkkuudeltaan raudanlujaa tekoa. Soppaan vain oli sekoitettu tarpeeksi omia ideoita, jotta Ubisoft jäi pelaajien mieleen vakavana kehittäjänä. Niveletön sankari hyppi ja pomppi läpi viattoman oloisten värikkäiden maailmojen, jotka olivat pohjimmiltaan täydellisiä kuolonloukkuja.

Aseenaan Raymanilla oli vain hänen nyrkkinsä, jota veivaamalla hoidettiin suurin osa vihollisista päiviltä. Kun hassuja metsänasukkeja ei ollut tien tukkeena, kaikki muu oli. Raymanin tasoloikka oli piinaavan tarkkaa toimintaa. Laaki ja vainaa oli tuolloin päivän sana, ja tallennuspisteitä oli, jos oli. Noina päivinä satakunta yritystä selvitä tarkkuutta vaativasta hypystä oli arkipäivää.

Mutta ollaanpa rehellisiä. Moinen vetoaa tänä päivänä enää masokisteihin. Ja, krhm. Vanhan liiton pelaajiin. Jotka eivät liene enää kovinkaan houkutteleva markkinasegmentti. Siispä Rayman muuttuu aikojen myötä virtaviivaisempaan – ja aloittelijaystävällisempään suuntaan. Tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita helppoa.

Ennakko antoi tahkota läpi vain pelin ensimmäisen maailman, mutta tämä antoi jo esimakua tulevasta. Rayman on palannut puhtaaseen tasoloikkaan, ja loistaa jopa niiden vaaleanpunaisten lasien läpi joilla muistelen ensimmäistä osaa.

Rayman Origins lainaa paljon aikalaisiltaan, eikä vähiten Donkey Kong Country Returnsilta. Kentillä on selkeä teema, ja jo niiden nimi kertoo mitä tulevan pitää. Osa keskittyy veden päällä tanssahteluun, toisessa lennetään valtavalla hyttysellä. Tämä tekee niistä ilahduttavan erilaisia, ja jokaiseen uuteen kenttään astuu mielellään.

Itse kenttien läpäiseminen on varsin tuskatonta. Hyppy syrjään tai holtti hiiteen palauttaa Raymanin vain viimeiselle tarkistuspisteelle, ja uudelleen yrityksiä on loputtomasti. Jokainen kenttä sisältää kuitenkin erilaisia vaihtoehtoisia haasteita, joiden selvittämiseen menee tovi jos toinenkin.

Jutun juju on näet kerätä jonkinlaisia vaaleanpunaisia palleroita, joita ilman ei ole asiaa eteenpäin. Näitä saa kentän selvitettyään, tai etsimällä erilaisia salaisuuksia. Itse salaisuudet ovat vähintään pirullisia tasoloikkahelvettejä, ja vaativat melkoista kikkailua ennen kuin ne antautuvat. Tämä tulee takaamaan luultavasti huomattavan uudelleenpeluuarvon, sillä kaikkea tuskin löytää ensimmäisellä kerralla.

Kontrollit ovat rautaiset, eikä niitä tarvitse juuri opetella. Rayman liikkuu ja pysähtyy millintarkasti, eikä kuolemasta voi syyttää kuin itseään. Itse kierosta huumorista tekisi kuitenkin mieli syyttää edes jotakuta. Jos en paremmin tietäisi, väittäisin että Ren and Stimpyn luoja John Kricfalusi on koko sekopäisen visuaalisuuden takana. Rayman on pullollaan piilopervouksia, ja sitten niitä joita kehittäjä ei viitsinyt edes käydä peittelemään. Kaikki esitetään luonnollisesti ruumiinkielellä, sillä Rayman ei osaa puhua. Hyvä niin, juttuja ei luultavasti moni jaksaisi kuulla.

Rayman tekee loistavan paluun, ainakin ennakon perusteella. Jää vielä nähtäväksi ovat loppupelin kentät yhtä hyvin suunniteltuja kuin ensimmäiset. Jos näin on, Rayman tulee olemaan vuoden tasoloikkatapaus.

 

Lisää aiheesta

3DS-pelit testissä – mitä konsolin alkuvaiheen pelit tarjoavat?

Rayman 3: Hoodlum Havoc (GBA)

Rayman Raving Rabbids (PS2)

Lue myös

Batman Arkham City (PC, PS3, Xbox 360)

Deus Ex: Human Revolution Missing Link DLC (PC, PS3, Xbox 360)

FIFA 12 (PC, PS3, Xbox 360)

NBA 2K12 (PS3, Xbox 360)

Ratchet & Clank: All 4 One (PS3)

The Cursed Crusade (PC, PS3, Xbox 360)

Uncharted 3: Drake’s Deception (PS3)

Williams Pinball Classics (PS3, Wii, Xbox 360)

 

Keskustelu

Muropaketin uusimmat